Teksti Jaana Laitinen
Kuvat Nina Dodd
Rintamamiestalo 50-luvulta on perinteinen terve talo. Seinärakenne on yksinkertainen, eikä taloa ole tiivistetty liikaa. Ilma vaihtuu, mikä pitää lahottajasienet ja homeet kurissa.
Jos harkitset rintamamiestalon ostamista, tarkista, seisooko talo tuulettuvan pohjan päällä. Suurin osa rintamamiestaloista on rakennettu niin. Tuulettuva sokkeli kuivattaa pohjarakenteita, jos tuuletusluukut on pidetty auki kesäisin.
Kosteusongelmia taloissa aiheuttavat myös putkivahingot, rakenteisiin tiivistyvä huoneilman kosteus tai vuotava katto. Siksi tarkista sisätilat huolellisesti, vaikka perusasiat talossa olisivatkin kunnossa. Nenä kertoo, jos talossa on hometta. Homeesta kielii tunkkainen, ummehtunut haju. Älä kuitenkaan lankea homehysteriaan, sillä kauhukertomukset lahotaloista ovat poikkeuksia.
Perinteinen rintamamiestalo 1950-luvulta on löytö, jos sitä ei ole remontoitu liian tiiviiksi
Perinteinen rintamamiestalo 1950-luvulta on löytö, jos sitä ei ole remontoitu liian tiiviiksi. Tuusulassa rintamiestalo pihoineen on nyt lapsiperheen temmellyskenttää.

Katso tarkkaan seinät, katto ja lattiat. Onko äskettäin tehtyjä paikkamaalauksia, panelointeja tai levytyksiä, joilla on kenties peitetty vaurioita? Näkyykö katossa värimuutoksia, hilseileekö maali, kupruileeko tapetti, repsottavatko muovimattojen välit? Silloin kyseessä voi olla vesivahinko. Kosteus kulkee rakenteita pitkin. Pieni vesiläikkä tai värivaurio tapetissa saattaa kertoa vahingosta muualla.

Rintamamiestaloissa on harjakatto, ja sen tuuletus on yleensä järjestetty hyvin. Jos mahdollista, kömmi sisään katon tarkastusluukuista ja tutki, ovatko kattorakenteet kuivia. Tarkista yläkerran huoneiden, komeroiden ja vinttien katot ja seinät. Haistele.
Käy talo tarkasti läpi myös ulkoa. Selvitä, miten talo on suojattu sadevedeltä. Ovatko sadevesirännit ja syöksykourut puhtaat ja ehjät? Ulottuuko katto riittävän kauas seinästä, jotta se suojaa seiniä roiskeilta? Ohjaavatko ikkunapellitykset sadeveden poispäin ja irti seinästä?
Tutki, ovatko vuorauslaudat pehmenneet alapäästään. Jos laudat yltävät liian lähelle maata tai jopa maahan asti, kosteus pääsee niihin käsiksi. Turvallinen etäisyys on vähintään 30 senttiä maasta.
Tarkista, näkyykö ikkunoiden alapuitteissa hilseilleen maalin alla mustunutta puuta. Jos puu on märkää, vaurio on alkanut. Muista silti, että ajan patina, pienet vinoudet ja lika ovat eri asioita kuin home ja lahottajasienet.
Joskus rintamamiestalosta on tehty remonteilla liian tiivis, ja silloin talon kunto voi olla aivan toinen. Silloin on syytä käydä talo läpi yhtä tarkasti kuin 60- ja 70-luvulla rakennetut talot, joissa on kosteusvaurioita enemmän kuin rintamamiestaloissa.
Kosteus kiusaa 60- ja 70-luvun taloja
Moderni rakennustekniikka ja uudet materiaalit syrjäyttivät perinteisen rakentamisen 60-luvulla. Sahanpuru seinäeristeenä jäi pois, ja tilalle tuli mineraalivilla. Lastulevystä tuli suosittu väliseinämateriaali.
Kun sitten huomattiin, että mineraalivilla luovuttaa huonosti siihen imeytynyttä huoneilman kosteutta, seinän sisäpintaan lisättiin muovikalvo, ja maasta nousevaa kosteutta vastaan saatettiin lisätä lattiaan muovikerros. Usein kävi päinvastoin kuin tarkoitettiin: muovin alle syntyikin ikään kuin kasvihuone, jossa lahottajasienet viihtyvät.
Pahin lahottajasieni eli ns. itkevä lattiasieni pystyy tuhoamaan talon jopa parissa vuodessa. Kun vaurion syy korjataan, vahingon eteneminen saadaan pysähtymään. Muut sienilajit eivät ole yhtä vaarallisia. Home kasvaa rakenteen pinnassa eikä siis vaurioita rakenteita, mutta voi aiheuttaa oireita asukkaille.
Makuuhuoneen lattia jouduttiin poraamaan auki koska rakenteet olivat kostuneet
Kirkkonummen Hirsalassa sijaitsevan 1970-luvun paritalon makuuhuoneen lattia jouduttiin poraamaan auki, koska rakenteet olivat kostuneet.

