Kasvillisuutta savusaunan katolla

Mökki

Savusaunan katollemme on syntynyt melkoinen kasviyhteisö. On puita, metsämarjoja, paljon erilaisia rikkaruohoja ja jopa yksi täysin vieraslaji. Ne kaikki ovat levinneet sinne täysin luonnonmenetelmän mukaisesti. Ensimmäistäkään ei ole kylvetty eikä istutettu.

Edellinen savusaunamme paloi jouluna 2009 ja rakensimme tilalle uuden 2010. Haravoin mielestäni kaiken mahdollisen tietämyksen uuden savusaunan suunnittelussa, jonka sitten hyödynsin toteutuksessa. Katon suhteen en kuitenkaan punninnut mitään vaihtoehtoja. Minulle oli päivän selvää, että savusaunassa pitää olla turvekatto, koska siinä saunassa, jossa olen syntynyt, oli juuri sellainen. Niin se on, että ihminen tekee koko elämänsä päivät samoja ratkaisuja, menivät ne sitten syteen tai saveen. Lyö päänsä usein samaan kamanaan, polttaa takapuolensa samaan naulankantaan ja putoa jäihin syksyisin usein samassa paikassa.

Vanhanaikaisen turvekaton rakentaminen houkutteli jo helppoudellaan. Katonpohja naulattiin paksuista haapalaudoista. Räystäille laitoin peltiset tippalistat ja vesieristykseksi kaksinkertaisen kattohuovan. tämän jälkeen lämpöeristys tehtiin kuokkimalla rannan läheltä suosta turpeita, jotka nostettiin katolle mahdollisimman suurina kappaleina. Turvekerroksen paksuus on 15-20 cm. Turpeissa oli jo silloin jonkin verran normaaleja suokasveja kuten juolukkaa, kanervia ja suopursuja. Turpeiden nostamisesta on jäänyt mieleen, että ensimmäisellä kuokan iskulla suohon mättäästä nousi ensimmäisen sekunnin aikana ainakin 100 hyttystä. Katon tekeminen sujui nopeasti ja helposti eikä materiaalitkaan olleet kalliita.

Turvekatto on mainiosti täyttänyt tarkoituksensa. Suokasvit, jotka olivat turpeiden mukana kattoa perustettaessa ovat kadonneet. Tilalle on ilmestynyt monia lajikkeita, joita kasvaa saunan ympäristössä. Puuntaimia kuusia, koivuja, pihlajia ja leppiä on kymmeniä. Pisin koivu on jo kahden metrin mittainen. Metsämarjoista mustikka ja puolukka ovat tuottaneet satoa jo muutamia marjoja. Luononkukista rönsyleinikki, horsma ja hiirenvirna olivat minulle tuttuja, mutta näiden lisäksi on myös monia muita. Ihmetyksekseni katolla kasvoi myös muutamia paukkupalsameita muiden runsaslukuisten rikkaruohojen joukossa.

Kasvien runsautta

Kasvien runsautta

 

Muutama puolukka

Muutama puolukka

 

Ihmetystäni herättää kasvien hyvä menestyminen katolla, jonne vettä tulee vain sateella. Poudan aikana ja saunaa lämmitettäessä haihtuminen on varmasti melkoista, mutta siitä huolimatta kasvit näyttävät menestyvän. Monet ystävämme ovat ihastelleet runsasta kasvillisuutta savusaunamme katolla. Kauan sitten kouluaikana keräsin 150 kasvia herbaarioon. Olisipa silloin ollut hienoa merkitä kasvupaikaksi turvekatto. Nykyisin trendikkäitä ja ekologisia ovat viherkatot. Mielestäni turvekatto voisi joissakin tapauksissa olla myös varteenotettava vaihtoehto.

 


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.


Kommentoi blogikirjoitusta:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*