?
TEKSTI CLAS VON BELL JA MARTTI TALA
KUVAT VALMISTAJIEN JA MAAHANTUOJIEN
Asuntoja rakennettaessa ja kunnostettaessa on hyvä pitää mielessä, että omassa kodissa pitäisi olla mahdollisimman hyvä asua vauvasta vaariin. Asunto pitäisi suunnitella koko elinkaarta ajatellen. Lapsella ja vanhuksella on omat rajoitteensa, ja myös aktiivisen työikäisen toimintakyky saattaa heikentyä yllättäen tilapäisesti tai pysyvästi sairauden tai vamman takia. Eläkkeelle jäädessään suomalaiset ovat nykyisin varsin hyväkuntoisia, eivätkä toimintarajoitteet pahemmin haittaa normaalia elämänmenoa. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä, että toimintakyky ei ole enää entisellään.
Useimmat ikääntyvät haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jotta tämä onnistuisi, asunnon pitäisi soveltua ikääntyvälle. Tämän mahdollistaa esteetön asunto. Ammattitermiin sisältyy esteettömän liikkumisen lisäksi paljon muutakin, kuten valaistus, värit, akustiikka, lämmitys ja jopa asunnon sijainti.
Esteettömyys on yksi elinkaariasumisen osatekijöistä. Esteettömyyteen kuuluu myös varautuminen mahdollisiin apuvälineisiin ja avustajaan. Varautuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seinämateriaali kestää tukikaiteiden kiinnittämisen ja että pyörätuolille ja rollaattorille on tilaa. Tuotteiden ja ratkaisujen lisäksi elinkaariasumiseen
liittyvät erilaiset palvelut. Jos esimerkiksi terveys- ja kotipalvelut toimivat hyvin, ikäihminen tulee toimeen kotonaan ja laitoshoito siirtyy pitkälle tulevaisuuteen.
Vaikka elämä tuntuu olevan aktiivisimmassa vaiheessaan, kannattaa nykyistä ja tulevaa asuntoa arvioida myös elinkaariasumisen näkökulmasta. Itse kukin voi sairastua tai vammautua milloin tahansa. Pienikin lipsahdus laskettelurinteessä saattaa tehdä ihmisestä muutamaksi kuukaudeksi jalkavammaisen. Esimerkki suoraan tosielämästä on perhe, joka muutti yksitasoratkaisusta kolmikerroksiseen paritaloon. Puolen vuoden kuluttua
perheen lapsi vammautui ja joutui pyörätuoliin. Muuttamaan ei jouduttu, koska uuteen asuntoon saatiin mahtumaan hissi. Tämä oli kuitenkin sattuma eikä suunnittelun tulos.
Hyvin suunniteltu kylpyhuone
Hyvin suunniteltu kylpyhuone. Wc-istuimen vieressä on riittävä tila pyörätuolille tai rollaattorille. Samassa tilassa on suihku, jossa käytetään suihkupyörätuolia. Wc-istuimelta yltää myös pesualtaalle. Altaan reunassa on tukeva kahva. Tuotteet ovat Gaius- kylpyhuonesarjaa, gaius.fi.

