Ruokahävikkiä, kelpaisikohan naapurille? Uusi kokeilu alkaa.

Sisustus

Syömäkelpoista ruokaa päätyy kotitalouksissa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli noin 500 miljoonan euron edestä. Helsingissä kokeillaan, onnistuisiko ylijäävän ruoan jakaminen naapuruston kesken. Tavoitteena löytää uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi.

Helsinkiläinen noin 200 asukkaan taloyhtiö Roihuvuoressa osallistuu kokeiluun, jossa selvitetään, millä ehdoin kotitalouksissa yli jäävän ruoan jakaminen voisi olla mahdollista. Kyse on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisesta hankkeesta, jonka toteuttavat Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT, Motiva ja palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc.

”Herkkupesä” taloyhtiön ruoan jakopisteeksi

Ruokaa jää tyypillisesti yli esimerkiksi juhlista tai matkoille lähtiessä. Periaatteessa kuka vain voi kävellä naapurin ovelle, soittaa kelloa ja kysyä kelpaisivatko vaikkapa juhlista yli jääneet herkut. Sellaista ei kuitenkaan yleensä tapahdu, varsinkin kun harva enää tuntee naapureitaan.

Saa Syödä! -kokeilussa taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään varastoituja ruokia.

Tieto Herkkupesään jätetystä ruoasta välittyy Facebook-sivun ja yhteisen blogin välityksellä. Hankkeessa etsitään myös muita tapoja viestien välittämiseksi. Palvelu muovautuu asukkaiden kokemusten perusteella kokeilun edetessä.

Vielä ei tiedetä millaisia määriä ruokaa kertyy jaettavaksi ja onnistuuko jakaminen ylipäätään. Haasteita on paljon, sillä tyypillisesti ruoka päätyy roskiin siitä syystä, että se on unohtunut jääkaappiin. Toisin sanoen sitä ei ole joko ehditty valmistaa tai käyttää ennen kuin se pilaantuu.

Onko ruoan jakaminen turvallista?

Ruoan jakamiselle naapurustossa ei ole laillisia esteitä. Kyse on yksityisten ihmisten välisestä toiminnasta, eikä se kuulu elintarviketeollisuuden tai kaupankäyntiin liittyvien normien säätelemää. Ystävien tarjoamaa ruokaa on totuttu syömään juhlissa tai vaikkapa talkoissa. Hankkeen aikana asukkaat saavat kuitenkin suosituksia ja tietoa siitä, millaisia ruoka-aineita kannattaa jakaa, kauanko ne säilyvät parhaiten ja mistä tunnistaa pilalle menneen ruoan.

Tavoitteena löytää uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseksi

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan ja rahaakin on mennyt kirjaimellisesti Kankkulan kaivoon. Taloyhtiön tasolla yli jäävän ruoan jakamisessa on kyse yhteisöllisyyden lisäämisestä ja halusta toimia mahdollisimman ekologisesti.

Kokeilulla kerätään tietoa siitä, voisiko ruoan jakaminen taloyhtiöissä tai kuluttajalta toiselle vähentää ruokahävikkiä siinä määrin, että sillä olisi kestävää kehitystä tukevaa merkitystä. ”Kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton keskimääräisiä päästöjä vuodessa, joten ihan pienen mittaluokan ympäristöongelmasta ei ole kyse,” muistuttaa Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

Tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:ltä kertoo, että koko elintarvikeketjussa ruokaa päätyy roskiin eniten juuri kotitalouksissa, 20–30 kiloa henkilöä kohden, joten potentiaalia hävikin vähentämiseksi ainakin on paljon. Kokeilu päättyy helmikuussa 2013.

Lisätietoja: www.saasyödä.fi

Saa syödä! -verkkopalvelu tarjoilee vinkit ruokahävikin vähentämiseen. Sivuston reseptihaku selvittää hetkessä, mitä kaappiin unohtuneista aineksista syntyisi. Annoslaskuri taas auttaa ruoan oikeassa mitoituksessa.

Saa Syödä! on ympäristöministeriön rahoittama kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmaan liittyvä kokeiluhanke. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, palvelumuotoiluyritys Palmu Inc. sekä energia- ja materiaalitehokkuutta edistävä Motiva Oy.

Lähde: Motiva


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

naapuri ruoan hävikki ruoka ruokahävikki säästäminen

Ei liitettyjä avainsanoja.