”Modernin” tekniikan taloista tuli usein liian tiiviitä ja kosteusongelmat lisääntyivät. Jos olet ostamassa tämän sukupolven taloa, ole hyvin tarkkana. Tarkista sekä sisältä että ulkoa kaikki pinnat kosteusvaurioiden varalta samalla tavalla kuin jos ostaisit rintamamiestaloa. Haistele hometta.

Lisäksi joudut tutkimaan kaikki mahdolliset vuoto-, kosteus- ja laho-ongelmat etenkin talon kosteissa tiloissa vielä huolellisemmin kuin rintamamiestalossa. Tunnustele, taipuuko lattia jalkojen alla. Kupruileeko matto tai repsottavatko sen saumat? Tutki putkiston kunto. Jos vesimittari pyörii, vaikka vettä ei käytetä, putkista valuu vettä jonnekin.
Vessassa, keittiössä ja pesuhuoneessa tutki putkien läpiviennit. Niiden pitää olla huolellisesti tehtyjä ja tiivistettyjä. Valuta vettä kylpyhuoneessa ja kuuntele, meneekö se lattiakaivoon kuten pitää. Tutki myös, näkyykö pesuhuoneissa turvonneita seinälevyjä tai rakoja. Rakenteita saattaa kostuttaa myös sisäilman kosteus, joka pyrkii seinien läpi.
Ole tarkka erityisesti, jos olet ostamassa 70-luvun alun ns. energiakriisin aikaan lisäeristettyä taloa. Silloin talojen ympärille lisättiin usein villakerros muoveineen ja uusi ulkolaudoitus. Talo saattoi tiivistyä liikaa.
70- ja 80-luvulla rakennettiin paljon myös tiilillä vuorattuja taloja. Niissäkin rakenteet ovat kuitenkin yleensä puusta, ja niissä voi olla samoja kosteusongelmia kuin puulla verhoilluissa taloissa.
Tasakatto voi vuotaa
Tasakattoisia taloja alettiin rakentaa 70-luvun taitteessa. Ongelmat huomattiin pian. Lumi painaa kattoa ja muodostaa painaumia, joista vesi ei pääse valumaan kattokaivoon. Se jäätyy ja rikkoo rakenteita. Tasakatto on keskeltä hieman reunoja alempana. Siellä ovat sadevesikaivo ja putket, joilla vesi johdetaan pois katolta. Jos rakentaja on ollut hyvä ja huolellinen, tasakattokin voi olla vedenpitävä.
Tasakaton rakenteita on vaikea päästä tutkimaan. Kiipeä kuitenkin katolle ja tutki, onko kattoa hoidettu oikein. Ovatko kourut ja rännit puhtaita ja roskattomia? Tarkista, seisooko katolla vesi tai näkyykö katossa veden seisomisesta kieliviä läiskiä. Tutki sadevesikaivo ja katto sen ympäriltä.
Pakettitalojen heikkous: saumat
Viime vuosikymmenen aikana muotiin ovat tulleet talopaketit. Niiden heikko kohta ovat elementtien saumat. Jos liitoskohta on tehty huolimattomasti ja sisäpuolen muovikalvo katkeaa sauman kohdalta, huoneilman kosteutta pääsee seinään.
Älvsbytalon elementtitalo Espoon Lintuvaarassa
Älvsbytalon elementtitalo on vanhempien, kolmen lapsen, kahden koiran ja kahden kissan tilava koti Espoon Lintuvaarassa. Talo on kolme vuotta vanha.