Vessaan täytyy päästä helposti

Välttämättömät perustilat kannattaa sijoittaa sisääntulokerrokseen. Näitä ovat ainakin oleskelutilat, keittiö, wc, pesutilat ja sauna sekä vähintään yksi makuuhuone tai makuuhuoneeksi muutettavissa oleva tila. Näin päivittäiset rutiinit sujuvat, vaikka joutuisikin liikkumaan pyörätuolilla.
Pyörätuoli ja rollaattori on hyvä ottaa huomioon myös ovien sijoittelua ja kätisyyttä suunniteltaessa. Jos ovi ei pääse avautumaan kunnolla, oviaukko kapenee muutaman sentin.
Wc- ja pesutilojen pitää olla tarkoituksenmukaisia, jotta perushygieniasta ei tarvitse tinkiä. Wc:n oven kapeus on vanhoissa asunnoissa yleinen ongelma. Nykyisten säännösten mukaan oviaukon pitää olla vähintään 80 leveä. Jos wc on niin pieni, ettei sinne mahdu pyörätuolilla tai rollaattorilla, se on hankalan pieni kenelle tahansa. Uudisrakennusten wc pitäisi ilman muuta suunnitella rollaattoria ja pyörätuolia silmällä pitäen: wc-istuimen kahden puolen tarvitaan riittävästi tilaa tukikaiteille.
Ohjeitten mukaan sisääntulokerroksen hygieniatilan tulee olla tilava ja varustettu lattiakaivolla. Istuimen toiselle puolelle pitää jättää 80 cm vapaata tilaa, johon voidaan sijoittaa helposti poistettavia kalusteita.
Peseytymistilojen suhteen paras ratkaisu on iso pesuhuone, jossa on myös wc. Pesutilassa pitää olla tilaa suihkutuolille tai suihkupyörätuolille. Kun wc- ja pesutilojen perusratkaisut ovat esteettömät, niiden varustaminen erilaisia käyttäjiä varten ei aiheuta suuria ongelmia. Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjän pitää ulottua kaikkeen istualtaan. Pesualtaan alla pitää olla riittävästi tilaa sekä syvyys- että korkeussuunnassa, jotta pyörätuolilla pääsee riittävän lähelle allasta. Altaan ja suihkun hanoihin pitää ulottua myös pyörätuolista. Istumakorkeudelle asennettu peili on omilla jaloillaan liikkuvalle hankala, mutta tarjolla on myös kääntyviä peilejä, joista näkee itsensä sekä seisten että istuen. Paras ratkaisu on toki riittävän korkea peili, josta näkee itsensä kunnolla sekä seisaaltaan että istualtaan.
Pesutilan lattia ei saa olla liian liukas. Tämä ohje pätee kaikkiin koteihin.
Ei turhia porrasaskelmia asuntoon
Esteettömyyttä kannattaa miettiä perusteellisesti, kun suunnitellaan uuden talon rakentamista tai vanhan korjaamista. Säädöksissä on joitakin esteettömyyteen tähtääviä määräyksiä muun muassa pesu- ja wc-tiloihin johtavien ovien leveydestä. Tosin nykyisten säädösten noudattaminen ei vielä takaa kodin esteettömyyttä.
Paljon muutakin on otettava huomioon. Useinkaan ei esimerkiksi ole välttämätöntä nostaa lattiapintaa merkittävästi maanpinnan yläpuolelle. Silti moneen taloon suunnitellaan ulkoportaat. Vaikka porrasaskelmia olisi vain pari, ne saattavat olla tulevaisuudessa hankala este. Mutta jos asuntoon pääsee ilman portaita ja jyrkkiä luiskia, se sopii niin lastenvaunuja työntävälle kuin pyörätuolia tai rollaattoria käyttävälle.
Pari porrasta ei ole terveelle ihmiselle mitään, ja vielä mitättömämmiltä tuntuvat kynnykset, onhan kynnyksen suurin sallittu korkeus nykyään vain kaksi senttiä. Pyörätuolia tai rollaattoria käyttävälle ne kaksi senttiä voivat kuitenkin olla ylitsepääsemättömiä.
Uutta asuntoa suunniteltaessa ei ole syytä tehdä keinotekoisia tasoeroja, vaikka ne havainnekuvissa näyttäisivät tyylikkäiltä. Jopa järjettömiä ratkaisuja näkee, sellaisiakin, joissa ensin siirrytään 1–2 askelmaa alas ja muutaman metrin päässä saman verran ylös.
Kun talon neliöt ovat kortilla, säästetään usein eteistiloissa. Esimerkiksi tuulikaappi saattaa olla niin pieni, ettei sinne mahdu rollaattorilla eikä pyörätuolilla. Asuntoon kannattaa siis suunnitella riittävän väljä tuulikaappi ja eteinen.
Pallas 065 -porraskaidehissi
Porraskaidehissi voidaan asentaa myös kotiportaisiin. Se voi kulkea moneen kerrokseen. Pallas 065 -porraskaidehissin hinnat alkavat noin 20 000 eurosta, kone.com.

