Kuluttajien luottamuksen lasku hidastui lokakuussa

Yleinen

Kuluttajien luottamusindikaattori oli lokakuussa 1,3, kun se syyskuussa oli 2,3 ja elokuussa 5,1. Viime vuoden lokakuussa luottamusindikaattori sai arvon 20,5. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,2. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 3. - 19. lokakuuta 1 397 Suomessa asuvaa henkilöä.

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain odotukset omasta taloudesta paranivat hieman lokakuussa edelliskuuhun verrattuna. Odotukset olivat kuitenkin edelleen heikot, kun taas näkemykset omista säästämismahdollisuuksista pysyivät valoisina. Sen sijaan jo ennestään pessimistinen kuva yleisestä taloudesta eli Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä synkkeni edelleen hieman.

Lokakuussa työlliset kuluttajat kokivat jonkin verran aiempaa enemmän myös omakohtaista työttömyyden uhkaa. Lisäksi kuluttajat pitivät säästämistä lokakuussa selvästi kannattavampana kuin kestotavaroiden ostamista tai varsinkaan lainanottoa.

Lokakuussa vain 15 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 48 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden lokakuussa hyvin optimistiset 48 ja 11 prosenttia. Oman taloutensa kohentumiseen luotti lokakuussa 23 prosenttia kuluttajista ja 14 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Vuosi sitten osuudet olivat 26 ja 10 prosenttia.

Odotukset omasta ja Suomen taloudesta

Kuluttajista enää 12 prosenttia odotti lokakuussa, että työttömyys vähenee Suomessa seuraavan vuoden aikana, ja jo 61 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten optimistiset 37 ja 24 prosenttia.

Lokakuussa 11 prosenttia työllisistä uskoi työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja useampi eli 16 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Nämä osuudet olivat vuosi sitten 17 ja 11 prosenttia. Lokakuussa 51 prosenttia työllisistä arvioi työttömyyden uhan pysyneen ennallaan ja 22 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.

Kuluttajat ennustivat lokakuussa, että kuluttajahinnat nousevat 3,3 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotuksen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.

Lokakuussa 63 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle.
Kotitalouksista 67 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 79 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Etupäässä säästetään pahanpäivän varalle. Suosittujen määräaikais- tai sijoitustilien jälkeen tavallisimpia sijoituskohteita ovat sijoitusrahastot ja vakuutukset.

Lainan ottamisen arvioi lokakuussa kannattavaksi 47 prosenttia kuluttajista. Vuosi sitten vastaava osuus oli 71 prosenttia. Lokakuussa 14 prosenttia kotitalouksista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajista 38 prosenttia piti lokakuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana.
Vastaava osuus oli vuosi sitten 51 prosenttia. Kulutusaikeet olivat lokakuussa maltillisia, mutta monet kotitaloudet suunnittelivat käyttävänsä rahaa esimerkiksi matkailuun, kodintekniikan hankintaan tai asunnon sisustamiseen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 19 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja 8 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden lokakuussa 18 ja 8 prosenttia.

Kuluttajabarometrin perusjoukkoon kuuluu noin 4,1 miljoonaa henkilöä ja 2,5 miljoonaa kotitaloutta Suomessa. Tutkimuksen otoskoko on kuukausittain 2 200 henkilöä. Lokakuussa tutkimuksen vastauskato oli 36,5 prosenttia. Vastauskato sisältää tutkimuksesta kieltäytyneiden tai muuten estyneiden lisäksi henkilöt, joita ei onnistuttu tavoittamaan.

Kuluttajien näkemykset taloudesta

Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Näkymä-sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, +/- Näkymä neutraali, – Näkymä huono, — Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.

Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan myöhemmin EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results; http://ec.europa.eu/economy_finance/db_indicators/surveys/index_en.htm


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kuluttajat talous

Ei liitettyjä avainsanoja.