Jos aiot vanhan valmistalon omistajaksi, hanki ensin käsiisi talon paperit. Talon omistajalla on varmasti tallessa talopaketin esite, talon piirustukset ja materiaali- selostukset. Niitä lukemalla saat tietää, mitä olet ostamassa. Lisää tietoa voit hankkia suoraan talotehtaalta.

Kun tiedät talon rakenteen, tutki kaikki saumat huolellisesti. Käy läpi myös rakentajien työn jälki. Jos yksityiskohtia on tehty vähän sinnepäin, mieti, voitko luottaa talofirmaan isommissakaan asioissa.
Joidenkin mielestä alle viisi vuotta vanhaa taloa ei pitäisi ostaa lainkaan. Esimerkiksi kehittyvät kosteusvauriot eivät silloin vielä näy. Sama koskee vanhaa taloa, johon on tehty iso remontti.
Joka tapauksessa kuluttajansuoja talokaupoissa on jo hyvä, ja talotehdas vastaa myymistään taloista kauan. Esimerkiksi rakentajan vastuu kestää kymmenen vuotta.
Asiantuntijoina toimivat arkkitehti, rakennusopin opettaja, yliassistentti Päivi Väisänen Teknillisestä korkeakoulusta ja erikoistutkija Panu Kaila Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta.
Sovinko minä tähän taloon?
Kun löydät talon, jonka kunto, sijainti ja koko miellyttävät, pysähdy vielä hetkeksi. Mieti, sovitteko sinä ja perheesi juuri siihen taloon. Jos esimerkiksi vanhan talon kaikki sisäseinät täytyy kaataa perheen tarpeiden vuoksi, silloin on kenties viisasta valita toinen talo. Remontti saattaa ryöpsähtää liian laajaksi ja kalliiksi. Sitä paitsi jokaisessa talossa on oma henkensä, tunnelmansa. Liian suuret muutokset saattavat rikkoa sen. Varsinkin esteettisiä muutoksia kannattaa tehdä vain harkiten. Jos talossa on tyypillisesti pienet ikkunat ja sinä haaveilet sisään tulvivasta valosta, toiveet ja todellisuus ovat ristiriidassa. Parempi on ostaa talo, joka on lähempänä sitä, mitä talolta odotat.
Tarkista myös tontti ja kaava
– Kiinnitä huomiota myös siihen, millaiselle tontille talo on rakennettu.
– Jos tontti on kuivalla harjulla tai kalliolla, vettä tuskin kertyy talon seinänvierille.
– Jos tontti on märkä notkelma, vesi jää helposti siihen seisomaan.
-Vettä voi kertyä myös talon rakenteiden ympärille.
– Rinnetontilta vesi virtaa pois, mutta katso kuitenkin, onko maa kosteaa talon sillä sivulla, joka on tontilla ylempänä.
– Muista, että mäntymaa on kuivempaa kuin kuusimetsä.
-Savisella maalla vesi seisoo tunnetusti.
– Tutki pihalla, miten maa on salaojitettu. Varmista, että salaojat ovat riittävän kaltevia. Huomaa myös pihan istutukset – ne eivät saa olla liian lähellä seinää.
– Tutustu alueen asemakaavaan, jotta saat selville, mitä talon viereen ja eteen on kenties tulossa. Voit myös ottaa yhteyttä rakennustarkastajaan.
– Selvitä, paljonko tontille saa vielä rakentaa ja voiko taloa esimerkiksi laajentaa.