Ala seurata omaa ruokahävikkiäsi

Sisustus

Samalla, kun suomalaiset valittavat ruoan kalleutta, he haaskaavat sitä entistä enemmän. Muutos vaatii oman ruokahävikin seuraamista ja toimintatapojen muutosta.

Suomalaiset kyllä tuntevat osittain ruokahävikin ympäristövaikutukset ja turhuuden ja tietävät, että euroja palaa turhaan sen takia. Muutos vaatii usein totuuden kohtaamisen, MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo.

– Usein ihmiset havahtuvat vasta, kun he itse seuraavat, minkä verran hävikkiä heidän taloudessaan syntyy.

Kun on rahaa, ruoan pois heittämistä ei ajatella

Ruoka kallistuu tasaisesti, mutta suhteessa palkkatasoon ruokamenojen osuus on laskenut selvästi. Hyvätuloisissa perheissä hintojen nousua ei välttämättä edes huomata.

– Kun rahaa on, ruokaa ostetaan ja sitä on varaa heittää pois, mutta harva sitä myöntää. Jos raha on tiukalla, ruokaa ei taatusti heitetä pois, Katajajuuri toteaa.

Jokainen suomalainen haaskaa syömäkelpoista ruokaa kotonaan noin 23 kiloa vuodessa. Lisäksi vähittäis- ja tukkukaupoissa hävikkiä kertyy 12–14 kiloa asukasta kohti ja ravintoloissa vielä hivenen lisää.

Ruokahävikkiä yritetään saada kuriin kolmentoista Euroopan maan yhteisellä Fusions-hankkeella. Suomessa hanketta vetää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.

Lue lisää Ruokahävikistä

Ruokaa turhaan roskiin – miljoonia kiloja >
Näin vähennät ruokahävikkiä >
Yksin asuva nainen tuhlaa eniten ruokaa >
Elintaso lisää ruokahävikkiä >

 

Lähde:
Europa-verkkojulkaisu
Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kotitalousjäte ruokahävikki ruokajäte

Ei liitettyjä avainsanoja.