Muistatko vielä ajan, jolloin tietokone kotona oli harvinainen ilmestys? Nyt se on lähes itsestäänselvyys, ja monessa kodissa niitä on jo useampia. Internetin sujuvan käytön edellytys on kätevä tietokone ja nopea laajakaistayhteys.
TEKSTI CLAS VON BELL, MARTTI TALA
KUVAT PETER PHILLIPS JA VALMISTAJAT
Ensimmäiset kotitietokoneet olivat pelkkiä pelikoneita, joilla ei juuri ollut mielekästä hyötykäyttöä. Kun koteihin sitten alettiin hankkia nykyisten pc-tietokoneiden edeltäjiä, niilläkin pelattiin, mutta niillä pystyi tekemään jo paljon muutakin. Pääasiallinen syy koti-pc:n hankintaan olivatkin erilaiset toimistosovellukset, etunenässä tekstinkäsittely.
Opera-selain
Tietokoneen perusohjelma on internet-selain. Microsoftin oman Internet Explorerin vaihtoehdoksi on tarjolla monia ilmaisia ohjelmia. Eräs suosituimmista on Opera.

Tietokoneella on monta käyttötapaa

Nykyisin tietokone on hyödyllinen kodin laite siinä missä radio ja televisiokin. Kotitietokoneen käyttötavat ovat muuttuneet perusteellisesti, koska niin paljon tietoa on joka hetki saatavissa verkosta. Internet lukemattomine palveluineen onkin ilman muuta kotitietokoneiden tärkein sovellus.
Viime aikoina videokuvan katsominen internetistä on yleistynyt räjähdysmäisesti. Tietokoneesta näkee televisiouutisten lisäksi paljon muutakin, yksityishenkilöiden kotivideoista alkaen.
Kotikonetta voi käyttää myös puhelimena, jopa kuvapuhelimena. Tällöin puhelu kulkee netissä. Nettipuhelu ei maksa mitään, vaikka puhekumppani olisi maapallon toisella puolella. Puhelussa voidaan käyttää joko tietokoneen mikrofonia ja kaiuttimia tai tietokoneeseen liitettyä erillistä puhelinlaitetta.
Logitech-webkamera
Webbikamera kytketään yleensä tietokoneeseen usb-liitännän kautta. Kuvassa Logitechin QuickCam Messenger. Se maksaa alle 30 euroa.

Yleensä nettipuhelun laatu on riittävän hyvä. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että puheyhteys on välillä selvästi huonompi kuin perinteinen puhelu. Silloin kannattaa keskeyttää yhteys ja avata uusi, kunnes puheen laatu on riittävän hyvä.

Verkkokameran avulla nettipuheluun voi liittää myös sen välittämän kuvan. Monen kannettavan tietokoneen näytön yläreunassa on kamera valmiina, joten kuvan liittäminen nettipuheluun onnistuu melko helposti.
Kannettava tietokone on peruskone
Tietokoneen ostajalla on nykyisin kaksi vaihtoehtoa, pöytämalli tai kannettava. Aikoinaan kannettavat tietokoneet olivat kotikäytössä todella harvinaisia. Ne olivat pöytäkoneita kalliimpia eivätkä sopineet kunnolla pelaamiseen.
Nyt asia on toisin. Halvimmillaan kannettavan saa jo 500 eurolla. Halvimmat kannettavat ovat tosin melko yksinkertaisia ja huonosti varustettuja eikä niillä voi pelata kaikkia uusimpia pelejä. Kun kannettavan hinta nousee yli tuhannen euron, varustelu on jo monipuolinen ja tehoakin alkaa olla riittävästi.
Kannettava riittääkin usein peruskoneeksi. Esimerkiksi innokas pelaaja tai tietotekniikan harrastaja saattaa kuitenkin haluta kannettavan lisäksi tehokkaan ja monipuolisesti muokattavan pöytäkoneen.
Kannettavan etuna on helppo liikuteltavuus. Sitä voi käyttää niin keittiössä kuin olohuoneessakin. Akkukäyttöisyyden ansiosta sen voi viedä pihallekin. Säilytyspaikaksi sopii vaikka kirjahylly.
Useampia kotikoneita tarvitaan myös silloin, kun useampi perheenjäsen käyttää paljon tietokonetta. Jo turvallisuudenkin kannalta on hyvä hoitaa esimerkiksi tärkeät pankki- ja veroasiat eri koneessa kuin sillä, jolla perheen nuori väki hoitelee vertaisverkkolatauksiaan.
Kannettavan tietokoneen virittäminen ja päivittäminen on usein hankalaa ja kallista. Pöytäkoneen kaikki osat voi osaava käyttäjä vaihtaa tehokkaampiin itse, mutta kannettavan mikron osalta vaihtoehdot ovat aika vähäisiä.
Fujitsu-Siemens
Kannettavia tietokoneita on monenlaisia. Kuvassa Fujitsu Siemensin malli, jossa on 17-tuumainen näyttö ja täysikokoinen näppäimistö. Tällainen kone sopii parhaiten puolikiinteään käyttöön. Yleisin nettipuhelinjärjestelmä on Skype, www.skype.fi, mutta samat palvelut tarjoaa myös esimerkiksi Windows Messenger, http://get.live.com/messenger/
overview.

