Kompostointi opas – kaikki kompostoinnista, lue vinkit!

Piha

Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.

Mitä kompostointi on?

Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot, apunaan runsas joukko mitä erilaisimpia pieneliöitä.

Pieneliöiden työn tuloksena vapautuu jätteistä vettä tai vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa. Samalla muodostuu maan viljavuudelle tärkeää humusta. Kompostin pieneliöt käyttävät ravintonaan niin kompostoitavia jätteitä kuin toisiaankin. Elintoiminnoillaan ne tuottavat kompostiin lämpöä. Tämän ansiosta komposti voi kuumentua jopa 70–80 asteeseen, mikä onkin eduksi laadukkaan kompostimullan muodostukselle.

Kompostoitumisen 3 vaihetta

Kompostoituminen jakautuu kolmeen vaiheeseen: lämpenemisvaihe, kuumavaihe ja jäähtymisvaihe. Eri vaiheiden esiintyminen riippuu kompostoitavasta jätteestä ja kompostointitavasta.

Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravintonaan kompostin ”makoisimpia paloja”, esim. sokereita ja valkuaisaineita. Lämpenemisvaiheessa komposti muuttuu happamaksi, eli sen pH-arvo laskee. Jatkossa happamuus tasaantuu niin, että valmiin kompostin pH on lähellä neutraalia (pH 7).

Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä 30–50 asteeseen. Tällöin ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät. Kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet valtaavat kompostin ja käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita. ”Halvan energian” ansiosta kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen. Myös kuumavaihe on lyhyt; enintään muutamia viikkoja.

Helpoimmin hajotettavan ravinnon loppuessa seuraa ”energiakriisi”: kompostin lämpötila alkaa laskea. Uudet hajottajat valtaavat kompostin. Vaikeasti hajotettavia, esim. puuaineita ryhtyvät lahottamaan mm. sienet ja sädesienet. Kompostissa voi kasvaa tuttuja lakkisieniä, esim. herkku- ja mustesieniä. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostiin. Jäähtymisvaiheessa kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää: tunkiolieroja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia ym. Jäähtymisvaihe kestää kauan, jopa useita kuukausia. Vasta sen aikana kompostissa alkaa muodostua humusta.

Kompostoitumisen eri vaiheet erottuvat selvimmin, jos komposti täytetään kerralla. Jatkuvasti täytettävässä talousjätekompostorissakin kaikki vaiheet ovat näkyvillä eri-ikäisissä kerroksissa.

Kompostointi-opas_Biolan-Pikakompostori

Kompostin perustarpeet

Hyvä komposti ei synny vahingossa. Hajottajaeliöillä on kompostin olosuhteiden osalta tarkat vaatimukset. Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö.

Happi

Happi erottaa toisistaan kompostin ja tunkion:

  • Tunkio on tiivis läjä, joka hapettomana mätänee ja haisee.
  • Komposti on ilmava kasa, joka ”palaa”, eikä haise.

Kompostia hajottavat pieneliöt tarvitsevat happea hengitykseensä. Hapensaannin varmistamiseksi kompostin tulee pysyä kuohkeana. Varmista kuohkeus käyttämällä tiiviiden jätteiden seassa karkeampaa ainesta, ns. seosainetta, ja sekoittamalla kompostia tarpeen mukaan. Kompostistasi voi happi loppua myös jos se kastuu liian märäksi. Mitä tiiviimpi komposti on, sitä helpommin se vettyy ilmattomaksi ja muuttuu tunkioksi.

Kosteus

Kompostin pieneliöt ovat pääasiassa uimareita, jotka pystyvät elämään vain vedessä. Tämän takia kuivuus on kompostin pahin vihollinen. Huonosti toimiva komposti on useimmiten liian kuiva. Kuivuus saattaa johtua niukasta kastelemisesta tai kompostin liian harvasta rakenteesta. Esimerkiksi kokonaiset oksat tai kukkien varret jättävät kompostin liian löyhäksi, jolloin se kuivuu helposti. Vaikka kompostin tulee olla kuohkea, se ei saa olla harva.

