Käytännöllinen funktionalismi on suomalaisten juttu

Sisustus

Suomalaiset rakastavat käytännöllisyyttä ja muokkaavat kotiaan siten, että arki sujuu mahdollisimman jouhevasti. Mutta eikö se ala kyllästyttää? Pitääkö funktionalismi pintansa myös tulevaisuudessa?

”Miten hienoa funktionalismia!”

Amerikkalaisten päivällisvieraiden spontaani lausahdus havahdutti katsomaan kotia uusin silmin. No juu, huonekalut ovat käytännöllisiä, ylimääräisiä esineitä ei kodissa juuri ole ja tiellä olevat tavarat oli siivottu vierailun ajaksi nopeasti piiloon kaappeihin.

Vieraani osuivat oikeaan siinä, että asuntomme on melko huolellisesti mitoitettu. Rintamamiestalon remonttien jäljiltä arkipäivän perustilanteet on otettu huomioon aiempaa paremmin.

Suomalaiset ovat tottuneet vaatimaan funktionalismia. Tämän huomaa työssään myös Kari Lappalainen, alalla yli 20 vuotta toiminut ja nimeään kantavan sisustusarkkitehtitoimiston perustaja.

Mikäli asunnosta puuttuu toiminnallisuus, se halutaan omaan kotiin vaikka sitten remontoimalla. Myös Lappalainen on työstänyt tällaisia kohteita.

Katto pään päälle vai luksusta?

Lappalaisella on hyvä näkemys siitä, millaisia koteja suomalaiset haluavat.

Hän jakaa suomalaiset karkeasti kolmeen ryhmään. Noin joka viides on sitä mieltä, ettei lopputuloksella ole niin suurta väliä. Heitä voisi kuvata lauseella ”kunhan on katto pään päällä”.

– Selkeästi suurin ryhmä, noin 70 prosenttia, vaatii asunnon toimivuudelta huomattavasti enemmän ja ymmärtää, että toimivuus tuo asumiseen ja arjen sujumiseen paljon etuja.

Noin joka kymmenes tietää hyvin tarkkaan, mitä asumiseltaan haluaa. He vaativat korkeaa laatua niin suunnittelulta kuin vaikkapa materiaaleilta.

Asuntokaupassa tällaisista asunnoista käytetään termiä luksuskohde.

Kokolattiamatto kylppäriin – ei ikinä!

Sisustuslehtien selailija saa helposti käsityksen, että kotien trendien mukana myös toiminnallisuus muuttuu nopeasti. Taloja laajennetaan, seiniä siirretään ja keittiöitä muutetaan tuosta vain asunnon toiselle puolelle. Välillä suorastaan pröystäillään.

Lappalainen huomauttaa, että todellisuudessa asuntojen toiminnallisuus on vuosien saatossa muuttunut melko vähän.

– Toiminnotkin pysyvät samoina. Me nukumme, peseydymme, syömme ja oleskelemme kotona. Toisaalta arkinen huolto on nykyään helpompaa. Kun suunnittelemme uutta remonttia, otamme huomioon, miten esimerkiksi vaatteet huolletaan ja missä tavarat säilytetään.

Myös kylpytiloihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Kylppäreiden koko on kasvanut, ja ne ovat aiempaa viihtyisämpiä.

Ideoita haetaan myös maailmalta. Tuttujen kotimaisten sisustuslehtien ja blogien lisäksi moni seuraa myös ulkomaalaisia julkaisuja.

Onko makumme muuttunut, napsimmeko ideoita maailmalta?

– Pohjoismaissa toiminnallisuus on pitänyt pintansa. Meitä kauhistuttavat esimerkiksi brittiläiset kylpyhuoneet, joissa saattaa edelleen olla kokolattiamatto.

Maalaisjärki näkyy myös sisustuksessa

Mistä suomalainen funktionalismi sitten kumpuaa? Miksi esimerkiksi kammoamme kokolattiamattoja?

– Meissä asuu terve maalaisjärki. Rationaalisuus leimaa suomalaista kansaa. Mielestäni tämä on vahvuus, joka näkyy positiivisesti muillakin toimialoilla, Lappalainen pohtii.

Hän huomauttaa, että tähän tuskin tulee muutosta tulevaisuudessakaan. Esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana kotimme ei suuresti muutu.