Suunnittele portaat hyvin

Esteettömyys ei välttämättä tarkoita vain yksikerroksista asuntoa. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, miten elämä kotona sujuu, jos liikuntakyky heikkenee.
Vääränlaisilla portailla voi vaikeuttaa liikkumista monella tavalla. Askelmien pitäisi olla portaiden koko pituudelta yhtä syvät. Kierreportaat ovat liikuntarajoitteiselle erittäin hankalat, koska askelma kapenee keskustaan päin. Jos portaisiin on välttämättä tehtävä mutka, sen kohdalle on syytä laittaa välitasanne. Jos tasannetta ei ole, esimerkiksi pyörätuolin tai paaripotilaan kuljettaminen portaissa on erittäin hankalaa. Portaita suunniteltaessa
kannattaa harkita kerrosten väliin hissiä, joko pysty- tai porraskaidehissiä.
Asunnon esteettömyyden kannalta erinomainen ratkaisu on, että suunnitteluvaiheessa varataan tila pystyhissille. Valmistajilta saa tietoja hissitilan vähimmäismitoista. Pystyhissi voi olla joko mekaaninen tai hydraulinen. Erillistä konehuonetta ei tarvita.
Hissille varattu tila ei ole hukkatilaa. Siihen voi sijoittaa esimerkiksi komeroita. Jos hissiä sitten tarvitaan, tehdään reikä lattiaan ja asennetaan hissi komeroiden tilalle. Hissikuilu olisi hyvä ottaa huomioon myös lattian rakenteissa.
Portaisiin voidaan asentaa porraskaidehissi, jos porrastilan mitat riittävät. Porraskaidehissejä on kahdenlaisia: toisessa on istuin ja toisessa tila pyörätuolille. Näistä pyörätuolihissi vaatii enemmän tilaa, ja tilasuunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle sen vaatimuksista.
Jo rakennettuja portaita voi parantaa kevyinkin keinoin. Liukkautta kannattaa vähentää erilaisin pintaratkaisuin. Portaissa pitää myös olla hyvä valaistus ja kunnollinen kaide molemmin puolin – eihän voi tietää, kumpi käsi on tulevaisuudessa voimaton.
Säätötasokeittiö
Säätötasokeittiön ylä- ja alatasojen korkeutta voi säätää. Keittiön ulkonäkö ei juuri poikkea tavanomaisesta, puuhuone.fi.