Kompostin kosteuden testaamiseen on olemassa hyvä nyrkkisääntö: puristaessasi kompostia nyrkissä, tulee siitä irrota muutama pisara vettä. Jos vettä valuu virtanaan sormien lomasta, on komposti liian märkä.

Ravinteet ja energia

Kompostin pieneliöt käyttävät omien elintoimintojensa ylläpitämiseen eloperäisten jätteiden energiaa. Pieneliöt tarvitsevat hiiliyhdisteitä energiansa tuottamiseen ja typpeä solujensa rakennusaineeksi. Ne käyttävät muitakin ravintoaineita, mutta hiilen ja typen suhde on elintärkeä onnistuneelle kompostoinnille.

Hiiltä on runsaasti kaikessa eloperäisessä jätteessä. Esim. syksyn lehdet, puu- ja oksahake, olki, turve ja heinä ovat hiilipitoisia, ”köyhiä” jätteitä.

Typpi taas mielletään yleisesti ”voimaksi”. Typpeä on runsaasti vihreissä kasvinosissa kuten ruohonleikkuu- ja kitkentäjätteissä sekä talousjätteissä, lannassa ja virtsassa. Sen sijaan kuolleessa kasviaineksessa, josta lehtivihreä on kadonnut, on niukasti typpeä. Teollisesti jalostettuja typpivalmisteita ovat mm. Biolan Kompostiheräte ja Biolan Luonnonlannoite.

Kompostissa on harvoin puutetta hiilestä. Sen sijaan typpeä on usein liian vähän erityisesti puutarhakompostissa. Typen puute hidastaa pieneliöiden lisääntymistä. Tällöin komposti ei lämpene, sen lahoaminen hidastuu ja lopputuote on niukkaravinteista eli ”laihaa” maanparannusainetta.

Mikäli kompostissa on liikaa typpeä, komposti ”palaa” kuumana, mutta haisee ammoniakille. Tämä johtuu siitä, että pieneliöt tuhlaavat liiallisen typen, joka haihtuu ammoniakkina ilmakehää kuormittamaan.

Oikean ravinnesuhteen aikaansaamiseksi on vaikea antaa yleispätevää neuvoa, koska kompostoitavat jätteet ovat kovin erilaisia. Puutarhakompostissa on yleensä puute typestä. Talousjätekompostissa taas saattaa olla liikaa typpeä. Erityisesti taloyhtiöiden suuret kompostorit tuoksahtavat usein ammoniakille, mikäli hiilipitoista seosainetta käytetään liian vähän. Puutarha- ja talousjätteet täydentävät toisiaan kompostissa, joten paras komposti saadaan sekoittamalla erilaisia jätteitä keskenään.

Lämpö

Kompostin pieneliöt tuottavat lämpöä. Suomen olosuhteissa lämpöä kuitenkin haihtuu kompostista liikaa, mikä hidastaa kompostoitumista.

Isossa kasakompostissa kasan ulommainen kerros toimii eristeenä ja sisäosa kompostoituu. Riittävän lämmöntuoton varmistamiseksi eristämättömän kompostin on oltava vähintään yhden kuutiometrin kokoinen.

Pienemmät kompostit tarvitsevat ylleen ulkopuolisen lämpöeristeen. Nyrkkisääntönä on, että mitä pienempi komposti, sitä paksumpi tulee olla eristeen. Suomen oloissa eristeen tulisi olla vähintään 5 cm:n paksuinen.

Kompostointi-opas_Biolan_Puutarhakompostori_täyttö

Erityyppisten kompostien perustaminen ja hoito

Lämpökompostori

Jos kompostoit talousjätteitä, hanki kunnollinen, lämpöeristetty kompostori, joka on tarkoitettu talousjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Talousjätekompostorin pitää aina olla tuhoeläintiivis ympärivuotisessa käytössä riittävästi lämpöeristetty. Tällainen on esimerkiksi Biolan Pikakompostori.