Asuminen tosi alkaa jakautua tulevaisuudessa kahteen selkeään lohkoon. Lappalaisen mielestä nämä lohkot näkyvät jo nyt, mutta tulevaisuudessa lohkottuminen korostuu.

– Ensimmäiseen lohkoon kuuluvat asunnot, joissa elektroniikka on suuressa osassa arkielämää. Tällaisissa kodeissa asuu ihmisiä, jotka syntyvät iPadit kädessä ja omaksuvat saman tien, kuinka uusin tekniikka helpottaa arkea.

Heidän asuntonsa on kirjaimellisesti verkotettu. Kaikki sähköiset laitteet valaistuksesta talotekniikkaan on hallittavissa esimerkiksi puhelimella. Kotia hallinnoidaan myös omalla äänellä.

– Näissä kodeissa asiat hoituvat helposti, ja sen asukkailla on koko ajan tieto paitsi kodin myös sen ulkopuolisista tapahtumista.

Kakkoslohkoon Lappalainen sijoittaa asunnot, joista on karsittu kaikki tarpeeton, myös pitkälle viety tekniikka.

– Näissä kodeissa eletään käytännöllisen yksinkertaista elämää, ei kuitenkaan vaatimatonta. Asukkaat arvostavat sujuvaa arkea, mutta kiinnittävät erityistä huomiota laadukkuuteen ja ekologisuuteen.

Vaikka take away -ravintoloiden määrän kasvusta voisi muuta päätellä, meillä on myös tulevaisuudessa keittiö, kuten myös muut perinteiset tilat: kylpyhuone, säilytystilaa, makuuhuoneet ja oleskelutila.

– Sen sijaan tulevaisuudessa korostetaan mahdollisuutta muokata asumista eri elämänvaiheisiin, Lappalainen sanoo.

Suomalainen funktionalismi:

  • Käytännöllisyys
  • Nokkeluus
  • Vastuuntuntoisuus
  • Jämptiys
  • Tarkoituksenmukaisuus
  • Pröystäilemättömyys
  • Järjestelmällisyys
  • Rationaalisuus
  • Laatutietoisuus
  • Materiaalitietoisuus

Alvar Aalto – suomalaisen funktionalismin isä (1898–1976)

Arkkitehti Alvar Aallon työt tulevat ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan funktionalismista. Tyylisuunta teki läpimurtonsa 1920-luvulla. Muualla Euroopassa tyyliä kutsuttiin uusiasiallisuudeksi tai rationalismiksi, mutta Suomessa tyyli sai nimen funktionalismi.

Ensimmäiset funktionalismia edustavat rakennukset nousivat Suomessa Turkuun, arkkitehteinä nimenomaan Alvar Aalto ja toinen funktionalismin edustaja Erik Bryggman. Aalto suunnitteli Turkuun esimerkiksi asuintalon, jossa käytettiin standardisoituja esivalmistettuja betonielementtejä jo 1920-luvun lopussa.

Monet Alvar Aallon työt olivat teollisuuslaitoksia ja toimistotiloja. Yksi hänen tunnetummista töistään on Paimioon 1930-luvulla valmistunut keuhkoparantola, jonka sisustussuunnitelma oli myös Aallon toimiston käsialaa.

Suurten ja näyttävien rakennusten lisäksi Aalto suunnitteli myös esimerkiksi sarjatuotantona valmistettuja puutaloja. Näiden suunnittelussa hän keskittyi nimenomaan asujaan ja halusi suunnitella talot mahdollisimman toiminnallisiksi.

Alvar Aallon yksityiselämä oli näyttävää. Hän rakasti juhlia ja julkisuutta ja esiintyi mielellään arkkitehtitoimistonsa keulakuvana. Alvar Aallon vaimo Aino oli tärkeä niin puolisona kuin työtoverina. Hänen erikoisalaansa oli sisustussuunnittelu, mutta hän osallistui ammatillisesti myös miehensä suunnittelutyöhön.

Kari Lappalainen

  • Syntynyt 1968
  • Oma toimisto, Sisustusarkkitehtitoimisto Kari Lappalainen Oy, vuodesta 1997
  • Toimiala arkkitehtuuri ja sisustaminen
  • Kari Lappalainen on toiminut YIT:n yhteistyökumppanina asuntojen toiminnallisuuden kehittämisessä.

Lähde: Mynewsdesk


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

funkkis funktionalismi sisustus sisustustyyli

Ei liitettyjä avainsanoja.