Lämpöpumpuilla miljardisäästöt ja työllisyys nousuun

Lämmitys

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n teettämän tutkimuksen mukaan lämpöpumppujen yleistyminen on hyvä asia sekä ymräpistön, talouden että kuluttajien kannalta. Yleistymisen myötä energian kulutus pienenee, kuluttajille koituu säästöjä ja työllisyys paranee.

Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n teettämän tutkimuksen mukaan lämpöpumppujen yleistyminen on hyvä asia sekä ymräpistön, talouden että kuluttajien kannalta. Yleistymisen myötä energian kulutus pienenee, kuluttajille koituu säästöjä ja työllisyys paranee.

Tutkimuksessa laskettiin yhteen lämpöpumpuista aiheutuvat taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset, mikäli lämpöpumput yleistyminen jatkuu SULPUn näkemyksen mukaisesti. Vuoteen 2030 mennessä lämpöpumppuihin investoidaan yhteensä 12 miljardia euroa, minkä ansiosta alalle syntyisi noin 3 000 uutta työpaikkaa.

“Tavoitteenamme on, että Suomen noin kaksi miljoonaa lämpöpumppua tuottavat buonna 2030 bruttona 22 terawattituntia lämpöä, jolloin energiaa säästyy noin 15 terawattituntia vuodessa,” sanoo SULPUn toimitusjohtaja Jussi Hirvonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lämmitystapamuutoksia erillispientaloissa, rivitaloissa, asuinkerrostaloissa sekä liike-, toimisto- ja varastorakennuksissa. Nämä rakennustyypit kattavat 80% Suomen rakennuskannasta. Tutkimukseen otettiin mukaan maa-, ilma-ilma-, ilma-vesi- sekä postoilmalämpöpumput.

”Laskelma ei kata muun muassa teollisuusrakennuksia tai palvelurakennuksia. — Laskelmissa on otettu huomioon lämpöpumppujen sekä korvattavien lämmitystapojen käyttö- ja kunnossapitokulut, mutta ei investoinnin pääomakuluja eikä valtion myöntämiä tukia”, toteaa Gaian asiantuntija Aki Pesola.

Lämpöpumpuilla saavutettava säästö olisi noin 350 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli säästöissä huomioidaan myös investoinnit, investoinnin korot sekä valtion myöntämät tuet. Tällöin käyttöiän aikainen säästö olisi reilu 6 miljardia euroa.

Säästöt riippuvat siitä, mitä lämmitysmyotoja lämpöpumpuilla korvataan. Tutkimuksessa oletetaan, että vuonna 2030 polttoaineita kuluisi noin kahdeksan terawattituntia vähemmän kuin nykyisin, kun tulokset skaalataan koko Suomen jo olemassa olevalle rakennuskannalle. Sähkönkulutus puolestaan säilyisi jokseenkin muuttumattomana. Vaikka lämpöpumput kuluttavat sähköä, pienenee kulutus lämpöpumppujen korvatessa lämmitysmuotona suoraa ja varaavaa sähkölämmitystä.

Vaikutukset kansantalouteen

Energiankulutuksen väheneminen vaikuttaisi epäsuorasti myös valtion alijäämään. Lämpöpumppujen ansiosta alijäämä jäisi vuoteen 2030 mennessä vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin nykyään. Lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt puolestaan vähentyisivät nykytilanteeseen verrattuna noin 2 miljoonalla tonnilla vuosittian.

Valtion kannalta SULPUn näkemys ei ole kovin imarteleva. Valmiste- ja arvonlisäverotulot pienenesivät samalla kun kotitalousvähennykset ja energiatuet lisääntyisivät. Nykyisellä vero- ja tukipolitiikalla valtion vuotuiset tulot olisivat vuonna 2030 noin 260 miljoonaa euroa pienemmät kuin nyt. Kuntien verotulot puolestaan kasvaisivat noin 16 miljoonaa euroa tuloverojen lisääntyessä.

Lisätietoja:

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

www.sulpu.fi

Lue koko tutkimusraportti täältä >

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry on lämpöpumppualan edistämis- ja asiantuntijajärjestö. SULPU välittää jäsenilleen informaatiota alan toiminnasta, tiedottaa kuluttajia sekä valmistelee ja toimii asiantuntijana päättäjien apuna. SULPU tarjoaa jäsenilleen ja muille halukkaille lämpöpumppuihin liittyvää koulutusta yhteistyökumppaniensa kanssa. SULPU kerää ja julkaisee tilastotietoa lämpöpumppualasta sekä kommunikoi tilastotiedot myös kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

Ei liitettyjä avainsanoja.