– Uudisrakentamisessa ja remonteissa tehtävät valinnat ratkaisevat pitkälle sen miten hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa asetetut tavoitteet asumisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja Suomen energiankäytön tehostamiseksi toteutuvat, kuluttaja-asioista vastaava työministeri Tarja Cronberg arvioi Sitran energianeuvonnan kokonaisarkkitehtuuria pohtineessa työpajassa Helsingissä 3.3.2009.

Asumisen ilmastopäästöjä on vähennettävä 16 prosenttia. Tämä edellyttää kiinteistöjen energiankäytön tehostamista ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä rakentamisessa. Haaste on valtava, sillä Suomessa on satoja tuhansia tuhlaavasti lämmitettyjä taloja.

– Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät on pikavauhtia pystyttävä muuttamaan toimiviksi kaukolämmöllä, pelleteillä, lämpöpumpuilla, tuulivoimalla tai aurinkolämmöllä tai näiden kombinaatiolla toimiviksi. Tämän onnistumiseksi tarvitsemme normeja, ohjausta, informaatiota ja sopivasti myös tukiporkkanaa, Cronberg muistutti.

– Samaan aikaan rakennusten energiankulutuksen kuluttajaneuvonta on meillä lähes täysin laiminlyöty. Energianeuvonta ei Suomessa varsinaisesti kuulu kenellekään tai millekään taholle. Sitä tarjotaan sirpaleina siellä täällä eikä tiedon oikeellisuudesta tai riippumattomuudesta voi koskaan olla aivan varma. Kunnista maistraatteihin siirtynyt kuluttajaneuvonta on täydellisen aliresursoitu, että neuvontaa voisi ajatella kuluttajaneuvojien tehtäväksi, kuluttaja-asioista vastaava ministeri Cronberg totesi.

Ministeri Cronbergin aloitteesta Sitra on perustanut foorumin, joka toukokuussa esittelee esityksensä energianeuvonnan kokonaisarkkitehtuuriksi laitevalmistajalta kuluttajalle. Tiedon on oltava käyttäjän ja kuluttajan helposti saavutettavissa.

– Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että energianeuvontaa pitää Suomessa parantaa. On erinomainen asia, että Sitra on koonnut asiantuntijat yhteen pohtimaan energianeuvonnan kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä Millaista neuvontaa rakentajat tarvitsevat? Vastaus on yksinkertainen: he tarvitsevat paikallista, henkilökohtaista neuvontaa, Cronberg linjasi.

Suomella on käyttäjä- ja palvelulähtöinen innovaatiostrategia. Nimenomaan energianeuvonnassa olisi nyt mahdollista luoda käyttäjälähtöinen palveluinnovaatio. Tämä voi tukea Suomea energiatehokkuuden kansainvälisessä edelläkävijyyskilpailussa.

Cronberg peräänkuuluttaa energiatehokkuusnormeja myös korjausrakentamiseen

– Energiatehokkuuden pitäisi olla läpikäyvä periaate kaikessa korjausrakentamisessa, kuten esimerkiksi homekorjauksiin kohdistettavissa elvytysinvestoinneissa. Korjausrakentamisessa meillä ei energiatehokkuusnormeja ole ja tämän takia esimerkiksi kotitalousvähennystä ei voitu sitoa energiatehokkuuden tehostamiseen. Se on suuri vahinko, sillä menetämme tässä aikaa ja mahdollisuuksia todenteolla vaikuttaa korjausrakentamisen energiatehokkuuteen., ministeri Tarja Cronberg summasi.