Kosteusvaurio vasta ostetun omakotitalon kylpyhuoneessa – kuka maksaa? Onko myyjä korvausvelvollinen, joutuuko ostaja maksamaan korjauksen omasta pussistaan vai jaetaanko kustannukset?
Esimerkkitilanne 2
Kiinteistökauppa, asuinrakennus rakennettu 1988, kaupanteon jälkeen havaittu kylpyhuoneessa kosteusvaurio, joka on johtunut pitkään tihkuvasta vesijohtoputkesta.
 
Kylpyhuoneessa on vuosi ennen kaupantekoa tehty peruskorjaus. Seinä- ja lattiapinnoitteet purettu, betoni- ja harkkorakenteet kuivatettu, asennettu nykyaikainen vesieristys ja laatoitettu.
Pesuhuoneen pinnat joudutaan purkamaan, kuivataan betoni- ja harkkorakenteet, vesieristetään sekä laatoitetaan uudelleen.
Kyseessä on käytännöllisesti katsoen juuri uusittu kylpyhuone, joten sen uudelleen korjaamisessa ei synny myyntitilanteeseen nähden laadunparantumista, joten sen osalta kustannuksiin ei tule soveltaa laadunparantumisesta aiheutuvaa kustannusleikkuria. Myyjä on pääsääntöisesti velvollinen maksamaan kylpyhuoneen korjauksesta edeltävään tasoon aiheutuvat korjauskustannukset kokonaisuudessaan.
 
Esimerkkitilanne 3
Kiinteistökauppa, asuinrakennus rakennettu 1988, kaupanteon jälkeen havaitaan kosteusvaurio kellarissa, joka johtuu virheellisestä salaojituksesta.
 
Rakennuksen vierustat joudutaan kaivamaan auki, asentamaan uudet salaojaputket, täyttämään kaivanto asianmukaisella salaojituskerroksen kriteerit täyttävällä maa-aineksella, kuivattamaan sisäpuoli ja tekemään sinne tarvittavat korjaustoimenpiteet.
Korkein oikeus on vuonna 2004 antanut ratkaisun (KKO 2004:78), jossa se toteaa, että salaojitus on sellainen rakenneosa, joka on suunniteltu kestämään keskimääräisesti koko rakennuksen elinkaaren, joten korjauskustannusten osalta ei tapahdu laadunparantumista.
Tuossa ratkaisussa on nimenomaisesti käsitelty asiaa rakennuksen tai sen rakenneosien elinkaarimallin avulla.
Tässä esimerkissä ei siis tapahdu laadunparantumista salaojituksen osalta, mutta laadunparantumiskeskustelu lienee paikallaan sisätilojen osalta, riippuen tietenkin mitä huonetiloja tai rakenteita sisäpuolella kellarikerroksessa on.
Myyjä on siten pääsääntöisesti tässä tapauksessa velvollinen korvaamaan salaojituksen uudelleen rakentamisen kokonaisuudessaan, mutta sisäpuolen korjausten osalta joudutaan mahdollisesti huomioimaan laadunparantuminen elinkaarimalliajattelun mukaisesti korvauksia alentavana tekijänä.
Itse totean, että jokainen tapaus myös salaojien osalta tulee arvioida tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ikä, virheen merkittävyys ja muut olosuhteet.