Hormisaneeraus ja savupiipun korjaus ehkäisevät tulipaloja

Talo

Huonoon kuntoon päässyt savuhormi voi aiheuttaa pahimmillaan laajan tulipalon. Hormisaneeraus ja savupiipun korjaus kannattaa tehdä massakorjaus-tekniikalla.

Addu-teksti

Joka seitsemäs tulipalo saa alkunsa tulisijasta. Tyypillisimmät syttymissyyt ovat väärään paikkaan päässyt kipinä, halkeama savuhormissa tai nokipalo. Viimeisten viidentoista vuoden aikana tulisijoista ja savupiipuista lähteneet tulipalot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Lisääntyneet tulipalot ovat merkki suomalaisen rakennuskannan savupiippujen heikentyneestä kunnosta.

Savupiipun turvallinen käyttöikä on 30–50 vuotta. Savupiipun kuntoa ei voi selvittää vain silmämääräisesti, vaan se vaatii aina ammattilaisen tekemän savupanoskokeen.

Savupiipun korjaus kannattaa tehdä massakorjauksella. Se on edullinen tapa ennaltaehkäistä savupiipun vuotoja ja jatkaa sen käyttöikää kymmenillä vuosilla! Massakorjauksesta käytetään myös nimitystä hormisaneeraus, hormimassaus, hormipinnoitus tai liukuvalu. Lujahormi korjaa riskiryhmään kuuluvien kotien savupiiput.

rapautunut-hormi

↑ Käytön ja sään kuluttama savupiippu ei toimi oikein ja on kodin suurimpia tulipaloriskejä.

Viisi ikääntyneen savupiipun riskiä

  1. Nokipalovaara

Vanhojen hormien sisäpinta rapautuu käytön ja korroosion vuoksi säännöllisistä nuohouksista huolimatta. Rosoinen sisäpinta kerää nokea ja kasvattaa riskiä nokipalovaaraan. Vanha savupiippu ei mahdollista täydellistä palamista, jolloin savuhormiin kertyy liikaa nokea, joka tuulen, lämmön tai kipinän vaikutuksesta syttyy palamaan. Nokipalolle tyypillistä on kova kuumuus savuhormissa (n. 1 200 °C), minkä takia savuhormi on vaarassa vaurioitua ja palo voi levitä talon rakenteisiin.

  1. Tukkeumat

Irronnut laasti ja tiilet aiheuttavat tukoksia savupiippuihin. Tukokset heikentävät vetoa, kerryttävät nokea ja aiheuttavat lämmön epätasaisen jakautumisen. Paikalliset lämpökuormittumat rapauttavat savupiippua entisestään ja nostavat tulipaloriskiä usein mm. välikatolla.

  1. Savuvahingot ja häkämyrkytykset

Lähes kaikista 1950–60-luvun savuhormeista löytyy savupanoskokeella havaittavia vuotoja. Hormit vuotavat usein toisiinsa (esim. savuhormi ilmahormiin), mutta pahimmassa tapauksessa hormit voivat vuotaa myös savupiipun ulkopuolelle. Savun haju toisella puolella taloa tulisijaa lämmittäessä voi olla merkki vuodosta. On hyvä muistaa, että häkä on huomaamaton, hajuton ja mauton kaasu. Se aiheuttaa vuosittain parikymmentä kuolemaan johtavaa myrkytystä. Kuolemien lisäksi häkä aiheuttaa oireita tuhansille ihmisille. Yleisimpiä merkkejä altistumisesta häkäkaasulle ovat toistuvat pääkivut ja huimaus.

  1. Huono veto- ja varauskyky

Kymmeniä vuosia vanha savupiippu ei rapautuman ja vuotojen takia toimi oikein. Vetokyky on uuteen tai korjattuun verrattuna minimaalinen – samoin varauskyky. Irralliset tiilet ja rikkinäiset saumat estävät savupiipun normaalin lämmön varaamiskyvyn. Rikkoutuneen savupiipun rakenteen vuoksi lämpö ei jakaudu tasaisesti.

