Vastaus:

Silloin, kun tilaajana on kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö(t) ja työnsuorittajana / urakoitsijana ammattimaisesti toimiva urakoitsija, määräävät säännökset löytyvät kuluttajansuojalaista (KSL). Urakan laajuus määrittää, sovelletaanko KSL 8 vai 9 lukua. Lain 8 lukua sovelletaan pääsääntöisesti silloin, kun kysymys on pienehköistä, noin 10 000 euron arvoisista tai sitä halvemmista remonteista. Lain 9 lukua sovelletaan talopakettikauppoihin ja yli 10 000 euron remonttiurakoihin. Molemmat luvut ovat pakottavaa eli kuluttajaa suojaavaa oikeutta, josta ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi, ellei joiltakin osin laki anna siihen nimenomaisesti oikeutta.

Seuraavassa esimerkissä oletetaan remontin olevan senhintainen, että sovellettavaksi tulee KSL 8 luku, jossa säädetään hinta-arviosta, että lopullinen hinta saisi ylittää annetun hinta-arvion enintään 15 prosentilla. Tosin tilaajalla ja urakoitsijalla on yksittäistapauksessa oikeus sopia siitä, kuinka paljon hinta-arvio saa ylittyä. Ylittävä määrä ei sido tilaajaa.

Hinta-arvion katsotaan koskevan remontista perittävää kokonaishintaa, jollei toisin ole sovittu. Mikäli esimerkiksi hinta-arvio koskee vain työn osuutta, tulee urakoitsijan siitä nimenomaisesti ilmoittaa. Samoin on meneteltävä erinäisten kulukorvausten osalta, jos niistä aiotaan periä eri korvaus.

Urakoitsija on velvollinen erimielisyystilanteessa näyttämään, onko sovittu kiinteä- vai enimmäishintaisesta urakasta vai onko siitä annettu hinta-arvio vai pelkkä suuntaa-antava hintatieto.

Milloin kysymys on sitten hinta-arviosta eikä suuntaa-antavasta hintatiedosta? Tätä kysymystä ratkaistaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävän / remontin luonteeseen ja niihin olosuhteisiin, joissa arvio on annettu. Myös sillä on merkitystä, millaiseksi tilaaja on kyseisen arvion käsittänyt.

Jotta kyseessä olisi hinta-arvio, on edellytettävä, että urakoitsijalla on ollut mahdollisuus perustaa arvionsa riittävän täsmällisiin tietoihin työhön vaikuttavista seikoista. Toisin sanoen urakoitsijan tulee perustaa näkemyksensä yleensä paikan päällä tehtyihin havaintoihinsa ja omiin mahdollisiin tutkimuksiinsa sekä kokemukseensa. Urakoitsijan edellytetään olevan huolellinen ja ammattitaitoinen.

Joskus kuitenkin remontin alkamisen jälkeen paljastuu sellaisia rakenteellisia ”ihmeellisyyksiä”, ettei voida katsoa edes ammattitaitoisen urakoitsijan voineen varautua sellaisiin yllätyksiin ja niin suureen kustannusten kasvuun. Tällöin hinta-arvio ei sido urakoitsijaa. Tällaisessa tapauksessa urakoitsijan tulee viipymättä ilmoittaa asiasta tilaajalle asian ratkaisemiseksi ja viime kädessä keskeyttää työ odottamaan asian ratkaisua.

Asianajaja Jukka Koski toimii Helsingissä Asianajotoimisto Jouni Kallioniemi Oy:n palveluksessa pääasiassa rakentamiseen ja asuntokauppoihin liittyvissä asioissa.