Ekolämpöä tupaan

Lämmitysmuodon valinta on yksi talonrakentajan ja -saneeraajan kauaskantoisimmista päätöksistä. Etenkin pientaloasukas tuntee energian hinnannousun selvästi nahoissaan. Ekologiset lämmitysmuodot tarjoavat taloudellisia vaihtoehtoja öljylle ja sähkölle.
Hyvä ja luotettava lämmitysjärjestelmä on Suomen oloissa välttämättömyys. Lämmitysjärjestelmän valinta on monisyinen ja talokohtainen asia. Siihen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa talon koko, eristystaso ja energiankulutus, lämmönjakotapa, tontti, tilat sekä asenteet ja arvostukset. Vaihtoehtoisia päälämmitysmuotoja ovat tällä hetkellä pelletti-, puu- ja öljylämmitys, maa- ja kaukolämpö sekä suora tai varaava sähkölämmitys.
Yleissääntönä voidaan sanoa, että suuressa rakennuksessa halpaa lämpöä tuottava kalliimpikin järjestelmä on usein kannattava investointi. Sen sijaan hyvin eristetyssä, vähän energiaa kuluttavassa talossa edullisempi, käyttökustannuksiin painottuva muoto voi kokonaisuudessaan olla taloudellisempi. Uudisrakentajalla lähes kaikki ovet ovat avoinna, mutta saneeraaja joutuu huomioimaan monet valmiit reunaehdot, kuten olemassa olevat tilat ja vanhan lämmönjakojärjestelmän. Sopivan lämmitysjärjestelmän löytäminen onkin omista lähtökohdista tapahtuvan sitkeän vertailun ja ynnäämisen tulos.
Ekolämpöä tupaan

Vihreän lämmitysjärjestelmän valinta käy järkeen

Ekologiset lämmitysmuodot hyödyntävät uusiutuvia energianlähteitä ja antavat välimatkaa maailmanmarkkinoiden hintakehitykseen. Ekologisia päälämmitysmuotoja ovat tällä hetkellä maalämpö, pellettilämmitys ja puu. Niiden valinta on paitsi ekoteko, usein myös kokonaiskustannuksiltaan edullisin ratkaisu. Aurinkolämpö sekä ilma- ja poistolämpöpumput toimivat Suomen oloissa parhaiten lisälämmitysmuotoina.
Minkä lämmitystavan sitten valitsisi? Kokonaisuus ratkaisee: rakennetaanko uutta, saneerataanko vanhaa ja millä ehdoin, investoidaanko enemmän edullisemman käytön hyväksi ja minkä verran ollaan valmiita kuluttamaan aikaa lämmityksen ylläpitoon.
Kaikki edellä mainitut lämmitysmuodot ovat oikein toteutettuina hyviä ja toimivia ja soveltuvat sekä uudisrakennukseen että vanhaan vesikiertopattereilla varustettuun taloon. Siinä, kun puulämmitys kaipaa asukkaan työpanosta, pelletit tarvitsevat varastotilaa ja maalämpö hieman enemmän investointivaroja. Koska puulämmitys on varsin tuttu lämmitystapa, keskitymme jutussamme maalämmön ja pellettilämmön esittelyyn.

Lämpöä maaperästä

Maalämpöjärjestelmä hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta aurinkoenergiaa ympäri vuoden. Sitä kerätään maasta noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla tai porakaivoon asetetulla pystyputkistolla. Putkisto voidaan asentaa myös vesistöön.
Maaperä lämmittää putkistossa kiertävän kylmän ja jäätymättömän liuoksen muutaman asteen lämpöiseksi. Pari astetta ei riitä talon lämmitykseen, joten liuosta kuumennetaan kompressorin avulla niin, että se höyrystyy. Kuuma kaasuuntunut aine luovuttaa lämpönsä vesikiertoiselle lämmönjakojärjestelmälle tai käyttövedelle. Tämän jälkeen toinen kompressori jäähdyttää höyryn takaisin liuokseksi, jotta se voi taas palata maaperän putkistoon keräämään maan lämpöä. Maalämpöpumpun sähkönkulutus syntyy suurimmaksi osaksi kompressorien toiminnasta. HUOM! Tähän tekstin osioon on tehty oikaisu ja linkki siihen löytyy artikkelin lopusta.
Paras putkistoratkaisu riippuu tontin koosta ja maaperän laadusta. Esimerkiksi vaakaputkisto tarvitsee keskimäärin 600–800 neliötä mieluiten savipohjaista tonttimaata. Porakaivo mahtuu pieneenkin tilaan, mutta on ratkaisuna hintavampi.
Maalämpö sopii vanhankin talon lämmitysjärjestelmäksi
Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten matalalämpöisen lämmönjakojärjestelmän yhteyteen, mutta toimii myös patteriverkon kanssa. Patterijärjestelmän mitoitustarkastelun avulla voidaan varmistaa, että pattereiden koko on lämpöpumpulle riittävä etenkin silloin, jos kyseessä on selvästi nykytapaa heikommin eristetty talo. Maalämpöpumppu voi nostaa patteriverkon menovesilämpötilan jopa 65 asteeseen ilman sähkövastuksia. Paremman hyötysuhteen vuoksi lämpötilaksi suositellaan kuitenkin alle 50 astetta.
Maalämpöpumppu sisältää käyttövesivaraajan, joka riittää tavalliselle nelihenkiselle perheelle. Sen yhteyteen voidaan liittää tarvittaessa myös suurempi varaaja. Kaikissa maalämpöpumpuissa on erillisjärjestely, joka kuumentaa käyttöveden säännöllisesti 65-asteiseksi bakteerivaaran eliminoimiseksi.

