Aurinkoenergia tulee vauhdilla maalämmön rinnalle

Lämmitys

Uusiutuvat energiamuodot ovat hyvin edustettuina Vantaan asuntomessuilla Kivistön messutaloissa. Lämpöä otetaan kalliosta ja auringosta.

Aurinkoenergia tulee vauhdilla maalämmön rinnalle

Uusiutuvat energiamuodot ovat hyvin edustettuina Vantaan asuntomessuilla Kivistön messutaloissa. Lämpöä otetaan kalliosta ja auringosta.

 

Kivistön energiapaletti kuvaa hyvin tämän hetken trendiä. Suosituin lämmitysmuoto on maalämpö. Toiseksi eniten on käytössä kaukolämpöä. Myös aurinkokeräimiä, ilma- tai vesilämpöpumppuja sekä ilma- tai vesikiertotakkoja on esillä.

Lähes kaikissa taloissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kolmessa talossa voi tutustua ilmakiertoiseen lattialämmitykseen eli tulilattiaan, jossa osa takan lämmöstä ohjataan lattian ilmakanaviin.

Kivistön messutalot ovat energialuokkaa B tai C. Ekotehokkuuden lisäämiseksi useissa taloissa parannetaan lämmön talteen ottoa varaavalla takalla, aurinkokeräimillä, tiiviillä rakenteella ja energiaa säästävällä led-valaistuksella.

Maalämpö suosituin lämmitysmuoto

Maalämmön suosio uudispientalojen lämmitysmuotona valtaa yhä alaa kaikkialla, missä sen rakentaminen on mahdollista. Motiva Oy:n asiantuntija Sami Seunan mukaan joka toinen uudisrakentaja valitsee maalämpöpumpun. Jos alueella on kaukolämpö, se on rakentajalle suositeltava vaihtoehto.

Kaukolämpö ja sähkölämmitys ovat lähes yhtä suosittuja uusien omakotitalojen lämmitysvalinnoissa. Sähkölämmityksen tukilämmitysmuodoksi valitaan yleensä ilmalämpöpumppu. Uudisrakentamisessa poistoilmalämpöpumppu ja ilmavesilämpöpumppu ovat myös yleistyneet.

– Myös puulämmitys on suosittua ja noin 90 prosentissa uudistaloista rakennetaan takka ainakin tukilämmitysmuodoksi. Puun käyttö lämmityksessä on ollut viime vuosina kasvussa, ja se on valittu yhä useammin myös pientalonpäälämmitystavaksi, Seuna toteaa.

Puupellettien suosio lämmityksessä on vaihdellut, mutta jäänyt viime vuosina melko pieneksi.

Lämpöä ja sähköä auringosta

Kiinnostus aurinkoenergiaan on kasvussa. Aurinkokeräimiä hankitaan useimmiten käyttöveden kesäaikaiseen lämmitykseen ja aurinkopaneeleja omavaraiseen sähköntuotantoon. Aurinkosähkön kiinnostavuutta on vauhdittanut aurinkopaneelien hintojen romahdus.

Aurinkokeräin voidaan kannattavasti kytkeä maalämpöjärjestelmään, jolloin maalämpöpumpun hyötysuhdetta voidaan parantaa suoraan tai välillisesti elvyttämällä lämpökaivoa talven jäljiltä. Keräimillä saadaan vähennettyä myös öljy- ja sähkölämmityksen energialaskua.

Lämpöpumpputekniikka on Sami Seunan mukaan kehittynyt ja kaiken aikaa siirrytään entistä edullisempiin ja ”kevyempiin” lämpöpumppuratkaisuihin. Uudistalot edustavat yhä useammin matalaenergiarakentamista ja osa myös passiivitasoista rakentamista, joten lämmityksen vaatima energiankulutus on pientä.

– Passiivitaloissa voi olla hyvin kevyt lämmitysjärjestelmä. Niissä käyttöveden lämmitykseen saattaa kulua enemmän energiaa kuin tilojen lämmitykseen.

Seunan mukaan Suomessa on opittu vaatimaan hallittuja sisälämpötilaolosuhteita myös kesäaikaisessa asumisessa. Arviolta lähes puoleen uusista omakotitaloista tulee tuloilman viilennyskytkentä lämpökaivon avulla, jäähdytysmahdollisuus ilmalämpöpumpulla tai poistoilmalämpöpumpulla. Esimerkiksi maalämpöön voidaan tehdä viilennyskytkentä, jolloin lämpökaivon alle kymmenen asteen lämmöllä viilennetään taloa.

