Näkymä valkeaksi maalatun portin takana on kuin suoraan päiväntasaajan tuntumasta: palmujen takaa pilkottaa ilmielävä banaani ja mökin kulmalla kiipii reheväkasvuinen sinisade (Wisteria sinensis). Nämä lajit eivät ole meillä talvenkestäviä!

– Eksoottiset kasvit ovat aina kiinnostaneet minua, vaikka kauhea työ niiden talvettamisessa onkin, kertoo portilleen tervehtimään tullut Reino Saarelma.

Kahdeksan vuotta sitten Turun Peltolan siirtolapuutarhatontilla oli talon lisäksi vain pieni kasvimaa ja kaksi marjapensasta. Nyt sana rehevä ei riitä kuvaamaan 360 neliön tropiikinomaista koristepuutarhaa.

 

Jättigunnera Kuitupalmu
Jättigunnera (Gunnera manicata) vaatii runsaasti vettä ja ravinteita. Talvetus on vaivaton – kasvia ei tarvitse kastella koko talvena. Lisäksi se vie kellarissa vähän tilaa, sillä lehdet lakastuvat syksyllä. Kuitupalmu (Trachycarpus fortunei)

Suunnaton vehreys ja erilaiset oleskeluryhmät antavat puutarhasta suuren, lähes puistomaisen vaikutelman. Naapuripihoja ei näy, sillä puutarhaa kiertävät tiiviit aidannemaiset istutukset. Penkkien reunuskasvit, ahkeraliisat, ovat kasvitarhoja yhdistävä värielementti.

Lisäksi kukkapenkkien lomassa kasvaa eksoottisia kasveja kuin mausteena, ja kaiken kruunaa tasaisen vihreä nurmikko.

 

Ruukkuineen maahan upotettu banaani kasvattaa kesän aikana useita suuria lehtiä säännöllisen kastelun ja lannoituksen ansiosta. Köynnöstävä kurkkukasvi on ollut yökylmää paossa mökissä.
Ruukkuineen maahan upotettu banaani kasvattaa kesän aikana useita suuria lehtiä säännöllisen kastelun ja lannoituksen ansiosta. Köynnöstävä kurkkukasvi on ollut yökylmää paossa mökissä.

Lue lisää puutarhasta ja katso upeita kuvia seuraavalla sivulla!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.

Vehreän pihan salaisuus on vieressä virtaava puro, josta saa kasteluvettä vaivatta. Viikottainen kastelulannoitus pitää kasvit hyvässä kasvussa.
Vehreän pihan salaisuus on vieressä virtaava puro, josta saa kasteluvettä vaivatta. Viikottainen kastelulannoitus pitää kasvit hyvässä kasvussa.

Kasvit maailman turuilta

Puutarhanhoito on Reinolla verissä, sillä jo hänen vanhempansa olivat kauppapuutarhureita. Reinosta kaavailtiin yrityksen jatkajaa, mutta puutarhurin ammatti jäi haaveeksi yllättäen puhjenneen allergian takia. Alan vaihdos oli edessä, mutta opituista tiedoista ja taidoista on ollut paljon hyötyä kasviharrastuksessa.

Peltolan siirtolapuutarha on Reinon ensimmäinen oma puutarha. Sitä ennen hän kukitti Turun keskustassa sijaitsevan kerrostaloasuntonsa pihapiirin itsensä ja naapureidensa iloksi. Pihalla kasvaneet monet eksoottiset lajit päätyivät talveksi jugendtalon porraskäytävän viileään ja valoisaan ylimpään kerrokseen – samaan paikkaan, jota Reino yhä käyttää aroille kasveilleen. Ylinen on kasveille mieleen, sillä lämpötila pysyy 10-asteisena läpi talven.
– Joka kerta, kun alakerran ovi avautuu, portaikosta virtaa lämmintä ilmaa ylöspäin kasveille.

