Teksti Kyösti Suolanen
Kuvat Johannes Wiehn

Takkahankinnan vaiheet eivät olleet aivan yksinkertaiset – tulisijan valintaan meni vähemmän aikaa kuin hormin kunnon selvittämiseen! 50-luvun talo edustaa aikansa rakennustyyliä. Avoimessa kellarikerroksessa on leivinuuni ja puuhella. Kellarin päällä kahdessa kerroksessa ei ollut tulisijaa, ja perheessä virisi ajatus takan hankkimisesta olohuoneeseen. Sen liittäminen keskimuurin hormiin tuntui luontevalta. Asukkaiden toiveissa oli varaava takka, joka antaisi öljylämmitystaloon lisälämpöä.

Kaakelitakka tuo lämpöä kotiinHormin kunto tuotti harmia
Vanhojen hormien kunto aiheutti kysymyksiä. Nuohoojan käynti oli yksi välttämättömistä alkuvaiheista. Erityisesti vanhan talon hormien kunto ja sopivan hormin tutkiminen on aina ammattilaisen hommaa. Nyt kävi ilmi, että yhteen kuudesta hormista voi liittää tulisijan. Se oli niin sanottu puolen tiilen hormi, joka riittää takkauunille.

Tulisijan rakentaminen on luvanvarainen toimenpide. Perhe pyysi paikalle palotarkastajan, jonka mukaan savuhormin sisään olisi pitänyt tuupata 125 millin teräsputki. Vaihtoehtoisesti olohuoneen katon läpi vintin kautta ulos olisi pitänyt viedä kokonaan uusi hormi.

Tämän jälkeen käydyt puhelinneuvottelut nuohoojan ja palotarkastajan kanssa viivyttivät takan hankintapäätöstä pitkälle syksyyn. Nuohoojan mukaan 125 millin putki ei sopinut hieman vinoon hormiin. Uunia hankkivilla asukkailla ei ollut hinkua uuden, tilaa ja rahaa vievän hormin rakentamiseen. Lopulta paikkakunnan palopäällikkö puhalsi pelin poikki. Hänen luvallaan takka liitettiin valmiiseen hormiin. Edellytys oli, että hormi on kunnossa, ja että nuohooja tarkastaa sen aina nuohouksen yhteydessä.

Kaakelitakka valmistui nopeasti
Marraskuun lopussa perhe päätyi Kermansaven edustajan Jorma Liukkosen hyvän palvelun ja vanhan omakotitalon tyyliin sopivan tarjonnan ansiosta 190 senttiä korkeaan varaavaan Sanna-uuniin, jonka lämmitysala on 65 neliötä. Vuoden viimeisen viikon alussa pihaan tuotiin uunitarpeet. Isäntä kanteli ne iltapuhteella olohuoneeseen, koska poltetusta savesta valmistettujen elementtien pitää olla lämpimässä vähintään vuorokausi ennen asennusta.

Paikkakunnan monitoimimies oli jo pari viikkoa aiemmin purkanut muurin päältä palomääräyksiä uhmaavan seinän – hormin päälle oli nimittäin aikoinaan rakennettu seinä, jolla oli saatu yläkertaan menevät paisuntasäiliön putket piiloon. Lisäksi monitoimimies avasi lattian ja teki kellariholvin päälle vanhoista tiilistä ja harkoista tukevan, tasaisen pohjan. Muurari tasoitti sen jälkeen takan taakse jäävän vinon seinän, joka maalattiin.

Kun asentaja Tommi Liukkonen kaarsi pihaan, uunitarpeet odottivat olohuoneessa. Kun hän totesi pohjan ja hormille puhkaistun reiän asianmukaisiksi, elementit alkoivat nousta tasaisen varmasti. Päivän päätteeksi hän tasoitti uunin pinnan laastilla.

Pari päivää ennen vuodenvaihdetta valmistuneeseen takkaan ei saanut heti tuikata tulta. Kuivumista vauhditettiin lämpöpuhaltimella, joka hurisi suuluukulla yön yli. Uuden vuoden kynnyksellä tulipesään pistettiin kourallinen tuohta ja lastuja. Kun Tommi tuli tammikuun puolivälissä kaakeloimaan uunia, sitä oli jo kuivateltu pitämällä tulta pesässä päivittäin. Puumäärää lisättiin tasaisesti, ja pari kertaa peltiäkin hivutettiin hiilloksen sammuttua varovasti kiinni. Kaakelointia edeltävänä päivänä uunin piti antaa jäähtyä, sillä kuuma pinta kovettaa laastin hetkessä. Silmämääräinen tarkastelu on käsin tehtyjen kaakeleiden asennuksessa oleellista. Tommi katsoi eri etäisyyksiltä, että kaikki oli kohdallaan. Sitten uuni oli saumausta vaille valmis. Saumauspäiväksi merkittiin 24. tammikuuta, ja saumauksen annettiin kuivua vuorokausi. Sen jälkeen perhe pääsi jo tunnelmoimaan uunin äärellä.

1. Muurauspalvelu Tommi Liukkonen asentaa Sanna-uunin pohjalaatat täsmällisesti paikoilleen. Uunin pohjatyöt oli tehty asennusvalmiiksi hyvissä ajoin.
Kaakelitakan pohjan muuraus
2. Kaksirunkorakenne kohoaa ripeästi. Ulkokehä asennetaan aina ensin, sitten sisäkehä ja niin edelleen.
Kaksirunkorakenne kohoaa ripeästi
3. Kun Tommi oli saanut keraamisistaCelcius-elementeistä kootun rungon valmiiksi, hän tasoitti pinnan tulen- kestävällä Triset-laastilla.
Kaakelitakan pinta tasoitettiin tulenkestävällä laastilla
4. Käsin tehdyt, korkeapolttoiset uunikaakelit asentaja kiinnitti tulenkestävällä laastilla.
Uunikaakelit kiinnitettiin tulenkestävällä laastilla
5. Kolmannella käyntikerralla asentaja saumasi kaakelit. Luonnonvalkoisen uuniin saumaukseen valittiin Kermansaven sävy sävyyn määrittelemä valkoinen
Asentaja saumaa kaakeleita
6. Tommi tiivisti kaakelien saumat kätevällä apuvälineellä, sähköjohdon pätkällä.
Sähköjohdon pätkä auttoi saumojen tiivistämisessä
7. Vain loppusilaus, ja Sannan saumat saivat kuivua vuorokauden, minkä jälkeen perheen tuliketut pääsivät tulistelemaan.
Valmis kaakelitakka