Ilmalämpöpumppuun kuuluu kaksi osaa, jotka kytketään yhteen putkistolla. Ulkona on kompressori ja sisällä lauhdutin, josta puhalletaan lämmintä ilmaa.

Ilma-ilmalämpöpumppu on vaivaton asentaa. Ilmalämpöpumput voidaan jakaa kolmeen alaryhmään: ilma-ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput.

Ilma-ilmalämpöpumppujen ensimmäiset versiot kehitettiin ilmastointilaitteista, joiden toiminta käännettiin. Jäähdytyksen sijaan ne puhalsivatkin lämmintä ilmaa. Nykyisin ilma-ilmalämpöpumput on suunniteltu lämmitystä varten, mutta niitä voidaan käyttää myös jäähdytykseen.

Ilma-ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä, joista toinen asennetaan talon sisään ja toinen ulkopuolelle. Ulkopuolinen laite on noin matkalaukun kokoinen ja siinä on puhallin. Sisätiloissa olevan lauhduttimen yhteydessä on puhallin, joka kierrättää huoneilman laitteen läpi. Näin ilma kiertää samalla kun se lämpiää. Yleensä sisäyksikön ilma puhalletaan alaspäin, jotta se lämmittäisi ensin lattiaa ja nousisi sen jälkeen ylöspäin lämmittäen muuta tilaa.

Sisä- ja ulkoyksikkö kytketään yhteen putkilla. Laitteiden välillä kiertää kylmäaine, joka siirtää lämmön ulkoa sisään. Laite tarvitsee toimiakseen sähköä.

Ilma-ilmalämpöpumpun tuottaman lämmön määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta. Mitä matalampi ulkolämpötila on, sitä vähemmän lämpöä voidaan tuottaa. Ilmalämpöpumppujen suorituskyky on parantunut, ja laadukkailla laitteilla voidaan saada merkittävästi lämpöä jopa –20 asteen ulkolämpötiloissa. Ilmailmalämpöpumpulla voidaan tuottaa tyypillisesti 30–40 prosenttia huonetilojen lämmitysenergiasta.

Ilma-ilmalämpöpumppu ei ole aivan huoltovapaa. Sisäyksikön suodattimet on puhdistettava säännöllisesti ja ulkoyksikön alle kertyy talvella jäätä. Ilma-ilmalämpöpumpun karkeasuodattimet tulisi puhdistaa noin 2–4 viikon välein. Samalla on hyvä tarkastaa myös mahdollisten hienosuodattimien kunto. Hienosuodattimien puhdistusväli on noin 3 kuukautta. Osassa laitteista hienosuodattimet ovat pestävää mallia, toisissa vaihdettavat. Sopiva suodattimen vaihtoväli on 1 vuosi.

Ulkoyksikön höyrystinkenno on hyvä puhdistaa, jos lamellien väleissä on runsaasti roskia. Ulkoyksikköön kertyy talvella huurretta. Laitteen sulatuslogiikka huolehtii ulkoyksikön kennon huurteen sulattamisesta. Pohjapellin päälle mahdollisesti asennettu vastus puolestaan huolehtii veden poistumisesta ulkoyksikön pohjalta. Jos ulkoyksikkö on lähellä maata, on ajoittain tarkistettava, ettei yksikön alle kertyvä jää tuki vedenpoistoaukkoja.

Lähteet

Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry, www.sulpu.fi
Motiva, www.motiva.fi
Kuluttajavirasto, www.kuluttajavirasto.fi
Lämpöpumput-info, www.lampopumput.info
Turvatekniikan keskus, www.tukes.fi