Pientalojen energiatehokkuus paranee ja energian säästö lisääntyy

Lämmitys

Rakennusmääräysten energiavaatimukset ovat olleet keskeinen tekijä, kun pientalojen energiatehokkuus on parantunut viime vuosina.

Rakenteiden tiiviyttä on jatkuvasti lisätty ja lämmöneristyskyky on parantunut. Toisaalta energiaa kuluu entistä enemmän muuhun kuin lämmittämiseen. Lämmöneristämistä koskevia määräyksiä on julkaistu vuodesta 1975 alkaen Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

Määräykset laatii Ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osasto. Aiemmissa määräyksissä määrättiin eri rakennusosille lämmönläpäisykerroin (k), jota ei saanut ylittää. Määräykset koskivat seiniä, ylä- ja alapohjia sekä ovia ja ikkunoita. Vuodesta 2003 lämmönläpäisykertoimen symbolina on ollut U.

Omakotitalojen osalta systemaattista seurantaa energiankulutuksesta ei ole juuri ollut. Seuranta on ollut yksityisten vastuulla ja tiedot satunnaisia. On vaikeaa sanoa tietynlaisen rakenteen kohdalla täsmällistä energiatehokkuusarvoa, kun ei tiedetä, miten rakenne on toteutettu. Todellinen tilanne ei välttämättä ole sama kuin rakennuspiirustuksissa näkyvä rakenne, jolle voidaan laskea selkeä eristysarvo. Yksittäisten rakennusten kohdalla saattaa olla suuria eroja, vaikka rakenne olisi periaatteessa samanlainen.

Summittaisesti ilmaistuna rakennuksen vaipan tulee nykyisin olla 3-4 kertaa tiiviimpi kuin 1970-luvulla. Esimerkiksi vuonna 1976 ulkoseinän sallittu k-arvo oli 0,4, kun nykyinen vaadittu U-arvo on 0,17. Ylä- ja alapohjien vaatimukset ovat kehittyneet samansuuntaisesti. Ikkunoissa ja ovissa muutos on pienempi, mutta laskentatapakin on muuttunut.

Uusissa määräyksissä huomio kokonaisuuteen

Uusimmat vaatimukset kuuluvat kokoelman osioon D3, Rakennusten energiatehokkuus. Se käsittelee energiatehokkuutta huomattavasti laajemmin kuin aikaisemmat määräykset, jotka määräsivät ainoastaan rakennusosien lämmöneristävyydestä. Energialaskelmien teko vaatii nyt suunnittelijalta erityisosaamista ja lukuisten eri termien tuntemista.

Uutta määräyksissä on myös rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen tarkastelu. Kokonaisenergiankulutuksen (E-luvun) laskennassa käytetään tiettyjä eri energiamuodoille määrättyjä kertoimia. Käyttötarkoituksen mukaan eri rakennustyypeille on määrätty maksimi, jota E-luku ei saa ylittää.

Esimerkiksi kaukolämmön kerroin on 0,7 ja sähkön 1,7. Sähkön kerroin on huomattavasti korkeampi kuin muiden energiamuotojen. Siispä sähköllä lämmitettävän rakennuksen E-luku nousee helposti paljon korkeammaksi kuin muiden, joten energiankulutus on pidettävä vähäisempänä. Uusissa määräyksissä on otettu huomioon esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän ja käyttöveden lämmityksen energiankulutus.

Nykyisin kaikilta uudisrakennuksilta vaaditaan myös energiatodistus, jonka laatii pääsuunnittelija. Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Energiatodistus kertoo energiamäärän, jonka rakennus käyttää. Siitä ilmenee myös rakennuksen energialuokka, asteikolla A-G. Aluokan kiinteistö kuluttaa energiaa kaikkein vähiten. Lämmitysmuoto ei vaikuta energialuokkaan.

Lämmittämiseen kuluu yhä vähemmän energiaa

Vaikka lämmittämiseen käytettävän energian määrä on pienentynyt, on sähkönkulutus muilta osin lisääntynyt. Sähköllä toimivia laitteita yleensäkin on kodeissa enemmän kuin ennen ja niitä käytetään eri tavoin. Koneet saattavat olla päällä tai valmius tilassa jatkuvasti. Kuitenkin kodin laitteiden sähkönkulutus on edelleen huomattavasti pienempää kuin lämmitysenergian kulutus.

Ilmanvaihtoon kuluu sähköä aiempaa enemmän. Painovoimaisesta ilmanvaihdosta siirryttiin ensin koneellisen poistoilmanvaihdon kautta nykyaikaiseen koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon, jossa on mukana lämmön talteenotto. Asumismukavuuden noustessa myös jäähdyttämiseen käytetään entistä enemmän sähköä. Jatkossa matalaenergiatalojen lisääntyessä saattaa sähkönkulutus edelleen kasvaa kun käytetään maalämpöpumppuja tai muita sähköä vaativia järjestelmiä.

Energiatehokkuusvaatimuksia kiristetään tänä vuonna jälleen 20 prosenttia ja lähivuosina lisää. Euroopan komission tavoitteissa vuonna 2020 Euroopassa kaikki rakentaminen olisi lähes nollaenergiarakentamista. Suomessa pyritään tähän jo hieman etuajassa. ERA17 (Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017) -hanke aikoo päästä EU:n tavoitteeseen jo Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Samalla hanke pyrkii nostamaan Suomen energiatehokkuuden kärkimaaksi maailmassa.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

energian säästö energiansäästö energiatehokkuus lämmönläpäisykerroin rakennusmääräys

Ei liitettyjä avainsanoja.