Lehdet talteen puutarhasta – lue kaikki hyödyt

Piha

Puiden ja pensaiden lehdissä on kosolti arvokkaita ravinteita. Käytä niitä maanparannukseen sellaisenaan tai kompostoituna. Ota syksyn sadosta kaikki irti!

Lehdet, lehtikarike ja muu eloperäinen aines lisää hyödyllisen pieneliöstön määrää ja lajirunsautta maaperässä sekä vilkastuttaa toiminta. Sen ansiosta multakerroksen humuspitoisuus nousee ja mururakenne paranee.

Lehdet sisältävät puiden syvältä maasta nostamia ravinteita ja hivenaineita. Typpeä lehdissä on vain niukasti. Maaeliöstö hajottaa karikkeeseen sitoutuneita mineraaleja, jolloin tärkeät kasviravinteet vapautuvat ja varastoituvat kasvualustaan. Kun maan ravinnetalous on tasapainossa, ravinteiden huuhtoutuminen ja sitoutuminen kasveille käyttökelvottomaan muotoon vähenee.

Eloperäisen aineksen ansiosta eri lierolajien kannat lisääntyvät. Kaikkien lierojen käytävät huokoistavat maata omalla tavallaan. Huokoistumisen myötä maan tiivistymisalttius vähenee, vesi pääsee imeytymään maahan ja maanpinnan myötäinen valunta vähenee. Kastelieron syvät, pystysuorat ja maan pintaan avautuvat käytävät johtavat vettä alaspäin erityisen tehokkaasti. Sade- ja sulamisvedet muodostavat vesivarannon kasvukauden ajaksi. Kasvien juuristo pääsee tunkeutumaan syvälle, jolloin poudanarkuus vähenee.

Lehdet antavat kasvuvoimaa nurmikolle

Maan tiivistyminen on nurmikoiden yleisin ongelma, johon eloperäinen aines tuo apua vähitellen. Kastelierot päihittävät talikon tekemät ilmastointireiät, sillä niiden käytävät voivat ulottua jopa metrin syvyyteen. Kasteliero myös ylläpitää kotikäytäväänsä.

Nurmikon hoitotapa vaikuttaa siihen, kuinka suuren määrän lehtiä se kestää vaurioitumatta. Jos olet pitänyt ruohikon lyhyenä, kerännyt ruohosilpun ja haravoinut lehdet, jätä lehtiä ensimmäisenä syksynä kokeeksi vain pieni määrä. Sen sijaan leikkausten välillä korkeaksi kasvava nurmikko, jolle on jäänyt ruohosilppu, kestää tuhdimman kerroksen lehtiä. Nurmikon säännöllisestä leikkaamisesta syksyllä on etua lehtien hajoamisen kannalta. Tällöin ruohonleikkuri murskaa putoilevia lehtiä pikkuhiljaa. Paksu, hautova lehtipatja voi näivettää ruohikon varsinkin kosteana ja pitkänä syksynä.

Lehtikerros lisää myös talvituhosienten riskiä. Puun alta kannattaa etenkin vaahteran lehtiä huiskaista laajalle alueelle. Älä jätä haravaa täysin toimettomaksi, sillä heinäkasvit hyötyvät kunnon rapsutuksesta ainakin kerran vuodessa. Kuolleiden kasvinosien ja sammalen poisto parantaa juuriston hapensaantia.

Pikaruokaa lieroille

Karikkeen syöjät hyötyvät eloperäisen aineksen jättämisestä maan pinnalle. Etenkin pahvimaiset, hitaasti hajoavat tammen ja haavan lehdet sekä kookkaat vaahteran lehdet kannattaa silputa ruohonleikkurilla. Lierojen on näin helppo napata valmiiksi paloiteltua einestä käytäviinsä. Vaahteran lehdet saa pieneen tilaan työntämällä ne silppurin kitaan. H

iekkakäytävältä harvaoidut lehdet kannattaa kompostoida, jotta ne eivät tylsistytä silppurin teriä. Mössömäinen lehtisilppu sopii katteeksi perennojen ja yrttien kasvualustoille. Tuuli ei riepottele ainesta yhtä hanakasti kuin kokonaisia lehtiä.

Puiden lehtien ja muiden kasvinjätteiden käsittelytapa vaikuttaa lierolajistoon. Kasteliero kokoaa lehtikasoja käytävänsä suuaukolle ja kiskoo niitä käytäviinsä. Onkiliero popsii lehtikariketta maan pintakerroksessa. Maahan sekoitetut lehdet ja lehtikompostimulta lisäävät esimerkiksi multa- ja peltolierojen määrää. Ne syövät maanalaista, kuollutta, eloperäistä ainesta.