Talousjätekompostoria valitessasi kiinnitä huomiota lämpöeristykseen. Lämpöeristeen paksuuden tulisi olla vähintään 5 cm, että kompostoituminen onnistuu myös talviolosuhteissa. Myös kompostorin kannessa tulee olla kunnollinen eristys, sillä suurin osa lämmöstä haihtuu kannen kautta.

Kiinnitä lämpöeristyksen lisäksi huomiota kompostorin kokoon; liian pieni kompostori ei pysty käsittelemään taloudessa syntyviä jätteitä, liian iso taas ei pysy toiminnassa vähäisellä jätteen määrällä. Mikäli kompostoit vain talousjätteitä, noin 200 litran kompostori riittää nelihenkiselle perheelle.

Talousjätekompostorin käyttöohjeesta selviävät kompostorikohtaiset hoito-ohjeet. Tässä yleisiä ohjeita talousjätekompostorin käyttöön:

  • Sijoita kompostori tuulensuojaisaan paikkaan siten, että sinne on helppo viedä jätteitä myös talvella.
  • Laita kompostorin pohjalle noin 5–10 cm:n kerros kuohkeaa seosainetta, esim. Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta.
  • Täytä kompostoria sitä mukaa kuin jätteitä tontilta tai keittiöstä kertyy.
  • On tärkeää käyttää talousjätteen kompostoinnissa seosainetta. Peitä mielellään jokainen tuomasi jäte-erä ohuella seosainekerroksella, näin jätteet eivät jää kompostin pinnalle houkuttelemaan kärpäsiä.
  • Lämpöeristetyssä talousjätekompostissa palaminen on nopeaa ja näin ollen kompostin hapentarve suuri. Sekoita kompostia kompostorin ohjeiden mukaisesti. Omakotitaloissa riittää pöyhiminen yleensä kerran kuussa. Taloyhtiöissä jätettä kertyy nopeammin ja pöyhiminen voi olla tarpeen esim. kerran viikossa. Seosaineen käyttö ja pöyhimistarve ovat suhteessa toisiinsa: mitä vähemmän käytät seosainetta, sen helpommin komposti tiivistyy ja vaatii sekoittamista.

Kun kompostorissa on runsaasti lämpöä, jäte painuu voimakkaasti kasaan. Talvella talousjätekompostorin lämpötilat laskevat, mikäli jätettä kertyy vähän. Tämä ei ole kompostille haitallista. Kompostia voi talvella herätellä lisäämällä päällimmäiseen jätteeseen pienen määrän kuuma vettä johon on sekoitettu kompostiherätettä.

Hyvässä talousjätekompostorissa jäte kompostoituu hyvin nopeasti. Esimerkiksi Biolan Pikakompostorista voi tyhjentää kompostia jopa jo noin 6–7 viikon kuluttua.

Puutarhakompostori

Puutarhajätteestä kootun kompostin hoito on helpointa, jos kompostoreita on kaksi: voit antaa toisen kompostin rauhassa muhia valmiiksi toista täyttäessäsi. Sijoita myös puutarhakompostori suojaisaan paikkaan, johon ei kerry vettä.

Puutarhakompostoria hoidetaan kuin kasakompostia. Kompostorin täyttäminen aloitetaan ilmavalla pohjakerroksella. Kompostoriin kerätään jätteitä sitä mukaa kuin niitä puutarhasta kertyy, pitäen jälleen mielessä kolmisääntö: kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Huolehdi erityisesti kompostin kosteudesta. Varsinkin kompostin reunaosat kuivuvat herkästi.

Kompostorin sisältö olisi hyvä kääntää kerran tai pari vuodessa, jotta saat lahoamattomat reunaosat kuumimpaan paikkaan kompostin keskelle.

