Teksti Anne Lahtinen
Kuvat Maritta Tolvasen arkisto
Alkuaikoinaan kaakeliuuni eli kodikkaammin kakluuni edusti selkeästi säätyläisrakentamista. Ensimmäiset uu rakennettiin saksankielisellä alueella 1300-luvulla. Turun linnaan tehtiin ensimmäinen uuni 1543, samana vuonna, jona monia uusia tapoja maahan tuonut renessanssihallitsija Juhana Herttua asettui sinne. Helsinkiin ensimmäiset uunit toi kreivi ja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd, joka rakennutti niitä Suomenlinnan-kotiinsa.
Kaakeliuuneja tekivät yleensä muualta tulleet savenvalun ammattilaiset. Suomen uunien rakennustapa ja -tyyli johtavat usein Saksasta ja Ruotsista tulleisiin muurarimestareihin.
1500-luvun kaakeliuunit olivat savuhormittomia ja toimivat lämmönvaraajina. Yöksi uuniin nostettiin lieden tai takan hiillos keräämään seinämiin lämpöä, joka säteili ympäristöön. Savuhormillisen, rautapellillä varustetun mallin tulo todetaan vuonna 1643 Turun linnan inventointiluettelossa. Hormiuunissa oli yksi pystysuora savukanava ulos.
Savuhormi oli hyvä keksintö, mutta ensimmäiset hormit tahtoivat päästää yläilmoihin myös uunin tuottaman lämmön. Puuta kului, ja 1700-luvulla valtiovalta joutui rajoittamaan sen käyttöä ja pohtimaan taloudellisemman uunin kehittämistä. 1760-luvulta alkaen yleistyi yli-intendentinviraston piirustusten mukaan valmistettu kiertoputkistouuni, joka helpotti lämmitystä pakkasilla.
Vielä viime vuosisadan alussa Suomen talouksia lämmitti usein kaakeli- tai pönttöuuni. 1920-luvulla keskuslämmitys oli vasta joka kolmannessa asunnossa.
Kaakeliuuni vuodelta 1878
Jo 50 vuotta sitten suomalaisesta arvokiinteistöstä talteen otettu komea kaakeliuuni odottaa Suomenlinnassa matkaa uuteen kotiin. Viidellä fajanssijalalla seisova rokokoouuni tehtiin 1878 helsinkiläisessä Arabian kaakelitehtaassa. Kukkakoristeet on maalattu käsin. Uunia myy Kaakeli-uunien Suomen Perinneyhdistys.

Esimerkiksi Turun talojen palovakuutuskirjat kertovat, että 1600- ja 1700-luvun kakluunit olivat yleensä vihreä- ja ruskealasitteisia renessanssiuuneja.

Vihreä-lasitteisia rakennettiin tiettävästi myös sotilasvirkataloihin. Fajanssi- ja porsliinilasitteisia, rokokoohenkisiä uuneja tehtiin vain hienoimpien talojen edustushuoneisiin.
Suomessa toimi 1700- ja 1800 -luvulla useita uunitehtaita, muun muassa Turun, Arabian ja Andstenin kaakelitehtaat. Uuneja tekivät myös savenvalajat. 1740-luvulla neliön muotoinen, 17 x 18 sentin kaakeli muuttui kookkaammaksi ja suunnikkaan muotoiseksi, pystyyn muurattavaksi laataksi. Myös tulipesän aukko suureni ja koko uuni muuttui ”kaappimaiseksi”. Samoihin aikoihin kehittyi lieriön muotoinen kaakeliuuni.
1800-luvun vuosikymmeninä kaakeli-uunimallistoa hallitsivat empire-, uusrokokoo- ja myöhäisrenessanssiuunit. Väri vaihteli valkoisesta tummaan suklaanruskeaan. 1900-luvun alun kansallis- romantiikka toi olohuoneisiin jugend-uunit ornamentteineen ja käpykoristeineen. 1920-luvun funkiksen aikaan tyyli yksinkertaistui.
Nykyään kaakeluunin voi saada vanhana, uusvanhana tai kokonaan uutena. Markkinoilla liikkuvat vanhimmat kotimaiset uunit ovat 1800-luvulta. Ne on yleensä purettu uuden tieltä ja varastoitu osina. Uuneja välittävät myyntiin pääasiassa niitä uransa aikana keränneet muurarit. Varminta onkin hankkia uuninsa asiantuntijan kautta. Vanhoja uuneja myydään myös osto- ja myyntipalstoilla. Massiivisen uunin saa omakseen 2 000–3 000 eurolla, kevyempien mallien hinnat lähtevät noin 500 eurosta. Päälle tulevat muurarin ja mahdollisesti myös entistäjän työkustannukset.
Uusvanhoja uuneja ovat vanhan menetelmän mukaan valmistetut uudet uunit, joita tulee muun muassa Saksasta ja Ruotsista. Suomessa niitä valmistavat muutamat keraamikot ja savenvalajat.
Uustuotannossa kertautuvat kaikki tyylikaudet. Trendit vaihtelevat nopeasti: viime vuonna oli pinnalla uusrenessanssi, tänä vuonna kysytään funkista. Tuorein trendi ovat virolaiset vihreät, valkoiset, norsunluunsävyiset, ruskeat ja punertavat ”jääkaappimalliset” kaakeliuunit.
Jutun taustamateriaalina käytettiin Internetiä ja alan teoksia. Asiantuntijana toimi Kaakeliuunien Suomen Perinne-yhdistyksen puheenjohtaja Maritta Tolvanen. Lisätietoja muun muassa www.kaakeliuuni.fi ja www.tulisijaopas.com.
Asumisen aarreaitta -palstalla kurkistamme asumisen historiaan. Poimimme esiin asioita ja ilmiöitä, jotka näkyvät kodeissamme vielä tänäkin päivänä. Oppaanamme toimii taidehistoriaan erikoistuva toimittaja Anne Lahtinen.