Valtaosan energiasta saa ilmaiseksi

Lämpökerroin kuvaa lämpöpumpun hyötysuhdetta ja kertoo, kuinka monta kilowattia lämmitysenergiaa taloon saadaan jokaista käytettyä sähkökilowattia kohden. Maalämmön vuotuinen lämpökerroin on noin 3,0–3,5, joten 20 000 kWh:n lämmitysenergian tuottaminen kuluttaa noin 6 000 kWh:a sähköä. Kaksi kolmannesta tai jopa kolme neljännestä energiasta on siis ilmaista maalämpöä. Hyötysuhde on jonkin verran parempi matalalämpöisessä lämmönjakojärjestelmässä kuin patterijärjestelmässä.
Maalämpöpumpun investointikustannukset ovat suhteellisen suuret, keskimäärin 11–15 000 euroa, joten pienessä matalaenergiatalossa järjestelmän takaisinmaksuaika on pitkä. Mitä suurempia talo ja energiankulutus ovat, sitä kannattavammaksi investoiminen käytössä taloudelliseen maalämpöön tulee. Siisti, valkea laite mahtuu neliömetrille ja sopii mihin tahansa lattiakaivolliseen tilaan, kuten apukeittiöön. Se ei vaadi erityistä huoltoa tai kunnossapitoa. Maalämpöpumpun keskimääräinen käyttöikä on noin 20 vuotta.
Pelletti lämmittää kotia

Pelletti lämmittää kotia

Kovaksi pieneksi pötköksi puristettu puumassa eli pelletti valmistetaan puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotteista. Pellettijärjestelmä koostuu pellettikattilasta ja -polttimesta sekä siilosta ja syöttölaitteesta, jota pitkin pelletit kulkeutuvat polttimelle. Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisesti joko patterien tai lattialämmityksen avulla. Vanhan vesikiertoisen lämmityksen voi mainiosti muuttaa pelleteillä lämpiäväksi.
Pellettipoltin antaa parhaan hyötysuhteen, kun se toimii yhdessä pellettikattilan kanssa. Poltin voidaan kuitenkin asentaa myös useimpiin puu-, yhdistelmä- ja öljykattiloihin. Vanhan kattilan ja hormin sopivuus pellettipolttimelle arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Hyötysuhde voi tällä tavoin jäädä hieman heikommaksi, mutta investointi pellettijärjestelmään tapahtuu vähitellen. Öljykattilaan asennettu pellettipoltin teettää hieman enemmän työtä pienemmän tuhkatilan vuoksi, sillä pakkasilla se on tyhjennettävä kerran viikossa, kun pellettikattilassa riittää tyhjennys noin kerran kuukaudessa. Samalla kattila nuohotaan. Saatavilla on myös automaattisia malleja, jolloin nuohoukselta vältytään kokonaan ja tuhkaus tehdään vain muutaman kerran vuodessa.

Valitse pelleteille sopiva siilo

Eniten haasteita pellettilämmityksessä aiheuttavat siilo ja pellettien varastointi. Pelletit tarvitsevat kuivan varaston, joka on mahdollisesti myös palosuojattu varastoitavasta määrästä riippuen. Siilon on sijaittava syöttölaitteen ulottuvilla kattilasta. Suureen monen kuution siiloon mahtuu kerrallaan liki vuoden tarve.
Jos suuren siilon rakentaminen muodostuu ongelmaksi, vaihtoehtona on viikkosiilo, jota täytetään käsivoimin noin viikon tai kuukaudenkin välein kulutuksesta ja vuodenajasta riippuen. Myös silloin pellettisäkeille tarvitaan kuiva varastotila. Palosuojattuun (E60) kattilahuoneeseen saa kerrallaan varastoida enintään 0,5 kuutiota pellettiä. Yli kahden kuution pellettimäärä on myös varastoitava palosuojatussa (E30) tilassa.
Saatavilla on suuria ja pieniä valmissiiloja, maan alle upotettavia siiloja sekä leikkimökin kaltainen pellettilämpökeskus. Viimeksi mainitut saattavat nostaa investointikustannuksia, jotka tavallisesti liikkuvat 5–15 000 euron välillä ratkaisusta riippuen.
Motiva laatii vuoden 2007 kuluessa kansantajuisen siilonrakennusohjeen. Ohje on tarpeen, sillä siilo on rakennettava huolella ja riittävin kallistuksin, jotta pellettijärjestelmän toiminta on häiriötöntä.

Patterit lämpiävät pellettitakallakin

Markkinoilla on pellettitakkoja, jotka tarjoavat helppoa ja tehokasta lisälämpöä. Uutuutena tarjolla on myös vesi- ja ilmakiertoisten lämmönjakojärjestelmien yhteyteen soveltuvia takkoja. Takat sisältävät pienen siilon ja toimivat automatiikalla siten, että niiden tuottamaa lämpötilaa voidaan säätää. Kesämökkiä ajatellen ne voidaan myös etäkäynnistää. Takat ovat kevyitä ja sisutuksellisia eivätkä vaadi massiivisia perustuksia, mutta paloturvallisuustekijät on muistettava huomioida.
TEKSTI ANNA-MARIA WASENIUS
PIIRROKSET ANSSI KERÄNEN
Asiantuntijoina toimivat:
Jari Kanervo, IVT Center
Matts Kempe, Vapo
Rainer Kukko, Thermia Partners Oy
Åsa Nystedt, Motiva
Fredrik Åkerlund, Oy Multiheat Ab
Lähteet:
Vertaile!
Energian hinta/kWh
Hinnassa ei ole huomioitu laitteistokohtaista hyötysuhdetta.
Öljy 6,5 c/kWh
Pelletti 4 c/kWh
Sähkö 8,4 c/kWh
Maalämpö 2,4–2,8 c/kWh
(hyötysuhteesta riippuen)
(Heinäkuu 2007)