Syntymäpäiväjuhlat puutarhassamme syyskuussa.
Mieheni täytti tasavuosia 5 vuotta sitten syyskuussa ja koska kesäilmat jatkuivat pitkälle syksyyn, päätimme viettää juhlat puutarhassamme.

Illan hämärtyessä sytytimme nuotion ja penkit oli aseteltu nuotion ympärille, jonne parikymmentä vierastamme asettautui laulaen yhdessä vanhoja hittejä ja nuotiolauluja.

Seisova pöytä oli katettu terassille joka on ihan nuotiopaikan vieressä. Ilta eteni ja viileni, silti nuotio lämmitti, eikä kenellekään tullut mieleen mennä sisälle.

Yhtäkkiä n. yhdentoista aikaan eräs vieraista huomasi taivaalla revontulia ja kehotti katsomaan. Valojuovat tanssivat yläpuolellamme muuttaen muotoaan pyöreäksi sateenvarjomaiseksi ympyräksi juuri yläpuolelllamme. Koko tapahtuma kesti n. 5 minuuttia ja väheni vähitellen pois näköpiiristä. Tunnelma oli pitkään harras, kunnes joku meistä totesi, että luonnon oma ilotulitus vei voiton kaikista tähän astisista nähdyistä. Ei kukaan meistä muistanut nähneensä ilotulitusta niin aikaisin syksyllä. Syksyn tullessa vieläkin muistelllaan niitä puutarhajuhlia.