Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö voidaan sijoittaa vaikkapa porraskäytävään puhaltamaan lämmintä ilmaa alaspäin.

Rakennusten lämmittäminen lämpöpumpulla on monelle vielä uusi ja tuntematon asia. Sen sijaan lämpöpumpun toiminta on kaikille tuttu, jos ei teoriassa niin ainakin käytännössä. Tutuin lämpöpumpun tyyliin toimiva laite on jääkaappi, jossa kaapin sisällä olevaa lämpöä siirretään kaapin ulkopuolelle. Siksi jääkaappi lämmittää asuntoa. Myös ilmastointilaite on lämpöpumppu, joka siirtää lämpöä asunnosta sen ulkopuolelle.

Lämmitykseen käytettävä lämpöpumppu toimii vain toisin päin kuin ilmastointilaite: se siirtää lämpöä asunnon sisäpuolelle.

Lämpöpumppu voi ottaa rakennukseen luovuttamansa lämmön useammasta paikasta: ilmasta, maasta, kalliosta tai vedestä. Eri lämpöpumpputyyppien nimitykset kertovat lämmönlähteen ja joskus myös sen jakotavan: ilma-ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu.

Kaikkien lämpöpumpputyyppien toimintaperiaate on sama. Pumppu kierrättää kylmäaineen lauhdutinyksikön kautta, jossa se lämpiää. Lämpöpumppu voi olla asunnon ainoa lämmönlähde tai se voi täydentää päälämmitysjärjestelmää.

Lämpöpumppujen lämmitysteho ilmaistaan lämpökertoimella. Esimerkiksi tyypillinen lämpökerroin on kolme. Se tarkoittaa sitä, että laite käyttää toimintaansa yhden kilowattitunnin, mutta luovuttaa lämpöä kolmen kilowattitunnin verran. Sähköpatteri luovuttaa lämpöä yhden yksikön kuluttamaansa energiayksikköä kohti.

Mitä kylmempi ulkoilman lämpötila on, sitä huonompi on ilmasta energiaa ottavan lämpöpumpun lämpökerroin. Moni valmistaja voi puhua jopa lämpökertoimesta 4, mutta se saavutetaan ehkä vain niin korkeassa ulkolämpötilassa, että lämmitystä ei juuri tarvita.

Ilmalämpöpumppu säästää energiaa eniten silloin, kun lämpöpumpun teho riittää pitämään talon lämpimänä ilman muuta lämmityslaitetta.

Motivan tietojen mukaan ilmalämpöpumppu voi säästää sähkölämmitystalon kulutuksesta noin 40 prosenttia. Samalla myös päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Kuluttajaviraston vinkit lämpöpumpun hankintaan

  • Selvitä, sisältääkö hinta kaikki välttämättömät työsuoritukset, tarvikkeet ja matkakulut.
  • Varmista ennen asennusta, että asennusliikkeellä on vaadittu kylmälaiteliikkeen pätevyys ja että myös sähkötyöluvat ovat kunnossa. Tukes (Turvatekniikan keskus) pitää rekisteriä pätevistä kylmälaiteliikkeistä ja sähköurakointioikeudet omaavista toiminnanharjoittajista.
  • Vaadi tietoa laitteistosta ja sen käytöstä kirjallisena.
  • Selvitä, miten pitkään laitteeseen löytyy varaosia.
  • Onko laitteella takuu? Kuinka pitkä se on? Kattaako se myös työn? Edellyttääkö pitkä takuu huoltosopimuksen tekemistä?
  • Kotitalousvähennystä varten pitää tarkistaa, että yritys on ennakkoperintärekisterissä ja että laskussa on eritelty kotona tehdyn työn osuus. 

Lähteet

Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry, www.sulpu.fi
Motiva, www.motiva.fi
Kuluttajavirasto, www.kuluttajavirasto.fi
Lämpöpumput-info, www.lampopumput.info
Turvatekniikan keskus, www.tukes.fi


Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö on matkalaukun kokoinen.