Puutarhakompostorin sisältö jäätyy yleensä talvella. Jäätyminen ei pilaa kompostia, vaan lahoaminen alkaa taas keväällä kompostin sulettua. Talveksi puutarhakompostorin ympärille on hyvä kerätä lunta lämpöeristeeksi. Keväällä kun aurinko alkaa lämmittää, herätä komposti kaatamalla sinne pari ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittelemalla sitä.

  • Puutarhakompostorissa puutarhajäte kypsyy kompostimullaksi noin 1–2 vuodessa.

Kasakomposti

Rakenna kasakomposti lähelle jätteiden syntypaikkaa; kasvimaan laidalle tai pihan perälle. Kompostin oikea paikka on suojainen, mutta ei pimeä katve. Älä perusta kompostia vettä keräävään painanteeseen. Pidä komposti mahdollisuuksien mukaan samalla paikalla vuodesta toiseen, jolloin lierot ja muut hajottajaeliöt ovat maassa aina toimintavalmiina.

Laita kasakompostin pohjalle esim. haketta, kaislaa tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaantia. Muista kuitenkin, ettei ilmava pohjakerros auta, jos teet itse kompostikasasta liian tiiviin. Kasaa komposti kuin täytekakku, ohuina noin 5 cm paksuina kerroksina pitäen mielessä kolme perussääntöä: kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Vuorotellen kosteita, typpipitoisia ja karkeita, hiilipitoisia jätteitä.

Ripottele kerrosten väliin muutama lapiollinen multaa tai vanhaa kompostia. Ne auttavat kompostia sitomaan kosteutta ja tuovat kompostiin välttämätöntä pieneliökantaa. Lisää puutarhakompostiin typpeä vaikkapa kompostiherätteenä tai kanankakkana.

Mikäli jätteet ovat kuivia, kastele kompostia jo kasausvaiheessa. Valmista kompostia on vaikea saada kastumaan tasaisesti. Tee kasakomposti riittävän suureksi, jotta se jaksaa pitää palamista yllä. Kasakompostin sopiva leveys on 1,5– 2 m ja korkeus 1–1,5 m. Pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan.

Kun komposti on sopivan kokoinen, on hyvä peittää se noin 10 cm:n multa- tai turvekerroksella. Turvekerros vähentää kosteuden ja ravinteiden haihtumista kasasta. Loppusilaukseksi voit vielä peittää kasan noin 10 cm:n paksuisella heinä- tai olkipeitteellä, joka pitää kompostin pitkään lämpimänä.

Pitkävartisella kompostilämpömittarilla voit seurata kompostin lämpötilaa. Kun olet tehnyt kompostin oikein, tulisi sen muutamassa päivässä lämmetä vähintään +30 asteeseen. Ellei näin tapahdu, etsi vianetsintäkaaviosta syytä.

Mikäli laitat kompostiin rikkaruohoja, huomioi seuraavaa:

Rikkaruohojen siemenet ja juurakot menettävät itävyytensä joutuessaan muutamaksi päiväksi vähintään +55 asteen lämpöiseen kompostiin. Eristämättömässä kompostissa tällainen lämpötila saavutetaan vain kompostin keskellä. Hautaa siis rikkaruohot aina kompostin keskelle, kuumimpaan paikkaan. Varminta olisi vielä kuivattaa rikkaruohot esim. mustan muovin päällä ennen eristämättömään kompostiin laittamista.

Kasakompostin hoitoon kuuluu ennen kaikkea kosteuden tarkkailu. Varsinkin kesän helleaikoina komposti saattaa tarvita kastelua jopa viikoittain.

Kasakompostin kypsymistä nopeuttaa, mikäli käännät sen kerran tai kahdesti vuodessa. Helpointa on kasata komposti uudelleen entisen paikan viereen. Käännä kompostin heikoimmin hajonneet pintaosat seuraavan kasan keskelle tasaisen kompostoitumisen varmistamiseksi. Kastele kompostia, mikäli se näyttää kuivalta.

  • Kasakomposti valmistuu 1–3 vuodessa.

Kompostointi talvella

Kompostin lämpö syntyy kompostin pieneliöiden hajottaessa tuoretta jätettä. Kauttaaltaan hyvin lämpöeristetyssä kompostorissa, Biolan Pikakompostori 220 eco:ssa, pieneliöiden tuottama lämpö säilyy vuoden ympäri. Muutama vinkki auttaa pitämään kompostoitumisen vauhdissa pakkasessakin.

  • Vie säännöllisesti uutta jätettä

Kompostoriin lisätään säännöllisesti uutta jätettä. Talvella jätettä kannattaa viedä kompostoriin 3–4 kertaa viikossa. Mitä enemmän uutta hajotettavaa jätettä pieneliöillä on sitä korkeampana lämpötila säilyy.

  • Lisää riittävästi kuiviketta

Liian märkä komposti jäähtyy ja jäätyy herkästi talvella. Siksi riittävä kuivikkeen lisääminen on tärkeää. Riittävä määrä on vähintään kolmasosa kuiviketta viedyn jätteen määrästä. Kuivike lisätään kompostimassan päälle, jolloin se toimii eristeenä ja suojaa lämmintä kompostimassaa mahdollisesti kannesta tippuvalta kylmältä kondenssivedeltä.

Hyvä kuivike sisältää hapanta turvetta ja karkeaa puunkuorirouhetta. Turve imee kosteutta ja tasaa kompostimassan kosteuseroja. Lisäksi turve pystyy sitomaan itseensä hajuja ja esimerkiksi kaasuna vapautuvaa typpeä. Puunkuorirouheen tehtävä on säilyttää kompostimassan ilmavuus. Hyvä yleiskuivike ympärivuotiseen kompostointiin on Biolan Komposti- ja Huussikuivike. Uusi Biolan Talvikuivike on paras kuivike talvikäyttöön. Se sisältää energiaa ja typpeä, jotka nostavat kompostin lämpötilaa.

  • Tyhjennä myös talvella

Koska jätettä syntyy ympäri vuoden, kompostoria on tyhjennettävä myös talvella. Jatkuvatoimisen kompostorin, kuten Biolan Pikakompostorin, pohjalla on kaikkein vanhin osa kompostimassaa. Se on käynyt läpi kuuman vaiheen ja on jo jäähtynyt. Kun kompostista tyhjennetään tätä jäähtynyttä kompostimassaa, kompostin toiminta yleensä piristyy. Kerralla tyhjennetään korkeintaan 1/3 tilavuudesta.

  • Säädä ilmanvaihtoa pienemmälle

Pikakompostorin ilmanvaihtoa voi säätää tyhjennysluukun yläpuolisella säätökiekolla. Kun ilmanvaihtoa säädetään pienemmälle, pääsee kompostorin sisään vähemmän kylmää ulkoilmaa. Säätökiekko voidaan laittaa asentoon 20, silloin ilma-aukko on vain 20–prosenttisesti auki.

  • Sekoita kompostia maltilla

Kylmällä ilmalla sekoittaminen jäähdyttää kompostoria. Siksi talvella riittää, että kompostia möyhitään kolmen, neljän viikon välein. Sekoitus onnistuu helpoiten Kompostimöyhentimellä. Koska ei ole tarkoitus sekoittaa kompostin eri-ikäisiä osia keskenään, riittää, että sekoitetaan noin 40 sentin pintakerrosta.

  • Lisälämpö ja -ravinne auttavat nostamaan lämpötilaa

Kompostin hajotustoiminta jatkuu viileässäkin, mutta hitaammin. Vasta kompostimassan jäähtyessä viiteen pakkasasteeseen, kaikki hajotustoiminta pysähtyy. Jäätyminen ei vahingoita kompostoria eikä kompostimassaa, mutta kompostori täyttyy tavallista nopeammin.

