TEKSTI ANNE KORKALA
KUVAT EMIL BOBYREV
Puita lisätään tavallisesti 4-5 kertaa illan aikana
Kestävää lämpöä. Tavallisesti Rauhalat lisäävät puita 4–5 kertaa illan aikana. – Myös uuni lämpiää takan yhteydessä noin 120 asteeseen. Parin tunnin lämmityksellä muuri hehkuu lämpöä koko seuraavan päivän, Teemu Rauhala kertoo. Takan suuret Pislan malliston erkkeriluukut päästävät liekit kauniisti esille.

 

Jykevä 3 000-kiloinen tulipesä on määrittelevä tekijä ylöjärveläisten Rauhaloiden avokeittiön ja olohuoneen sisustuksessa. Uuniluukku on keittiön puolelle, takka olohuoneen. Vaalealle takalle kontrastia antavat reunaa koristavat vuolukivet. Mallin suunnitteli Heidi yhdessä viialalaisen takkamuurari Jorma Kuusisen kanssa.
– Oleskelutilojen suhteen takka on hyvässä paikassa. Se ei lämmitä makuuhuoneita liikaa, Teemu Rauhala kertoo.
 
Tulisijan kokonaiskustannukset olivat noin 5 000 euroa. – Paikallaan muurattuna tämän kokoinen ratkaisu tuli edullisemmaksi kuin valmis takka.
 
Kantapään kautta. Tulisija on perheen asumishistorian ensimmäinen, joten koko tulisijakulttuuri on pitänyt harjoitella alusta alkaen. Jotta modernin talotekniikan saa toimimaan yhdessä elävän tulen kanssa, pitää ottaa huomioon monia asioita.
– Päältä sytyttäminenkin on uusi juttu, ja totta kai miettii, mitä polttaa. Eniten on kuitenkin pitänyt harjoitella lämmön säätelyä, Teemu kertoo.
 
Talossa on sähköllä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys. Takan ja lattialämmityksen tasapainoa haettiin vuosi.
– Välillä oli hiki ja toisinaan paleltiin villasukissa. Nyt sähkö on säädetty pienemmälle jo lämmityskauden alusta ja takan lämmityskerrat tasattu joka toiseen päivään eli suunta on löytymässä, Teemu kertoo.
 
Ekologinen ja edullinen. Sähkön hinta ja bioenergian suosiminen ovat Rauhaloilla tärkeimpiä syitä tulisijan käytölle.
 
– Tämä on edullinen lämmitysmuoto. Ostin toissa talvena kolme pinokuutiota halkoja, jotka riittivät vuoden 2007 alkusyksyyn. Ensimmäisenä talvena poltettiin myös rakennuslautaa.
 
Puunpoltto vaikuttaa huoneilmaan puhdistavasti. Varaava takka luovuttaa miellyttävää säteilylämpöä, joka varastoituu talon rakenteisiin pitäen huoneilman tasaisena. Tulisijaa puolustaa myös kriisivalmius. Työpäivän jälkeen etenkin Heidillä on tapana käpertyä takan eteen nojatuoliin. Myös perheen pojat, Vilho 3, Lauri 7 ja Onni 8, tykkäävät touhuta tulen äärellä. Leivinuuni on käytössä harvemmin, mutta Heidin haaveissa on ottaa se mukaan arkeen ja ruoanlaittoon.
 
Sytytä ja polta oikein. Koivu on Rauhaloilla pääasiallisin lämmityspuu. Kokeiltu on myös pihalta kaadettua hopeapajua, mutta puusta tuli lämmön sijaan lähinnä pelkkää tuhkaa.
– Pelti auki, tuhkaluukku raolleen ja peukut pystyyn, sanoo Teemu ja latoo kuusi ohuehkoa puuta takan pohjalle ilmavasti lappeelleen. Puusta veistetyillä kiehisillä puut syttyvät esimerkillisesti.
 
Täsmäenergiaa. Parhaan hyödyn sähkölämmittäjä saa varaavasta tulisijastaan lämmittämällä aamuisin, jolloin tulisija luovuttaa lämpöä pitkin päivää eli juuri silloin kun sähkö on kalleinta.
 
Takka vetää niin hyvin, että ilmanvaihdon takkakytkintä ei ole tarvittu. Pahimmassa tilanteessa savut saattaisivat tulla sisälle alipaineesta.
– Muutaman kerran olemme erehtyneet laittamaan liesituulettimen päälle takan palaessa. Muurari muistutti asiasta, mutta sama pää kesät talvet, Rauhalat naurahtavat.
 
Takan huoltotoimenpiteet eivät juuri rassaa. Nuohooja käy säännöllisesti, ja kun arinan ja luukkulasit pitävät puhtaana, voi vain nauttia lämmöstä. Häkävaroitin rauhoittaa oloa.