Muistia vähintään kaksi gigaa

Kotiin sopivan kannettavan valinta ei ole ihan helppoa. Koska kannettavan osien vaihto hankinnan jälkeen ei onnistu helposti, pitää valita kone, jonka ominaisuudet riittävät koko sen järkevän käyttöajan.
Kannettavan hankinnassa perusvalinta on se, halutaanko mahdollisimman pieni ja kevyt vai käykö vähän isompikin kone. Pienuus ja keveys tarkoittavat yleensä myös kalleutta.
Jos kannettavuudeksi riittää siirrettävyys, kannattaa hankkia laite, jossa on mahdollisimman suuri näyttö. Esimerkiksi 17-tuumainen näyttö on sen verran leveä, että koneessa on täysikokoinen näppäimistö numeronäppäimistöineen.
Jos kannettavaa joudutaan myös pitämään mukana, kannattaa katsella kevyitä malleja. Silloin joutuu tinkimään tehosta ja varustelusta. Kaikissa kevytkannettavissa ei ole edes sisäistä dvd-asemaa, vaan erillinen usb-liitäntäinen asema.
Kun kannettava hankitaan pelikäyttöön, tarkista myyjältä, onko näytönohjain riittävän tehokas.
Oli kannettava kevyt tai painava, muistia siihen kannattaa hankkia heti kättelyssä vähintään kaksi gigatavua. Riittävän iso muisti nopeuttaa koneen käytännön toimintaa ja pidentää sen mielekästä käyttöaikaa.
Jos aikoo istua pitkiä rupeamia tietokone sylissä, kannattaa varmistua siitä, ettei se lämpene pohjastaan kovin paljon.
Ilmaisohjelmat.fi-nettisivu
Internetissä on tarjolla runsaasti ilmaisohjelmia. Valinnassa auttaa suomalainen sivusto www.ilmaisohjelmat.fi, jossa on joka ohjelmasta suomenkielinen esittely.

