Energiatehokas pientalo – Uudispientalot ovat aiempaa pienempiä ja energiatehokkaampia

Talo

Suomessa rakennetaan aiempaa vähemmän ja aiempaa pienempiä omakotitaloja. Yleensä talot ovat luokkaa B tai C, eli noin rakentamismääräysten tasoa tai hieman sitä parempia. A-energialuokkaa taloista on vain murto-osa. Vuosina 2013-2015 rakennettujen pientalojen energiatehokkuutta sekä niiden ominaisuuksia on selvitetty Motivan koordinoimassa Energiatehokas koti -hankkeessa.

Pientalorakentamisen volyymi on Suomessa laskenut viimeisten viiden vuoden aikana lähes 50 prosenttia. Alkuvuonna 2016 on uutisoitu pienrakentamisen osoittavan hienoisia elpymisen merkkejä; ja suuntauksena on erityisesti pienikokoisten talojen rakentaminen.

Pientalot aiempaa pienempiä ja yleisemmin energiatehokkuudeltaan B-luokkaa

Suurin osa eli 87 prosenttia Suomessa rakennettavista pientaloista on pinta-alaltaan alle 200 neliömetriä; ja ne ovat yleensä energialuokkaa B- tai C, eli joko rakentamismääräysten tasoa tai hieman sitä parempia. Energialuokkaa A on vain murto-osa (alle 1 %) rakennettavista pientaloista.

A-luokan taloissa tehokkaat rakenteet, lämmöntalteenotto ja aurinkoenergiaa

A-luokan pientaloille tyypillisiä tekijöitä ovat muun muassa energiatehokkaat rakenteet, ilmanvaihdon tehokas lämmöntalteenotto sekä aurinkoenergian hyödyntäminen. Aurinkoenergiaa hyödynnettiin enemmän suuremmissa kohteissa kuin pienemmissä. Aurinkosähköä hyödynnettiin A-luokan taloissa hyvin yleisesti (76 %), muissa energialuokissa aurinkosähkön yleisyys oli alle 1 %. Aurinkolämpöä oli käytössä suurimmassa osassa A-luokan taloista (53 %:ssa), mutta muissa energialuokissa aurinkolämpöä käytettiin vain vähän (2-3 %).

Talon koko vaikuttaa lämmitystavan valintaan selvästi

Uudispientaloissa ylivoimaisesti yleisin lämmitysmuoto oli maalämpö (57 %) ja seuraavaksi yleisin oli poistoilmalämpöpumppu, mikäli ei huomioida talon kokoa. Talon koko kuitenkin vaikuttaa selkeästi lämmitystavan valinnassa. Pienimmässä kokoluokassa (alle 120 neliömetriä) lähes yhtä suosittuja olivat maalämpö, poistoilmalämpöpumppu ja sähkölämmitys.

Kaukolämpö yleistyi rakennuskoon kasvaessa kuten maalämpökin. Sähkölämmitys puolestaan muuttui harvinaiseksi rakennuskoon kasvaessa yli 150 m2:n. Ilma-vesilämpöpumppu ja puukattila esiintyivät pienillä (kumpikin noin 3-5 %) osuuksilla kaikissa kokoluokissa. Tulisija oli 72 prosentissa taloista. Tulisijoja oli A-luokan pientaloissa vähemmän kuin B- ja C-luokan taloissa, joissa ne olivat paljon yleisempiä. Pienemmissä taloissa tulisija oli harvemmin kuin suuremmissa taloissa.

Talopakettitoimitukset yleistyneet

Pientalojen rakentaminen ja rakennuttaminen on monipuolistunut. Suuntauksena on viime vuosina ollut talopakettien yleistyminen ja hartiapankkirakentamisen vähentyminen. Noin 75 prosenttia uudispientaloista tehdään talopaketeista, joissa avaimet käteen -toimitussisältöjen yleisyys on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Uudet rakentamismääräykset valmisteilla

Rakentamismääräyksien uudistaminen on käynnissä. Suomen lähes nollaenergiarakentamisen tason määrittelevä lainsäädäntö on valmisteilla ja lakiehdotus sekä asetukset uusiin rakentamismääräyksiin liittyen olivat lausuntokierroksella keväällä 2016.

Valmisteilla olevien määräysten myötä rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset tulevat muuttumaan myös pientalojen osalta. Rakenteiden kohdalla muutoksia ei lausuntokierroksella olevissa määräyksissä esitetty, mutta esimerkiksi ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteen sekä ominaissähkötehon vaatimuksia esitettiin parannettavaksi.

Määräysvalmistelun yhteydessä valmistellaan muutoksia muun muassa uudisrakennusten energiatehokkuuden määritystapaan ja tarkastellaan energiamuotokertoimien lukuarvoja. Uusien määräysten odotetaan tulevan sovellettavaksi vuonna 2018.

Rakentamisen energiatehokkuuden taso 2013-2015 -selvityksen taustatiedot

Selvitys pientalorakentamisen energiatehokkuustasosta vuosina 2013-2015 on laadittu Motivan koordinoimassa Energiatehokas koti -hankkeessa. Selvityksessä hyödynnettiin Motivan käytössä olevaa Laskentapalvelut.fi -palvelusta kerättyä tietoa seurantatietokannasta (1.6.2013-1.6.2015 kertyneet tiedot), Tilastokeskuksen tietoja rakentamislupien määristä vuosina 2013-2015 sekä muun muassa Pientaloteollisuus PTT ry:n ja Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry:n keräämiä tietoja. Pientalojen ja hirsitalojen myönnettyjen rakennuslupien määrä vuosina 2013-2015 (noin 21 000 kohdetta) suhteutuu hyvin Laskentapalvelut.fi -työkalun tietoihin (noin 17 000 kohdetta), joten otos on hyvinkin kattava.

Energiatehokas koti -hanke opastaa rakentajaa ja rakennuttajaa

Energiatehokas koti -hankkeen seurantakohteet nostavat esiin erittäin energiatehokasta rakentamista ja siitä saatuja kokemuksia. Seurantakohteiden kautta voi perehtyä energiatehokkaan ja kestävän rakentamisen ratkaisuihin sekä kuulla rakentajien ja rakennuttajien kokemuksia itse rakentamisesta mutta etenkin siitä, kuinka ratkaisut toimivat käytännössä.

Keskeinen osa Energiatehokas koti -hanketta on www.energiatehokaskoti.fi -verkkopalvelu, joka tarjoaa perustietoa pientalojen energiatehokkuuteen vaikuttavista asioista ja linkkejä lisätiedon lähteisiin. Hankkeen kohderyhmiä ovat pientalon rakentamista suunnittelevat, kuntien rakennusvalvontaviranomaiset sekä talojen suunnittelijat ja urakoitsijat.

Energiatehokas koti -hankkeen päärahoittaja on ympäristöministeriö, ja mukana ovat myös Energiateollisuus ry, RTT:n Eristeteollisuus, Talotekniikkateollisuus ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Lammi-Kivitalot Oy, Pohjolan Design-Talo Oy, Polarsol Oy, Sähköinfo Oy/Löydä sähkömies sekä Öljyalan Palvelukeskus Oy.

Pientalot – Uudisrakentamisen energiatehokkuustaso 2013-2015 (pdf)

Lisätietoja:

Motiva Oy

www.energiatehokaskoti.fi

Lähde: Motiva, kuva: Pixabay


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

energiatehokas energiatehokas asuminen energiatehokas rakentaminen energiatehokkuus pientalo

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta