Kuntotarkastus kertoo talon kunnon

Yleinen

Kuntotarkastus piirtää kuvan sota-ajan kynnyksellä rakennetun talon kunnosta. Monia muutoksia kokenut vetreä vanhus sai hyvän todistuksen, mutta tekemistä riittää yhä.

Tästä alkaa uusi sarjamme, jossa seuraamme vantaalaisen rintamamiestalon tulevia vaiheita. Lähes kymmenen vuotta vantaalaisessa rintamamiestalossa perheensä kanssa asunut Tommi halusi selvittää talonsa kunnon. Hän on tehnyt itse ja teettänyt 113 neliön talossa useita remontteja.

Huom! Jutussa mainittu kuntotarkastus on suoritettu vuonna 2003. Tarkastuksen sisältö ja hinnat ovat muuttuneet. Raksystemsin kuntotarkastuksen hinnan voit tarkistaa täältä.

Kuntotarkastaja Tapio Piitulainen ja Tommi-isäntä tapaavat pihalla pilvisenä marraskuun päivänä yhdeltätoista. He eivät tuhlaa aikaa kivien potkiskeluun, vaan siirtyvät lyhyen keskustelun jälkeen vastikään remontoidun keittiön pöydän ääreen, mistä tarkastuskierros pyörähtää käyntiin. Alkuhaastattelua jouduttaa, että Tommi on täyttänyt etukäteen tarkastuksen haastatteluosan, joka liitetään raporttiin.

”Sen täyttämiseen meni tunnin verran”, Tommi sanoo ja tarkistaa talon asiakirjoista peruskunnostuksen loppukatselmuspäivämäärän, 18.8.1995. Rakennusinsinööri Piitulainen merkitsee sekä huonejärjestykseen että talotekniikkaan tehdyt muutokset muistiin.

Isäntä tuntee talonsa

Kahvihetken lomassa kuntotarkastaja perehtyy talon historiaan sekä papereiden että Tommin selvitysten avulla. Oman aikakautensa puolitoistakerroksinen tyyppitalo kellaritiloineen edustaa omin käsin rakennettua, arvokkaasti ikääntynyttä asumismuotoa. Vuonna 1938 käynnistyneen rakennustyön papereista osa on jo kellastunut.

”Pääpiirustukset löytyvät, mutta rakennepiirustukset puuttuvat. Kirjataan raporttiin, että rakennepiirustuksia ei ollut käytettävissä ja kysytään rakenneasiat Tommilta”, Piitulainen sanoo ja käy läpi 1980- ja 1990-luvulla peruskorjatun talon perusratkaisuja ja niihin tehtyjä muutoksia.

”Nyt sisäänkäynti on entisen wc:n kohdalla, keittiö on uusittu, tulisija on alkuperäinen, yläkerran sauna on purettu ja muutettu suihkuhuoneeksi, öljykattila on poistettu, ja lämmönjako toimii vesikiertoisilla pattereilla ja lattialämmityksellä”, Piitulainen luettelee ja kysyy lisää alapohjan rakenteesta.

Tommi on perehtynyt taloonsa remonteissa ja osaa vastata useimpiin kysymyksiin suoralta kädeltä. ”Kuistilla on betonilaatta, koolaus, lämmöneriste ja lattialämmitys. Alapohjaa emme pääse tarkastamaan olohuoneen ja keittiön alta, sillä tuuletusluukut ovat ummessa”, Tommi sanoo keskustelun edettyä alapohjan rakenteisiin.

Lämminvesivaraajan kierukka on ehkä vaurioitunut
Lämminvesivaraajan kierukka on ehkä vaurioitunut.

Omat havainnot talon kunnosta arvossaan

Puurunkoisen talon perinteistä sahanpurueristystä on parannettu 50 millimetrin mineraalivillalla. Yläkerran avopaisuntasäiliö vaihdettiin kalvopaisunta-astiaan, ja samalla uusittiin lämminvesivaraaja vuonna 1995. ”Muutama vuosi sitten varaajan vesi kiehui ja lämpö nousi 110-120 asteen paikkeille ilmeisesti väärän sähköasennuksen takia. Epäilen, että varaajan kierukka vaurioitui”, Tommi sanoo, kun Tapio Piitulainen kokeilee kädellä keittiön hanaveden lämpötilaa.

”Vesi on aluksi melko kuumaa, mutta sitten lämpötila alenee. Asia kannattaa selvittää LVI-asiantuntijan kanssa”, Piitulainen toteaa ja kirjaa saman tarkastusraporttiin.

Ilmanvaihdon toimivuus testataan merkkisavun avulla, joka kertoo venttiilien virtaussuunnan. Yhtä lukuun ottamatta virtaukset ovat kunnossa. Alakerran wc:n poistoilmaventtiili vaatii muutostöitä. ”Ilma virtaa sisäänpäin. Ilmeisesti ei synny paine-eroa, sillä poistoputki on vedetty seinän läpi suoraan ulos”, Piitulainen sanoo ja ehdottaa ratkaisuksi korvausilmaventtiiliä tai kanavapuhallinta.

Kaadot ja kosteusarvot

Tapio Piitulainen tarkastaa vesivaa’alla lattian kallistuksen tilasta, joka muutettiin yläkerran saunasta suihkuhuoneeksi 1990-luvun lopulla. Kupla näyttää, että suihkuvesi valuu lattiakaivoon, jonka kunnosta ei ole huomautettavaa. ”Yläkerran märkätilojen remontti tehtiin ajoissa ja muovimatot purettiin ennen kuin vaurioita pääsi syntymään”, Tommi kertoo.

Vaikka pintakosteuden tunnistimen viisari värähtää suihkunurkan lattiassa ja seinissä, se ei välttämättä merkitse sitä, että kosteus olisi mennyt rakenteisiin. Suihkuhuoneen kosteusrasitus on toki melkoinen – sen arvaa siitäkin, että lattialla on lasten vannoja. ”Vettä voi jäädä laatan ja vedeneristeen väliin, mutta tärkeintä on, että varsinainen vedeneristys on kunnossa, sillä laatan saumat eivät eristä vettä”, Piitulainen toteaa.

Kosteuskeskustelu jatkuu talon kellaritilassa, jonka lämminvesivaraaja on talon pääasiallinen lämmönlähde. Kellarin haju ei viittaa akuutteihin ongelmiin. Talo on tasaisella hiekkatontilla, joka ei erityisemmin kerää kosteutta. Pintakosteusmittarin näyttämä arvo maanalaisen kellarin betonipinnassa johtuu Piitulaisen arvion mukaan maaperästä imeytyvästä kosteudesta.

”Tällaiset arvot ovat tyypillisiä tämän aikakauden kellareissa. Tiiviit lattiamatot ja seinässä kiinni olevat kaapit eivät päästä kosteutta pois, ja kosteus tiivistyy rakenteisiin”, Piitulainen sanoo ja neuvoo Tommia varmistamaan kellarin ilmanvaihdon.

Matot saavat lähteä, kun järjestän paikkoja seuraavan kerran”, Tommi kertoo. Hän suunnittelee varastona palvelevan kellarin muuttamista työtilaksi.

Kuntotarkastaja Tapio Piitulainen työssään.
Kuntotarkastaja Tapio Piitulainen työssään.

Katto kutsuu

Ennen katolle ja yläpohjaan kiipeämistä katsotaan ulkopinnan kunto. Ikkunat puitteineen ja ulkolaudoitus tutkitaan silmämääräisesti. Samalla tarkastetaan sade- ja sulamisvesien poistuminen rakennuksen vierustoilta ja kulmilta.

”Vedet on johdettu hallitusti pois – vain yhdelle kulmalle kertyy vettä”, Tapio Piitulainen sanoo, ja lapiohommiinkin tottunut isäntä on samoilla linjoilla. ”Täytyy kaivaa tähän kouru, joka ohjaa veden pois kulman lähettyviltä”, hän toteaa.

Ennen katolle ja välipohjaan kiipeämistä Piitulainen vetää päälleen valkoisen suojahaalarin ja -maskin. Sen jälkeen miehet kapuavat katolle ja häviävät kattoluukun kautta välipohjaan. Yläpohjan uusittu kattolyhty erottuu alkuperäisten joukosta. Rakenteet näyttävät olevan kunnossa, mutta tuuletuksessa ja ilmanvaihtokanavien lämmöneristämisessä on petraamisen varaa.

Tuuletusta voi tehostaa asentamalla päätylaudoitukseen venttiilin, jolloin ilma kiertää koko yläpohjassa. Ilmanvaihtokanavat kannattaa eristää. Profiilipeltikatteen pinnoite on paikoin hilseillyt irti. Piitulaisen mielestä peltikate ja tikkaat tulee maalata paikoitellen.

Ilmanvaihtokanavien lämmöneristys on puutteellinen.
Ilmanvaihtokanavien lämmöneristys on puutteellinen.

Sähköinen huoltokirja

Vantaalaisen rintamamiestalon kuntotarkastuskierros päättyy siihen, mistä alkoikin eli keittiön pöydän ääreen. Kello 14.45 on yhteenvedon aika. Tapio Piitulainen käy läpi kaiken, mitä alkuhaastattelussa ja kuntotarkastuksessa tuli ilmi. Erityishuomion saavat korjausta, lisätutkimuksia tai tarkkailua vaativat paikat.

Lopuksi Piitulainen esittelee Tommi-isännälle Raksystemsin Pientalon sähköisen huoltokirjan, joka on tehty auttamaan talon-omistajia kiinteistönhuollossa. KotiOnline-palvelu on Raksystemsin kuntotarkastuksen tilanneelle ilmainen vuoden, ja sen jälkeen maksu on 2,5 euroa kuukaudessa.

”Sähköiseen huoltokirjaan voi syöttää paljon tietoa, ja se muistuttaa huoltotöistä. Teen sen valmiiksi nettiin, ja tunnus ja salasana tulevat postissa”, Piitulainen kertoo.

Lyhyen marraskuisen iltapäivän lähestyessä sinistä hetkeä Piitulainen pakkaa työkalunsa autoon. ”Yritän saada raportin valmiiksi viikon sisällä”, hän huikkaa lähtiessään ja toivoo, että kuntotarkastuksen tilaajat ottaisivat yhteyttä jo pari viikkoa ennen toivomaansa tarkastusajankohtaa.

Lisätutkimuksiakin kaivataan

Suomelan seuraama kuntotarkastus antoi vuonna 1938 rakennetulle rintamamiestalolle kelvollisen todistuksen. Yleisarvioinnin pistemäärä 8,5 on hyvä, kun sitä vertaa vastaaviin kohteisiin, joiden keskiarvo oli 6,6. Todistuksessa on rakennekohtaiseen vertailuun perustuva arviointi, joka perustuu Raksystemsin vauriotietokantaan. Tarkastetun talon arvoja verrattiin keskiarvoihin, jotka oli saatu saman ikäluokan samantyyppisistä kohteista.

Arviointi perustuu 12 eri osiosta muodostuvaan arvosanaan asteikolla 0-10. Rakenteet tai rakenneosat, joita ei voida tarkastaa tai joiden kunnosta ei saada varmuutta, jäävät ilman arvosanaa. Tässä talossa jäivät esteiden vuoksi arvioimatta yläpohjan vinon osan ja alapohjan kunto osittain. Alapohjan ilmanvaihtoluukut oli tukittu tiilillä ja kiviaineksella. Yläpohjan vesikaton suuntainen osa on katseilta piilossa, mutta näkyvissä rakenteissa ei havaittu rakennevaurioita. Todistukseen tuli merkintä lisätutkimustarpeesta, jolloin mahdollinen korjaustarve riippuu esille tulevista asioista.

Raportin alussa on kohteesta yleiskuvaus, joka perehdyttää talon aikakaudelle ominaisiin ratkaisuihin. Omatoimisesti tontille ennen sota-aikaa rakennetun talon keskeisin rakennusmateriaali on puu ja eristys ajan tapaan purua. Kuvauksesta selviävät myös keskeiset muutos- ja korjaustyöt. Esimerkkitalossa on tehty monta suurta remonttia. Havaittujen vaurioiden, puutteiden tai jatkotutkimustarpeiden taustalla ovat ikääntymisen ohella kuluminen ja rakentamistapaan liittyvät pienet puutteet. Yleiskuntoa on pidetty yllä säännöllisesti.

Merkittävimmät tarvittavat korjaus- ja huoltotyöt liittyvät sade- ja sulamisvesien tehokkaampaan poistamiseen, ikkunanpuitteiden maalaukseen, ilmanvaihtokanavien lämmöneristämiseen yläpohjassa ja alakerran wc:n ilmanvaihdon parantamiseen. Lisäksi raportissa mainitaan meneillään oleva remontti, joka on syytä saattaa valmiiksi.

Alun yhteenvetoa, yleiskuvausta, yleistieto-osuutta, rakennetyyppi- ja LVI-tekniikkatietoja sekä käyttäjän omia havainto- ja korjaustietoja seuraa yksityiskohtaisempi osuus. Siihen on koottu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raporttia ei pidä sekoittaa työselitykseen, sillä se on lähinnä toteava ja ohjaa mahdollisiin lisäselvityksiin tai muihin jatkotoimenpiteisiin.

Vantaan talosta kertyneen 12-sivuisen kuntotarkastusraportin liitteenä on 5-sivuinen tilaajan täyttämä alkuhaastattelukaavake, liuskan tarkastustodistus, 24 valokuvaa kohteesta ja parisivuinen RS 3 -kuntotarkastuksesta kertova liite. Raksystemsin kuntotarkastuksen hinnan voit tarkistaa täältä.

Lue Tommin remontin muista vaiheista >>


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kuntotarkastus rakennus talo

Ei liitettyjä avainsanoja.