Reino Saarelma leikkaa rungollista verenpisaraa syksyisin sen verran, että kasvi mahtuu talveksi kellariin.
Reino Saarelma leikkaa rungollista verenpisaraa syksyisin sen verran, että kasvi mahtuu talveksi kellariin. Mökin nurkalla köynnöstävä sinisade kukkii touko–kesäkuun vaihteessa. Se on pidettävä pylväsmäisenä, helposti kellariin siirrettävässä muodossa. Nurkan vasemmalla puolella viheriöi kilpikierto ja polun varrella kiiltojukat (Yucca elephantipes).


Reino suosittelee kellopasuunalle (Brugmansia suaveolens) leikkausta Y-haaran yläpuolelta. Se aikaistaa kellarissa talvehtivan kasvin kukintaa. Siemenestä kasvatettu loistoliljapuu (Cordyline indivisa) on leikattava aika ajoin tapille.

Kun kasvit ovat lepotilassa, huoltaja lomailee paikoissa, joista useat kasvateista ovat kotoisin. Sinä aikana ystävät katsovat kasvien perään.

Kasviharrastus tuo Reinon mielestä matkusteluun ylimääräistä ulottuvuutta. Paitsi luonto, myös hotellien puutarhat hyvin hoidettuine koristekasvi-istutuksineen ovat hänestä mielenkiintoisia.
– Todellinen kasviharrastajan aarreaitta on kuitenkin Nizzan kukkatori, hän hehkuttaa.

Sieltä siirtolapuutarhaan on päätynyt muun muassa keltakukkainen kassia (Cassia corymbosa), joka viettää kesän maahan upotetussa ruukussa. Kasteluvesi imeytyy ruukusta ympäröivään maahan, josta se on kasvin käytettävissä myöhemmin. Ruukussa kasvattaminen myös helpottaa kasvin edestakaista kuskaamista portaikon ja siirtolapuutarhan välillä.

Lue lisää puutarhasta ja katso upeita kuvia seuraavalla sivulla!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Tropiikin matkailijoille tuttu kassia vaati ronskin kevätleikkauksen, sillä se kasvattaa yhdessä kesässä pitkät versot.

Casa Fragolan aarteita

Lähes 30-vuotias rungollinen verenpisara on Reinon vanhin kasvi ja suuri ylpeydenaihe. Muhkuravartinen kasvi kuvaa hänen pitkäjänteistä harrastustaan, sillä vain säntillisellä hoidolla verenpisarasta voi tulla jopa elämänpituinen kumppani.

Verenpisaran tarhuri kuskaa syksyllä siirtolapuutarhamökin kellariin, kuten monet muutkin lehtensä pudottavat arat kasvit. Loraus vettä suunnilleen kerran kuussa ja plussan puolella pysyvä lämpötila pitävät lepotilassa olevat kasvit elossa.
– Kannattaa aina yrittää hulluiltakin tuntuvien kasvien talvetusta, Reino rohkaisee.

Hänellä on hyviä kokemuksia muun muassa narsissitupakan (Nicotiana sylvestris) talvettamisesta samaisessa pimeässä kellarissa. Hän kaivaa juuripaakut ylös syksyllä ja antaa juuriston olla kuivillaan koko talven. Narsissitupakat ovatkin kukkineet jo monena kesänä.

Kierros Reinon puutarhassa on kuin matka maailman ympäri. Hän muistaa kasvien ostopaikat ja sen, kuinka monta vuotta ne ovat hänellä olleet. Esimerkiksi mahtavat kuitupalmut (Trachycarpus fortunei) ovat peräisin Nizzasta ja Istanbulista.

Hän kehuu palmuja uskomattoman kylmänkestäviksi ja ihmettelee, kuinka vähällä valolla ne selviävät talven yli. Ne ovat olleet hänellä jo 5-8 vuotta toivottamassa vieraat tervetulleiksi Casa Fragolaan eli mansikkataloon. Nimi tulee Mansikkatiestä, jonka varrella siirtolapuutarhamökki sijaitsee.


Reino kylvää puutarhassa leiskuvat ahkeraliisat maaliskuussa. Taimet venähtävät helposti, mutta hän saa niistä tukevia kiertämällä ne mutkalle ja täyttämällä ruukun mullalla niin, että vain latva jää pinnalle.