Perusohjelmat kotiin

Kotioloissa tarvitaan vain muutamia ohjelmia. Internet-selain ja sähköpostiohjelma ovat itsestään selviä. Lisäksi tarvitaan ohjelma tekstin tekoon. Siihenkin saattaa riittää järjestelmän oma tekstinkäsittelyohjelma. Esimerkiksi Windowsin mukana tuleva Wordpad riittää useimmille.
Toimistosovelluksista eniten tarvitaan tekstinkäsittelyä, mutta myös taulukkolaskentaohjelmasta on hyötyä esimerkiksi kodin talouden hallinnassa.
Digikameran käyttäjä tarvitsee myös joitakin kuvaohjelmia. Kameran mukana tulee yleensä ohjelma kuvien siirtoon, selailuun ja kevyeen muokkaukseen. Monelle nämäkin riittävät, mutta varsinaiseen kuvan säätämiseen ja muokkaamiseen tarvitaan erityinen kuvankäsittelyohjelma. Paljon kuvaavalle myös jonkinlainen kuvien arkistointiohjelma on tarpeen.
Kotikäyttäjän tarvitsemat ohjelmat eivät nykyisin ole kovin kalliita, ja tarjolla on paljon erinomaisia ilmaisohjelmia. Niihin voi tutustua muun muassa osoitteessa www.ilmaisohjelmat.fi.
Tulostin ja muut lisälaitteet
Kotona tarvitaan myös tulostin. Järkevin hankinta on usein monitoimilaite, joka tulostaa, kopioi ja skannaa. Tulostinta pitäisi voida käyttää kätevästi kaikilta kodin tietokoneilta.
Yleensä järkevin hankinta kotikäyttöön on mustesuihkutulostin. Lasertulostimessa on järkeä vain siinä tapauksessa, että tekstiasiakirjoja tulostetaan erittäin paljon. Tähän riittää usein halpa mustavalkolaserkin. Sen väriainekulut ovat vain murto-osa mustesuihkun tai värilaserin kuluista.
Epson-monitoimilaite
Nykyaikaisella monitoimilaitteella voidaan tulostaa, skannata ja kopioida monivärisesti. Laitteella voidaan myös tulostaa suoraan esimerkiksi kamerasta tai kameran muistikortilta. Tarjolla on myös faksilla varustettuja laitteita. Kuvan laite on Epsonin valmistama, www.epson.fi.

Pelkkää kuvien tulostusta varten tulostinta ei juuri kannata hankkia. Kuvat kannattaa teettää paperikuviksi palvelulaitoksessa, jonne kuvat on helpointa toimittaa internetin kautta. Omalla tulostimella voidaan tulostaa satunnaisia kuvia, mutta suurempien kuvamäärien tulostaminen on hidasta ja kallista.

Kannettava mikro on valmis paketti, joka ei välttämättä kaipaa lisälaitteita. Joissakin tapauksissa on järkevää hankkia myös iso litteä näyttö sekä erillinen näppäimistö ja hiiri. Tällöin työskentelymukavuus on pöytäkoneen tasoa. Etenkin hiiri on tärkeä, mikäli tappihiiren tai ohjauslevyn käyttö tuntuu hankalalta.
Silloin kun tietoa ei voi siirtää verkossa tai sähköpostin avulla, kätevin siirtoväline on usb-muistitikku. Esimerkiksi neljän gigatavun muistitikun saa jo alle 30 eurolla.
Windows vai Mac?
Tietokonetta valitsevan ensimmäinen ratkaisu koskee nykyisin käyttöjärjestelmää. Windows on selvästi yleisin, mutta vaihtoehtoja ovat Applen Mac sekä tavallisissa pc-tietokoneissa toimiva ilmainen Linux.
Kotikäytössä Linux sopii parhaiten aktiiviselle harrastajalle, joka on valmis ottamaan itse selvää asioista. Mac taas tunnetaan helppokäyttöisenä ja varmatoimisena tietokoneena, jonka kanssa aloittelijakin pääsee mutkattomasti alkuun.
Kaikkiin järjestelmiin on saatavana kotikäyttäjän tarvitsemat perusohjelmat, vaikka Windowsin ohjelmatarjonta on laajin. Monista ohjelmista on saatavana sekä Windows- että Mac-versio. Tiedostot siirtyvät helposti järjestelmästä toiseen.
Perustekniikaltaan pc ja Mac ovat niin samanlaisia, että Mac-tietokoneeseen voi asentaa Windowsin, jopa niin, että Windowsia voi käyttää Macin oman käyttöjärjestelmän yhtenä sovelluksena omassa ikkunassaan. Päinvastainen ei ole mahdollista.
Macit eivät myöskään enää ole merkittävästi kalliimpia kuin vastaavantehoiset ja yhtä hyvin varustellut Windows-koneet. Applen ongelmana on harva myyntiverkosto, minkä takia Macin ostaminen ja käyttöönotto on paikoin hankalaa.
Elisan palvelu kertoo, että tähän osoitteeseen saa 24 megabitin yhteyden
Useimmat laajakaistaoperaattorit tarjoavat mahdollisuuden tarkistaa internetissä, millaisen yhteyden omaan osoitteeseensa saa. Kuvassa Elisan palvelu kertoo, että tähän osoitteeseen saa 24 megabitin yhteyden.