Jos kompostin toiminta pysähtyy ja tila kompostorissa alkaa loppua, voidaan kompostimassaan tuoda ravinteita ja ulkopuolista energiaa. Kompostiheräte sisältää kompostin mikrobeille tärkeitä ravinteita. Siksi etenkin talvella säännöllinen Kompostiherätteen käyttö edistää kompostoitumista. Hyvä keino tuoda lämpöenergiaa, on haudata muutaman päivän ajan pintajätteeseen kuumalla vedellä täytettyjä pulloja.

Nyt jäähtyneen kompostorin virkistämiseen on myös uusi Kompostorin lämmitin. Sen avulla jäätynytkin kompostimassa saadaan sulatettua nopeasti ja vaivattomasti.

Kompostointi-opas_Pikakompostorista-tyhjennettyä-katekompostia

Kompostimullan käyttö

Perinteisesti katsotaan, että kompostimulta on valmista, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi humukseksi. Tähän kuluu aikaa kompostin tekemisestä 1‒3 vuotta. Käyttökohteesta riippuen voit kuitenkin käyttää kompostia jo huomattavasti aiemmin.

Katekomposti

Hyvin toimivasta talousjätekompostorista voit jo 6‒8 viikon jälkeen saada arvokasta katekompostia eli puolikypsää kompostia. Siinä hajoaminen on ehtinyt niin pitkälle, että talousjätteet ja vihreät pihajätteet ovat lahonneet. Puusilppu, neulaset ym. kovemmat jätteet ovat vielä hajoamatta. Tällöin komposti on ohittanut kuumavaiheensa. Katekomposti on karkeahkoa, elävöittävää maanparannusainetta. Se sisältää vielä paljon hajotettavaa ainesta ja houkuttelee kasvimaallesi maan omia pieneliöitä.

Katekompostin käytössä on tärkeätä muistaa, että se vaatii edelleen happea loppuhajoamiseensa. Sitä ei saa haudata syvälle maahan esim. kukkapenkin pohjalle. Raaka komposti saattaa myös sisältää kasveille haitallisia aineita, joten se ei saa joutua kasvien juurten kanssa kosketuksiin.

Keväällä ja kesällä katekomposti on erinomaista kateainetta maan pinnalla. Levitä sitä esim. pensaiden juurille muutaman sentin paksuinen kerros maan lämmettyä. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa.

Syksyllä voit levittää katekompostia kasvimaalle ja muokata sen maahan jyrsimellä.

Komposti kasvualustana

Kasvualustassa käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä. Kypsä komposti on tummaa, tasalaatuista ja hyväntuoksuista. Tässä vaiheessa saattaa kompostista vielä erottua esim. kananmunankuoria ja oksanpätkiä. Ne eivät haittaa kompostin käyttöä. Mikäli haluat ehdottoman siistiä kompostia esim. nurmikon pinnalle levitettäväksi, seulo karkeat ainekset pois noin 10 mm seulalla ja laita seulontajätteet uudelleen kompostiin.

Kypsäkään komposti ei sovellu sellaisenaan kasvualustaksi. Voit parantaa sen ominaisuuksia sekoittamalla esim. 3 osaa lannoitettua Kasvuturvetta 1 osaan kypsää kompostia. Sekoittaminen käy näppärästi paikanpäällä esimerkiksi kasvimaalla tai perustettavan kukkapenkin kohdalla vaikkapa puutarhajyrsimellä. Varsinaiseksi typpilannoitteeksi voit lisätä Biolan Luonnonlannoiterakeita pussin ohjeiden mukaan.