Rakennusten lämmittäminen lämpöpumpulla on monelle vielä uusi ja tuntematon asia. Sen sijaan lämpöpumpun toiminta on kaikille tuttu, jos ei teoriassa niin ainakin käytännössä. Tutuin lämpöpumpun tyyliin toimiva laite on jääkaappi, jossa kaapin sisällä olevaa lämpöä siirretään kaapin ulkopuolelle. Siksi jääkaappi lämmittää asuntoa. Myös ilmastointilaite on lämpöpumppu, joka siirtää lämpöä asunnosta sen ulkopuolelle.

Lämmitykseen käytettävä lämpöpumppu toimii vain toisin päin kuin ilmastointilaite: se siirtää lämpöä asunnon sisäpuolelle.

Lämpöpumppu voi ottaa rakennukseen luovuttamansa lämmön useammasta paikasta: ilmasta, maasta, kalliosta tai vedestä. Eri lämpöpumpputyyppien nimitykset kertovat lämmönlähteen ja joskus myös sen jakotavan: ilma-ilmalämpöpumppu, maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu.

Kaikkien lämpöpumpputyyppien toimintaperiaate on sama. Pumppu kierrättää kylmäaineen lauhdutinyksikön kautta, jossa se lämpiää. Lämpöpumppu voi olla asunnon ainoa lämmönlähde tai se voi täydentää päälämmitysjärjestelmää.

Lämpöpumppujen lämmitysteho ilmaistaan lämpökertoimella. Esimerkiksi tyypillinen lämpökerroin on kolme. Se tarkoittaa sitä, että laite käyttää toimintaansa yhden kilowattitunnin, mutta luovuttaa lämpöä kolmen kilowattitunnin verran. Sähköpatteri luovuttaa lämpöä yhden yksikön kuluttamaansa energiayksikköä kohti.

Mitä kylmempi ulkoilman lämpötila on, sitä huonompi on ilmasta energiaa ottavan lämpöpumpun lämpökerroin. Moni valmistaja voi puhua jopa lämpökertoimesta 4, mutta se saavutetaan ehkä vain niin korkeassa ulkolämpötilassa, että lämmitystä ei juuri tarvita.

Ilmalämpöpumppu säästää energiaa eniten silloin, kun lämpöpumpun teho riittää pitämään talon lämpimänä ilman muuta lämmityslaitetta.

Motivan tietojen mukaan ilmalämpöpumppu voi säästää sähkölämmitystalon kulutuksesta noin 40 prosenttia. Samalla myös päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Kuluttajaviraston vinkit lämpöpumpun hankintaan

  • Selvitä, sisältääkö hinta kaikki välttämättömät työsuoritukset, tarvikkeet ja matkakulut.
  • Varmista ennen asennusta, että asennusliikkeellä on vaadittu kylmälaiteliikkeen pätevyys ja että myös sähkötyöluvat ovat kunnossa. Tukes (Turvatekniikan keskus) pitää rekisteriä pätevistä kylmälaiteliikkeistä ja sähköurakointioikeudet omaavista toiminnanharjoittajista.
  • Vaadi tietoa laitteistosta ja sen käytöstä kirjallisena.
  • Selvitä, miten pitkään laitteeseen löytyy varaosia.
  • Onko laitteella takuu? Kuinka pitkä se on? Kattaako se myös työn? Edellyttääkö pitkä takuu huoltosopimuksen tekemistä?
  • Kotitalousvähennystä varten pitää tarkistaa, että yritys on ennakkoperintärekisterissä ja että laskussa on eritelty kotona tehdyn työn osuus. 

Lähteet

Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry, www.sulpu.fi
Motiva, www.motiva.fi
Kuluttajavirasto, www.kuluttajavirasto.fi
Lämpöpumput-info, www.lampopumput.info
Turvatekniikan keskus, www.tukes.fi