Kiinteistövero kaipaa arviointia – jarruja asumisen verotukseen

Sisustus

Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista leijonan osuuden. Käytettävissä olevat tulot sen sijaan kasvavat vain hitusen, kertoo tuore selvitys.

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämä Asumismenot 2014 -selvitys paljastaa, että asumismenot jatkavat kasvua jo nykytietojenkin valossa runsaat kolme prosenttia vuosittain. Uutta lähivuosien kehityksessä on se, että käytettävissä olevat tulot kasvavat vain hitusen.

Asumismenojen nousu ei ole yksin asunnon omistajien, vuokralaisten ja kiinteistöalan haaste; se heijastuu esimerkiksi kulutusmarkkinoiden ja investointien näkymiin. ”Tärkeintä on nyt saada talous syväjäädytyksestä liikkeelle. Jos lataamme Suomessa talouteen sekä energiaveroihin ja kiinteistöveroon rajut korotukset, se vaikeuttaa tätä tavoitetta”, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

”Asumismenojen nousu ja tahmeat asuntomarkkinat erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla jopa estävät työn perässä muuttamisen, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistövero kaipaa arviointia

Omakotitalon kiinteistövero kunnittain 2014

Omakotitalon kiinteistövero kunnittain 2014

Kiinteistöverotus on 20 vuotisen olemassa olonsa aikana muodostunut kuntien tärkeäksi veromuodoksi, jollaiseksi sitä ei alun perin kaavailtu. Kiinteistöverosta on tullut uusi varallisuusvero, joka rasittaa yhä enemmän sekä vuokra- että omistusasumista. Vero ei lainkaan ota huomioon veronmaksukykyä.

Kunnilla on vapaa päätösvalta kunnallisen tuloveron tasosta, mutta ei kiinteistöveron. Valtio säätelee muun muassa sen ylä- ja alarajat sekä veropohjan laajuuden. ”Hallituksen ja kuntien onkin tehtävä kiinteistöverotukselle kuntotutkimus, jossa sen heikkoudet ja vahvuudet arvioidaan osana kuntaverotuksen kokonaisuutta”, esittää Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveroon ensi vuodelle esitetyistä ala- ja ylärajojen korotuksista on luovuttava. ”Lisäksi kiinteistövero on muokattava kaikille kohtuulliseksi asumismuodosta riippumatta”, korostaa Savolainen.

Energia- ja veroköyhyys yleistyvät Suomessa

Ilmastonsuojelu ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä. Toimenpiteistä on kuitenkin syytä käydä huolellinen keskustelu. Ilmastopolitiikan pitkän aikavälin kustannusvaikutukset ovat mittavia. Veroja korotettaessa kustannukset vyöryvät myös kohteisiin, joissa suurin osa omistajista ei pysty tekemään mitään kustannusten hillitsemiseksi. Silloin korotukset ovat puhtaasti fiskaalisia, ilman ohjausvaikutusta.

Rajut ohjausliikkeet kiristävät myös niiden kansalaisten kukkaroa, joiden elintaso perustuu pääasiassa eläketuloihin tai sosiaaliturvaan. Ilmiö, jossa energialaskun ja kiinteistöveron maksaminen muodostuvat ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, yleistyy myös Suomessa, varoittaa Kiinteistöliitto.

Eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia asumiseen

Jo nyt yksinasuvan eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia kuluu asumiseen ja osuus vain kasvaa. ”Omakotitalosta tulee yksinasuvalle ikäihmiselle loukku, kun hänellä ei ole varaa maksaa asumiskuluja, eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen”, Savolainen varoittaa.

Asumismenojen kehitys 2010-2013

Asumismenojen kehitys 2010-2013

 

Asumismenojen ennustettu kehitys 2014-2018

Asumismenojen ennustettu kehitys 2014-2018

Lähde: Asumismenot 2014 -selvitys

Lue lisää:

omakotiliitto.fi

www.kiinteistoliitto.fi


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

asumisen kustannukset asumismenot kiinteistövero

Ei liitettyjä avainsanoja.