Nopea internetliittymä tulevaisuutta varten

Internetliittymiä on tarjolla monenlaisia. Mitä harvemmin asuttu alue, sitä vähemmäksi käyvät vaihtoehdot.
Asunnon sijainti ratkaisee monesti laajakaistaliittymätyypin. Yleensä langallinen liittymä on varmin vaihtoehto. Tarjolla on pääasiassa kaksi tekniikkaa, toinen käyttää kaapelitelevisioverkkoa ja toinen puhelinverkkoa. Kaapeliliittymän saa usein helpommin ja nopeammin käyttöön. Esimerkiksi Helsingin seudulla Welhon kaapelimodeemin voi noutaa myymälästä ja verkko toimii välittömästi, kun modeemin liittää antennipistokkeeseen. Puhelinlinjaa pitkin tulevan adsl-yhteyden avaaminen saattaa kestää viikkoja.
Langattomia liittymiä on toteutettu useammallakin tekniikalla. Tällä hetkellä laajimmin käyttökelpoinen langaton liittymä käyttää matkapuhelinverkkoa. 3g-verkkoa käytettäessä se on jo melko nopea. Uusin langaton verkkotekniikka perustuu vanhaan NMT 450 -verkon taajuuteen. Sen pitäisi kattaa melkein koko Suomi vuoteen 2009 mennessä. Tällä hetkellä se toimii eteläisessä Suomessa ja osassa Lappia. Tällä hetkellä sen enimmäisnopeus on vain yksi megabitti sekunnissa.
Joillakin paikkakunnilla internetiin saa yhteyden myös langattomalla wlan-lähiverkkotekniikalla. Langattomat liittymät sopivat sähköpostiin ja pienimuotoiseen surffailuun, mutta niiden nopeus ei riitä esimerkiksi elokuvien katseluun.
Yleensä kannattaa valita melko iso nopeus, esimerkiksi kahdeksan megabittiä sekunnissa tai enemmän. Nopeat liittymät eivät ole enää kovin kalliita. Sellaisen saa 40–50 eurolla kuukaudessa. Internet-liittymän nopeus ilmaistaan kahdella luvulla, esim. 8/2 Mbit/s. Suurempi luku tarkoittaa sitä nopeutta, jonka mukaan tietoa latautuu tietokoneelle. Pienempi luku kertoo sen nopeuden, jolla tieto liikkuu koneesta internetiin. Mittayksikkö on megabittiä sekunnissa.
Televisiolähetyksiä voidaan siirtää myös laajakaistayhteyden kautta
Televisiolähetyksiä voidaan siirtää myös laajakaistayhteyden kautta. Maxinetti tarjoaa pääkaupunkiseudulla palvelua, johon sisältyy nettiliittymän lisäksi sekä maksuttomia että maksullisia tv-kanavia ja haluttaessa internetpuhelin.

Uusia sisältöpalveluja internetin kautta

Laajakaistaliittymien kasvaneet siirtonopeudet antavat mahdollisuuden uusille sisältöpalveluille. Eräs tällainen on tv-palvelu verkon kautta eli iptv-palvelu.
Iptv:n jakelutapa on verrattavissa kaapelitelevisioon. Lähetykset vaativat vähintään kahdeksan megabitin laajakaistaliittymän.
Iptv-palveluntarjoajia on vielä harvakseltaan. Pääkaupunkiseudulla Maxinetti on tarjonnut iptv:tä vuodesta 2004 lähtien. Nykyään palvelua on tarjolla muuallakin Suomessa.
Iptv:n kaksisuuntaisuuden ansiosta tarjolle tulee monia uusia palveluja, kuten tilausvideopalvelut, verkkotallennuksen ja teräväpiirto tv-kanavat.
Asiantuntijana Suomelan Kodin tietoliikennefoorumi!
Suomelan elokuussa 2007 järjestämään tietoliikennefoorumiin osallistuivat:
Hannu Impola (Maxinetti)
Tiina Kovero (Elisa)
Kim Lindstedt (CET Group)
Helena Niemelä (Elisa)
Mikael Sjöblom (CET Group)
Tiina Weman (Elisa, viestintä)