Vanhan talon kosteusongelmat – katto ja perustus heikoin lenkki

Talo

Vanhojen rakennustemme heikot kohdat löytyvät alapohjasta, alimmista seinähirsistä ja vesikatosta. Kosteus- ja hometalkoot tiivisti pikakurssin vanhan talon omistajalle. Lue!

1900-luvun alussa Suomessa rakennettiin pääosin hirsirunkoisia taloja. Hirsi on rakennusmateriaalina kestävä ja monet vanhat rakennukset ovat varjeltuneet asumisen aiheuttamilta kosteusvaurioilta elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet. Kosteusongelmat iskevät kuitenkin usein muutostöiden vaikutuksesta.

Vanhojen rakennustemme heikot kohdat löytyvät alapohjasta, alimmista seinähirsistä ja vesikatosta. Maamme pientaloista vain muutama prosentti on rakennettu ennen 1930-lukua.

Vältä kosteusongelmat – pikakurssi vanhan talon omistajalle

Viime vuosituhannen alussa suurin osa suomalaisista asui maaseudulla, jossa talot rakennettiin valtaosin hirrestä. Taloissa oli tyypillisesti multapenkki- tai rossipohjaperustus. Lämmöneristeenä käytettiin sammalta ja muita luonnonmateriaaleja. Pesutilat sijaitsivat erillisissä piharakennuksissa, eikä taloissa ollut juoksevaa vettä. Kosteuden tuotto oli hyvin pientä ja sekin kulkeutui savupiipun kautta ulos, kun taloja lämmitettiin puulla.

Vesikaton vuodot, puutteellinen alapohjan tuuletus ja hirsiseinien alaosien lahoaminen ovat tyypillisiä ongelmia tämän aikakauden rakennuksille. Huolehtimalla etenkin näistä vanhan talon heikoimmista lenkeistä voi yhä nauttia vanhan hirsitalon ainutlaatuisesta tunnelmasta ja välttää kostausongelmat.

Tuuletusaukot rossipohjaan on pidettävä auki

Usein vanha multapenkkialapohja on muutettu rossipermannoksi. Lämmöneristeiden tehottomuuden ja ilmavuotojen takia lattian nurkat ovat talvella kylmät, ja niin sanotut ”kissanluukut” on tukittu. Joskus ne ovat myös tukkeutuneet ympäröivän maaperän noustessa tai perustusten painumisen takia.

Tuuletuksen puuttuminen aiheuttaa suhteellisen kosteuden kohoamisen tuuletustilassa, mikä antaa puolestaan lahottaja- ja homesienten lisääntymiselle mahdollisuuden. Rossipohjan pohjalaudoitus saattaa pahimmillaan lahota ja pudota pois, jolloin eristeet tippuvat ja lattiat voivat talvikeleillä olla todella kylmiä.

Korjaustöiden yhteydessä tulee huolehtia, ettei ryömintätilaan nouse maaperän kosteutta. Kosteus voidaan pysäyttää esimerkiksi kapillaarisorakerroksella ja/tai kevytsorakerroksella. Rakenne vähentää maasta haihtuvan kosteuden määrää ja samalla eristää kylmän maapohjan. Näin lämpötila rossipohjassa kasvaa nopeammin keväällä, jolloin ulkoilman vesihöyryn tiivistyminen vähenee.

Alimmat seinärakenteet on vaihdettava ennen lahoamista

Alapohjan tuuletuksen puuttuminen aiheuttaa suhteellisen kosteuden kohoamisen tuuletustilassa, mikä antaa puolestaan lahottaja- ja homesienten lisääntymiselle mahdollisuuden. Kuva: Pirjo Ferin

Alapohjan tuuletuksen puuttuminen aiheuttaa suhteellisen kosteuden kohoamisen tuuletustilassa, mikä antaa puolestaan lahottaja- ja homesienten lisääntymiselle mahdollisuuden. Kuva: Pirjo Ferin

Rakennuksen alapohjan kosteusongelmat vaikuttavat usein myös hirsiseinän alaosiin. Maaperästä ja sokkelirakenteesta seinään pääsevä kosteus nousee seinärakenteen alaosaan ja lahottaa hiljalleen alimpia hirsikerroksia.

Nämä laho- ja homevauriot syntyvät usein hirren sisäpintaan ja niitä on vaikea havaita. Julkisivulaudoitusta pitkin valuva ja kivijalkaan päätyvä vesi puolestaan vaurioittaa alimpia hirsiä ulkopuolelta. Alimpien seinähirsien kuntoa onkin tarkkailtava ja tarvittaessa ne voidaan uusia osittain tai vaihtaa kokonaan.

Vesikaton vuodot korjattava ajoissa

Kolmas tyypillinen ongelmien aiheuttaja tämän aikakauden taloissa ovat vesikaton vuodot. Korjaamattomina vuodot voivat aiheuttaa katto- ja seinärakenteisiin laajojakin lahovaurioita ja hometta. Yleisimmät vuotopaikat kattorakenteessa syntyvät savuhormien yhteyteen sekä muihin läpivientikohtiin.

Piipun juuressa oleva vuotokohta ei heti näy esimerkiksi alakerran huonetiloissa, mutta katon ja rakenteiden lahovauriot voivat olla jo pitkälle edenneitä. Tihkuvien kattovuotojen havaitseminen voi olla vaikeaa silloin, jos vesikatossa on useita katteita päällekkäin.

Esimerkiksi uuden katteen alle jätetty pärekatto pysäyttää pienet vuodot, mutta kosteus jää muhimaan päreisiin aiheuttaen home- tai laho-ongelmia.

Kosteus- ja hometalkoiden tuottama kymmenosainen Kellarista katolle -videosarja kertoo, mistä löytyvät pientalon tärkeimmät tarkastuskohdat ja miten kosteusvaurion voi havaita ja ennaltaehkäistä.

Katso videoita täällä >

 

Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot on vuonna 2009 valtioneuvoston päätöksellä käynnistetty seitsenvuotinen ohjelma. Ympäristöministeriön vetämän laajan hankekokonaisuuden tavoitteena on kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen. www.hometalkoot.fi


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

homevaurio kosteusvaurio rossipohja

Ei liitettyjä avainsanoja.