Mikäli haluat kompostimullasta täyden hyödyn, älä kypsytä sitä liian pitkään. Kompostin humusaineet jatkavat kaiken aikaa hajoamistaan. Niinpä komposti ei vanhetessaan parane, vaan päinvastoin menettää elävyyttään ja ravinteitaan.

Komposti lannoitteena

Kompostin lannoitusvaikutus riippuu kompostin raaka-aineista. Talous- ja puutarhajätteestä tehdyn kompostin ravinnepitoisuus on yleensä varsin alhainen. Kompostin sisältämät ravinteet ovat hitaasti liukenevia ja vaikuttavat maassa pitkään. Komposti soveltuukin parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen ja monivuotisten istutusten kuten puiden, pensaiden ja perennojen hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi. Sen lisäksi on kasvikohtaisesti huolehdittava varsinaisesta lannoituksesta.

Useat puutarhakasvit kuten kaalit, kurkku, tomaatti, purjo ym. vaativat voimakasta ja nopeavaikutteista lannoitusta kasvaakseen ja tuottaakseen hyvän sadon. Näiden lannoitus on hoidettava esim. runsasravinteisella Biolan Luonnonlannoitteella. Kompostimullan käyttö tehostaa Luonnonlannoitteesta saatavaa hyötyä vilkastuttamalla maan pieneliöstön toimintaa. Tällöin kasvit pystyvät kasvukauden aikana tehokkaasti hyödyntämään maaperän ja eloperäisten lannoitteiden ravinnevaroja.

Hyvän maanparannusvaikutuksen saavuttamiseksi komposti olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä. Tällöin eivät kompostin ravinteet pääse syys- ja kevätsateissa huuhtoutumaan hukkaan. Keväällä maahan muokattavan kompostin tulee olla kypsää, jottei se häiritse siementen itämistä. Kompostia voit levittää kerralla 30-50 litraa/neliömetri, eli 3-5 cm:n kerroksen.

Kompostointiin liittyvät määräykset

  • Kompostointi on tehtävä asiallisesti, eikä se saa aiheutua haittaa ympäristölle.
  • Talousjätekompostorin on oltava tuhoeläintiivis. Talousjätteitä ei saa kompostoida avokompostissa tai lautakehikoissa, vaan kompostorissa on oltava kunnollinen jyrsijäeristys ja tiivis kansi.
  • Paikalliset jätehuoltomääräykset edellyttävät yleensä että talousjätekompostori on lämpöeristetty. Tällöin kompostoituminen on riittävän nopeaa, eikä aiheuta hajuhaittoja tai kärpäsongelmia.
  • Puutarhajätettä voi kompostoida kompostorissa tai avokompostissa sekä haja-asutus- että taajama-alueilla.
  • Kompostista pitää olla vähintään 15 m etäisyys lähimpään talousvesikaivoon. Ilman naapurin suostumusta ei kompostia saa sijoittaa 5 m lähemmäs naapurin rajaa.

Paikallisista ohjeista ja jätehuoltomääräyksistä voit kysyä tietoa alueellisen jätehuoltoyhtiön jäteneuvojalta tai kuntasi ympäristötoimistosta.

Lähde: Biolan


Biolan_logo

Biolan Oy

Lauttakyläntie 570

27510 Eura

Puh: (02) 5491 600

Fax: (02) 5491 660

www.biolan.fi

Verkkokauppaan >

Laatua jo vuodesta 1974

Biolan on ollut mukana kestävän kehityksen luomisessa koko yli 40-vuotisen historiansa ajan ja on toteuttanut koko liikeideansa kestävän kehityksen ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämisen ehdoilla. Biolan valmistaa kasvualusta- ja lannoitetuotteita, kompostoreita, kuivakäymälöitä ja muita ekologisen asumisen tuotteita. Omaa tuotantotoimintaa on Suomessa, Virossa ja Kiinassa.

 


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kasakompostikatekompostikomopostikompostimultakompostoidakompostointikompostoituakompostorilämpökompostoripuutarhakomposti