Puukerrostalolla pienin hiilijalanjälki

Messutalojen hiilijalanjälkivertailussa oli mukana kahdeksan omakotitaloa ja kolme kerrostaloa. Vertailussa mitattiin sekä yksikköpäästöt neliötä kohden että kokonaispäästöt asunnon elinkaarta kohden. Kokonaispäästöiltään pienin hiilijalanjälki oli odotetusti PuuMera puukerrostalolla (kohteet 2,3 ja 4). Myös muut kerrostalot pärjäsivät erittäin hyvin.

Yksikköpäästöiltään pienin hiilijalanjälki pientaloista oli Honka Savukvartsilla (kohde 18). Hirsitalossa on myös useita energiaa säästäviä taloteknisiä ratkaisuja, kuten auringonsäteilyä lämmöksi muuntavat aurinkokeräimet sekä vesikiertotakka.

Kokonaispäästöissä talo on hiilijalanjäljeltään kolmanneksi pienin.

Hiilijalanjälkilaskennassa puurakenteiden elinkaaripäästöt ovat betonia, tiiltä ja harkkoja alhaisemmat. Hiilijalanjälkeä pienentää myös vähäpäästöinen maalämpöpumppu.

Kaukolämmön tuotannon päästöt riippuvat kaukolämmön tuotantotavasta ja käytetyistä polttoaineista. Vantaan Energiassa lämpöä tehdään energiatehokkaasti lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.

Älysähköjärjestelmiä ja led-valoja

Asumiskulujen tarkastelussa Asuntomessuilla Vantaallaedullisin talo on Passiivikivitalojen kosteusturvatalo (kohde 28). Talossa on ilmakiertoinen lattilämmitys, jossa lämpö tuotetaan takalla. Takan piipusta sekä katon aurinkokeräimistä kerätään lämpöenergiaa talteen myös lämminvesivaraajaan.

Talo on varustettu älysähköjärjestelmällä ja led-valaisimilla. Kokonaispäästöissä talo on hiilijalanjäljeltään messujen pienin. Yksikköpäästöissä neliötä kohden talo sijoittui vertailun  neljänneksi.

Talon elinkaaripäästöihin vaikuttavat rakennusmateriaalit, rakennuksen koko sekä lämmitysmuoto.

Suurin osa messutaloista kuuluu energialuokkaan B. Myös PuuMera-puukerrostalo, joka on lajissaan Euroopan suurin, kuuluu toiseksi parhaaseen energialuokkaan. Kerrostalossa on vesikiertoinen lattialämmitys, ja se käyttää kaukolämpöä.

PuuMeran tavoitteena on passiivienergiatalo. Energiatehokkuutta parannetaan tuottamalla osa kiinteistösähköstä aurinkopaneeleilla.

Kastelli-talolle tunnustusta energiatehokkuudesta

Motivan ja Talotekniikkateollisuuden Energiatehokas ja toimiva koti -tunnustuksen messutalojen vertailussa sai Kastelli-talojen kohde 39. Perustelujen mukaan talo on mittasuhteiltaan ja tilankäytöltään tehokas ratkaisu 4–5-henkiselle perheelle. Talo on kaksikerroksinen, seinäpinnaltaan rapattu ja puurunkoinen. Talo lämpiää kaukolämmöllä, joka on Vantaan uudispientaloalueella erittäin kannatettava vaihtoehto. Talon yläpohja on tavanomaista tehokkaammin eristetty.

Talo on tiivis ja sen valaistus on toteutettu pääosin ledeillä. Valinnassa huomioitiin lisäksi poikkeuksellisen tehokas aurinkolämmön hyödyntäminen ikkunasuuntauksien avulla, ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea hyötysuhde ja yöviilennystoiminto.

Tunnustusta energiatehokkuudesta sai lisäksi Jalokivitalon paritalo, kohde 20 a. Kolmikerroksinen talo on ulkoiselta tilankäytöltään tehokas ja tiivis. Energiatehokkuutta on parannettu aurinkosähköpaneeleilla, led-valaistuksella, korkean hyötysuhteen lämmön talteenotolla sekä taloautomaatiojärjestelmällä. Lämmitysmuotona on maalämpö ja kesäaikana ylilämpöä siirretään sisäilmasta lämpökaivoihin.

Energiatehokas koti -sivuilla seurataan kolmen uuden nettonollaenergiatason omakotitalon käyttökokemuksia ja toteutunutta energiankulutusta.

Teksti ja kuva: Merja Ojansivu


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.