Mansikkapuutarhassa ei kasva mansikoita muuten kuin hassuttelumielessä. Reino pitää ystävilleen joka kesä puutarhajuhlat, jolloin vieraat tuovat jonkin uuden mansikka-aiheisen esineen. Väriä puutarhassa piisaa ilman mansikoitakin. Punaiset ja oranssit ahkeraliisat sykähdyttävät kukkapenkeissä sekä omenapuiden ympärille tehdyissä kukkatarhoissa.

– Osa ahkeraliisoista on peräisin Puerto Ricosta noin metrin mittaisista yksilöistä.

Reino arvelee, että hänen nykyiset ahkeraliisansa ovat sekoitus kaupasta ostettujen ja Väli-Amerikasta tuotujen ahkeraliisojen siementen jälkeläisiä. Hän kerää siemenet syksyllä ja kylvää ne kevättalvella. Myös krassien sekä hämähäkki- ja kehäkukkien suhteen hän on omavarainen.

Osan taimista Reino esikasvattaa kaupunkiasuntonsa ikkunalaudalla.
– En osaa olla laiskana, myöntää nykyisin eläkkeellä oleva harrastajatarhuri.

Vaivannäköä vaativat myös mökin ikkunan alla vuodesta toiseen loistavat riippapelargonit (Pelargonium peltatum Cascade-lajikkeet). Ne talvehtivat parhaiten saadessaan edes vähän valoa. Kaupunkiasunnon portaikko onkin niille edullinen paikka. Aluksi pelargonit olivat talvet kellarissa, mutta ne säilyivät siellä hengissä vain kutakuinkin.

Kellari ei ollut onnela myöskään syyssyrikälle (Buddleja davidii), sillä siellä hiiret söivät kasvin juuria myöten. Nyt komeasti sinisenviolettina kukkivaan kasviin laskeutuu tuon tuosta perhosia mettä imemään. Koristepensas talvehtii alas leikattuna muiden arkojen kasvien joukossa portaikossa.

 

Lue lisää puutarhasta ja katso upeita kuvia seuraavalla sivulla!

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.


Lähes puolitoistametriseksi kasvava narsissitupakka tuoksuu voimakkaasti. Reino talvettaa ja kukittaa komeat kesäkukat vuodesta toiseen.

Teltta ja kasvihuone avuksi

Toukokuussa Reino suhaa keskustan ja Peltolan väliä kuskaten kasveja siirtolapuutarhaan. Kaiken kiireen keskellä hän on kylvänyt myös banaania siltä varalta, että portaikossa olevat yksilöt ovat menehtyneet.

– Olen jo niin tottunut siihen, että puutarhassa kasvaa ainakin yksi lehtevä banaani.

Kasvi ei ole koskaan kukkinut, sillä Suomen kesä on sille liian lyhyt ja viileä. Reino jättää banaaniin syksyllä vain yhden kasvulehden, jonka turvin kasvi talvehtii.

Mutta mikä avuksi, jos keväthalla uhkaa juuri sisältä tuotuja kasveja? Reino kertoo pystyttävänsä isoja kasvejaan varten teltan, sillä se pitää muutaman pakkasasteen loitolla. Lisäksi hän käyttää kaarellista kasvihuonetta, joka on helppo ja nopea pystyttää.

Kesät Reino viettää tiiviisti puutarhassaan. Kahdeksan vuoden aikana vain kerran Suomen kesä on koetellut hänen kärsivällisyyttään: muutama vuosi sitten vettä satoi lähes koko kesän, ja silloin tarhuri otti äkkilähdön viikoksi Maltalle.

Siirtolapuutarha

Sijainti: Peltolan siirtolapuutarha-alue Turussa.
Koko: 360 m2
Kasvuvyöhyke: I
Puutarhan ikä: Tontti hankittu noin kahdeksan vuotta sitten. Kasvit istutettu vähitellen.
Käyttö: toukokuusta syyskuuhun.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.