Ja jos aikaisempien vuosien meno liikenteessä jatkuu, jouduttaneen tämän vuoden luetteloon valitettavasti kirjaamaan vielä lisää paikkakuntia.

– Lähes aina tasoristeysonnettomuuden syynä on varomattomuus tai että tasoristeykseen tullaan liian kovalla vauhdilla. Ja usein rysähtää juuri siinä autoilijalle tutussa risteyksessä, taustoittaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen.

Tasoristeykseen ajetaan liian huolettomasti

Tilastojen mukaan suuri osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu hyvällä säällä, tutussa risteyksessä ja kokeneelle autoilijalle. Onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat muun muassa liian suuri lähestymisnopeus, tarkkaamattomuus ja usein jopa selvä piittaamattomuus, kuten esimerkiksi STOP-merkin noudattamatta jättäminen.

Huonosta liikennekäyttäytymisestä kertoo paljon myös se, että esimerkiksi viime vuonna tasoristeyspuomeja ajettiin rikki yhteensä 268 kertaa. Huomattava osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu rataosilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus verraten pieni.

– Siksi myös vähäliikenteisissä tasoristeyksissä tienkäyttäjien on syytä noudattaa aina liikennesääntöjä ja suurta varovaisuutta. Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin tiettyjen junien kulkuajoista ei pidä luottaa, sillä radoilla liikkuu näiden ”normaalien” junien lisäksi mm. ylimääräisiä tavarajunia, yksittäisiä vetureita ja erilaisia ratatyökoneita, Järvinen muistuttaa.

Tasoristeyksiä poistetaan, mutta työtä on paljon

Kaikkiaan Suomessa on yli 4 200 tasoristeystä. Näistä valtion raiteilla on yhteensä 3515 tasoristeystä ja loput eli noin 750 tasoristeystä yksityisraiteilla. Yksityisomisteisia ovat esimerkiksi satama- ja teollisuusraiteet. Valtion rataverkolla puomein tai varoituslaittein varustettuja tasoristeyksiä on 760, joten ilman varoituslaitteita on vielä lähes 3 000 tasoristeystä.

– Rataverkosta ja radanpidosta vastaavan Ratahallintokeskuksen tavoitteena on tasoristeysten määrän vähentäminen ja jäljelle jäävien turvaaminen niin, että huolellinen tienkäyttäjä voi ylittää ne turvallisesti, kertoo viraston ylijohtaja Ossi Niemimuukko.

Kymmenen viime vuoden aikana Ratahallintokeskus on poistanut kaikkiaan noin 1000 tasoristeystä erityisesti tärkeimmiltä henkilöliikenneradoilta sekä vaarallisten aineiden kuljetuksia välittäviltä rataosilta.

– Viime vuonna saimme poistetuksi huomattavasti keskimääräistä enemmän eli 119 tasoristeystä, Niemimuukko kertoo.

Poistaminen ja turvaaminen vaativat paljon euroja

Tasoristeysten poistoon on käytetty 7-14 miljoonaa euroa ja turvaamiseen noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Viime vuonna poistamiseen oli käytettävissä noin 20 miljoonaa euroa.

Niemimuukon mukaan tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa 0,5-1 miljoonaa euroa. Tapauskohtaisesti kustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljoonaan euroon. Puolipuomivarustus maksaa yli 100 000 euroa.

– Rahaa tarvitaan joka tapauksessa paljon, jotta turvallisuutta pystyttäisiin tätä kautta oleellisesti ja nopeasti parantamaan, Niemimuukko sanoo.

Olemassa olevien tasoristeysten turvallisuutta pidetään yllä ja parannetaan esimerkiksi näkemäalueita raivaamalla ja rakentamalla lisää varoituslaitteita.

– Uusia tasoristeyksiä ei pääradoille tehdä. Hiljaisemmilla rataosilla pyritään tasoristeysten poistoon, mutta liikenteellisesti se ei aina ole mahdollista. Ratkaisuna on kokeiltu tapaa, jossa poistetaan useampi lähekkäin oleva tasoristeys ja liikenne keskitetään yhteen tasoristeykseen. Tämän jäljelle jäävän tasoristeyksen turvallisuutta parannetaan esimerkiksi nostamalla tien odotustasannetta ja asentamalla tasoristeykseen puolipuomit sekä valo- ja äänivaroituslaitteet, Ossi Niemimuukko kertoo.

Siellä missä junien nopeudet ovat yli 140 km/h, tasoristeyksiä ei sallita lainkaan.

Juna ei voi väistää, joten vastuu on sinulla

Radanpitäjän vaikutusmahdollisuudet tasoristeysturmien vähentämiseen ovat parhaassakin tapauksessa rajalliset. Onnettomuuksissa on paljolti kyse tienkäyttäjien asenteesta. Tasoristeysturvallisuuteen on tämän vuoksi kiinnitetty huomiota myös liikennevalistuksessa mm. vuosittaisen kampanjan avulla. Tänä kesänä turvallisuuskampanja järjestetään osana koko Euroopan laajuista kampanjointia.

Matti Järvinen painottaa, että jokaisen autoilijan tulee vähentää tuntuvasti nopeuttaan tullessaan tasoristeykseen, jotta hän pystyy tekemään oikeat havainnot radan liikenteestä.

– Autoilijan on syytä muistaa, että juna ei voi väistää eikä se pysähdy hetkessä. Törmäystilanteessa auto jää auttamatta toiseksi. Jokaisella autoilijalla itsellään on vastuu radan turvallisesta ylittämisestä, Järvinen toteaa.

Valppain mielin tasoristeyksessä

  • Hidasta nopeutesi niin alhaiseksi, että kykenet tekemään oikean ja riittävän havainnon radalla olevasta liikenteestä.
  • Tarvittaessa pysäytä ajoneuvosi ennen rataa.
  • Tarkkaile onko juna tulossa – varoituslaitteista huolimatta vastuu radan ylittämisestä on aina sinulla.
  • Katso, kuuntele, raota tarvittaessa ikkunaa.
  • Pysähdy, jos juna lähestyy. Anna junan mennä ohitse.
  • Pysähdy myös, jos varoituslaitteet hälyttävät tai puomi on alhaalla tai laskeutumassa. Odota puomien nousemista ja valon vaihtumista.
  • Varmista, ettei kummastakaan suunnasta tule muita junia, ennen kuin ylität radan.