  1. Huollon vaikeus

Säännöllinen nuohous on paras tapa ylläpitää savupiipun käyttökuntoa. Jossakin vaiheessa savupiippu tarvitsee nuohouksen lisäksi suurempaa huoltoa tai korjausta. Kulunut savupiippu on vaikea huoltaa sen rosoisuuden, vuotojen ja tukosten takia.

rapautunut-savupiippu-(2)

Älä lykkää hormiremonttia

Suomalaiset nuohoojat törmäävät päivittäin suuremmassa kunnostustarpeessa oleviin savupiippuihin. Savupiipun käyttäjät tietävät riskit, mutta kaikkia riskejä poistaviin toimenpiteisiin on harvoin ryhdytty.

Lujahormin yrittäjä ja nuohooja Juha Lehtimäki törmää tällaiseen keskusteluun päivittäin: – Suurin osa tietää, että savupiippu on kodin heikoin lenkki, kun tulipalosta puhutaan. Odotellaan ja odotellaan. Se on ihan tyypillistä meille kaikille puhuttaessa mistä tahansa kodin remontista. Tulipalon syttymisen jälkeen on kuitenkin liian myöhäistä toimia.

Tulipalojen lisäksi jatkuvia ongelmia aiheuttavat savupiipun vuodoista johtuvat savuvahingot ja häkä.

– Pienikin tulipalo tai savuvahinko voi tulla lopulta kalliiksi. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt saattavat pestä kätensä korvauksista, jos tutkimuksissa paljastuu, että savupiipusta ei ole pidetty asianmukaisesti huolta, Lehtimäki kertoo.

20150702_200556

↑ Massakorjaus tukkii vuodot ja lujittaa savupiipun rakenteen. Sileä ja kova pinta on helppo pitää jatkossa myös puhtaana.

Massakorjaus on järkevä tapa korjata hormit

Ellei savuhormisi ole täysin räjähdyspisteessä ja sortumisvaarassa, todennäköisesti massakorjaus on järkevin tapa kunnostaa kotisi hormit. Ensimmäiset massakorjaukset on tehty jo 1980-luvulla. Massatut hormit ovat edelleen käyttökunnossa.

Massaamalla vältät työlään remontin. Säästät valtavan määrän rahaa ja aikaa, kun vanhaa savupiippua ei tarvitse purkaa. Kunnostustyö pystytään hoitamaan suurempaa sotkua aiheuttamatta pääasiassa katolta käsin.

Massakorjauksella hormin ja savupiipun sisäpinta pystytään palauttamaan uudenveroiseksi. Sileä ja kova pinta parantaa tulisijan vetoa. Uuden pinnan huolto on myös huomattavasti helpompaa!

Yhä useampi vanhemman omakotitalon tulipalo saa alkunsa vuotavasta savuhormista tai nokipalosta. Hormipinnoituksella hormin rakenne lujitetaan ja vuotokohdat tukitaan 100-prosenttisesti. Massaus sitoo jo irtoamassa olevat kivet uudelleen kiinni ja tukkii avonaiset saumat. Kun varmistat paloturvan, vältät samalla myös vaaralliset savu- ja häkävahingot!

Kaipaako kotisi savupiippu tai tulipesät korjausta? Ota yhteyttä suoraan alueesi edustajaan!

hormisaneeraus-ennen-jalkeen

Hormi ennen ja jälkeen.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

hormimassaus hormipinnoitus hormisaneeraus liukuvalu massakorjaus paloturvallisuus savupiipuun korjaus

Ei liitettyjä avainsanoja.

Julkaisuun liitetty yritys

http://lujahormi.fi

Lujahormi on nuohoojien perustama yritys. Toteutamme savupiippujen ja tulipesien korjaukset Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Etelä-Suomen alueella. Ota yhteyttä asiakaspalveluun tai suoraan alueesi edustajaan.

Lue lisää: Lujahormi Oy