Keittiö kaikille

Huonosti suunniteltu keittiö harmittaa kaikkia käyttäjiä. Keittiötä ei yleensä suunnitella sitä silmällä pitäen, että joku perheestä joutuisi toimimaan istuen. Toimintarajoitteet huomioon ottava keittiö on kuitenkin mahdollista suunnitella. Huipputasoa edustaa keittiö, jossa kaikki tasot ja kaapit nousevat ja laskevat sähköisesti. Näin pyörätuolia käyttäväkin ulottuu ottamaan kinkkuvadin yläkaapin hyllyltä.
Keittiössä olisi hyvä olla alhaalta avoin työtaso, jonka äärellä voi työskennellä istuen joko tavallisella tuolilla tai pyörätuolilla. Vielä parempi, jos työtason korkeus on säädettävissä. Yksi mahdollisuus on käyttää syvyyssuunnassa liikkuvia alakaappeja, joiden ansiosta pyörätuolilla pääsee lähemmäs työtasoa. Myös vesipisteen ja kylmälaitteiden luokse on päästävä pyörätuolilla. Kylmälaitteiden ovien kätisyyskin kannattaa valita esteettömyyttä silmällä pitäen.
Perinteistä liettä parempi ratkaisu on liesitaso, jolloin uunin voi sijoittaa juuri sopivalle korkeudelle. Koska uunista otetaan tulikuumia astioita, uunin sopiva korkeus on turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä. Mikroaaltouuninkin pitää olla sellaisella korkeudella, että siihen yltää istuma-asennosta kurkottelematta.
Uunin luukku voi avautua sivulle tai alas. Kummallakin on hyvät puolensa. Uunin turvallisuutta parantavat ulos vedettävät uunipeltien kannattimet, joiden ansiosta heikkovoimainenkin saa turvallisesti kunnollisen otteen pellistä tai uuniastiasta.
Ruokapöydän alla on oltava riittävästi tilaa pyörätuolissa istuvan jaloille. Usein pöydän jalkoja joutuu jonkin verran jatkamaan.
Variante-keittiöiden kodinhoitohuone
Kodinhoitohuoneenkin voi suunnitella elinkaariasumisen näkökulmasta. Työtaso, alakaapit ja yläkaapit liikkuvat korkeussuunnassa sekä ala- ja yläkaapit myös syvyyssuunnassa. Pesukone on sopivalla korkeudella, käytti sitä sitten seisaaltaan tai istualtaan. Komeron hyllyihin pääsee helposti käsiksi, variante-keittiot.fi.

Kodin pitää tuntua kodilta

Kun suunnitellaan esteetöntä asuntoa, tulos muistuttaa helposti enemmän hoitolaitosta kuin tavallista kotia. Onneksi nykyään on saatavana sellaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka sopivat kotiin myös ulkonäkönsä puolesta. Esimerkiksi kylpyhuoneessa ja wc-tiloissa ei tarvitse tyytyä kolkkoihin hoitolaitosratkaisuihin, sillä saatavana on myös tyylikkäitä ja kodikkaita design-tuotteita. Vaikka käytännöllisyys on hyvä asia, esteetöntä asuntoa ei pidä suunnitella vain käytännöllisyyden lähtökohdista. Liikuntarajoitteinen viettää kotona tavallista enemmän aikaa – siksi kodin tunnelmalta, visuaaliselta ilmeeltä ja sisustukselta vaaditaan tavallistakin enemmän. Jokaisella on oikeus näköiseensä kotiin.
Asunnon värit ovat viihtymisen kannalta olennaisia. Lisäksi värityksen suunnittelussa voidaan korostaa tärkeitä asioita. Jos näkökyky heikkenee, riittävä ja sopiva valaistus on entistä tärkeämpi. Valoa pitää olla tarpeeksi oikeissa paikoissa, mutta se ei saa häikäistä. Eritoten keittiö, eteinen, käytävät ja portaat pitää valaista hyvin. Myös ulkotilojen valaistuksen pitää olla riittävä.
Valitettavasti moni vanhus säästää väärässä paikassa ja sammuttelee aina kaikki ”turhat” valot. Kun valoa sitten tarvitaan, pimeässä on vaikea löytää valokatkaisija. Ongelmaan on monia ratkaisuja, kuten liiketunnistimen avulla syttyvät valot. Silloin ei tarvitse haparoida ja etsiä valokytkintä. Katkaisijoissa voi myös olla valot, kuten kerrostalojen rappukäytävissä.
Haastattelimme artikkelia varten Invalidiliiton esteettömyysprojektin asiantuntijaa Kirsti Pesolaa, joka on tekniikan lisensiaatti ja arkkitehti SAFA.
Internetistä löytyy runsaasti tietoa esteettömyydestä ja elinkaariasumisesta
Myös Invalidiliitto on julkaissut aiheeseen liittyviä kirjoja, muun muassa Esteetön asuinrakennus, Liikkumisesteetön sauna ja Asunto vammaiselle – suunnitteluohjeet. Näiden tekijä on arkkitehti Maija Könkkölä.