Lehtikuorma kasvimaalle

Kasvimaa hyötyy sinne kipatusta lehtikuormasta. Vähitellen kasvualusta kuohkeutuu lehtimullaksi, josta rikkaruohot irtoavat kevyellä nykäisyllä. Keveyden ja helpon saatavuuden takia lehdet ovat mainio maanparannusaine myös viljelypalstalle, jonka kunnostukseen ei haluta käyttää suuria rahasummia.

Lehdet kannattaa sekoittaa pintamultaan, mikä jouduttaa hajoamista. Lieroja ja maan rakennetta ajatellen talikolla tai lapiolla kääntely on jyrsimistä ystävällisempää. Puiden lehdissä on runsaasti hiiltä, jonka lahoaminen sitoo kasvualustan typpivaroja. Ravinne vapautuu takaisin kasvien käyttöön, kun lehdet ovat maatuneet. Jos lehtiä sekoittaa maahan runsaasti, typpipitoinen lannoitus on yleensä tarpeen.

Lehdet sopivat myös kasvimaan talvipeitteeksi. Kateviljelyssä maa lepää talven 10 sentin lehti-, olki- tai heinäkerroksen peitossa. Kate estää rikkakasvien taimettumisen ja maanpinnan kovettumisen. Puiden lehtiä voi myös jemmata odottamaan kevättä, jolloin ruohosilpusta on huutava pula. Lehtien, ruohosilpun ja perennojen varsisilpun ja oksahakkeen seos on hyvä kate kasvimaalle.

Lehdet talteen - lehtikarike

Kasvimaa hyötyy sinne kipatusta lehtikuormasta.

Lehtikompostin teko muistuttaa täytekakun leipomista, sillä se kootaan kerros kerrokselta

Lisäksi kakkuun tarvitaan mehevyyttä tuovia aineksia, sopivasti kosteutta ja kuorrute.

  • Laita kompostin pohjalle salaojaputken pätkiä tai oksankarahkoja.
  • Levitä jokaisen lehtikerroksen väliin typpipitoista ainesta, kuten puolikypsää talousjätekompostia, ruohosilppua, vihreitä kasvijätteitä tai lantaa.
  • Oksahake tai muu karkea aines tuo ilmavuutta ja estää lehtiä liiskaantumasta.
  • Kastelutarve riippuu lehtien ja täyteaineiden kosteudesta.
  • Keväällä lehdet ovat yleensä kuivia, joten kasaamisen yhteydessä komposti kannattaa kastella jokaisen kerroksen jälkeen. Kasteluun voi käyttää myös typpipitoista urea-liuosta.
  • Jälkikäteen kasan alaosaa on vaikea saada kostumaan.
  • Levitä päällimmäiseksi suojapeite, joka estää kasaa kuivumasta ja syysateita huuhtelemasta ravinteita.
  • Käännä kasa keväällä tai kesällä.
  • Lehtikasa kuivaa helposti, joten puinen kehikko ja kompostorisäiliö auttavat pitämään kosteutta.
  • Toinen vaihtoehto on perustaa tarpeeksi iso, halkaisijaltaan mieluiten ainakin parimetrinen kasa.

Lehtimulta sopii kaikkialle puutarhaan maanparannukseen ja peruslannoitukseen. Hidasliukoisessa muodossa olevia ravinteiden takia annostelu on suurpiirteistä. Sekoita kasvualustaan vain kypsää kompostimultaa. Keskentekoista ainesta voi levittää katteeksi ja sekoittaa pintamultaan. Lämpökompostoriin lehtiä voi syöttää pikkuhiljaa talousjätteen ohessa. Haravoi lehdet kuivalla säällä ja hamstraa ilmavasti säkkeihin. Lehdet tiivistyvät eivätkä ne ime kosteutta, joten kompostin kuivikkeeksi ne sopivat huonosti.

Huomioi kasvitaudit

Sienitaudeista omenarupi ja pensas- ja ryhmäruusuja sekä marjapensaita vaivaavat laikkutaudit säilyvät lehdissä. Taudinaiheuttajat hajoavat kasviaineksen mukana, joten sairaat lehdet voi laittaa kompostiin, sekoittaa pintamultaan tai peitellä ohuella multakerroksella. Se estää sienien itiöiden liikkeelle lähdön keväällä.

Puut ja pensaat voivat parhaiten, kun niiden lehdet saavat hajota kasvustojen alle. Kohtuullisesta lehtikerroksesta ei ole haittaa puuvartisille kasveille, mutta paksu ja kosteana pysyvä kerros voi hautoa puiden ja pensaiden runkoa etenkin sateisena ja lämpimänä syksynä. Tästä syystä runkoa ja versoja vasten ei kannata kasata röykkiöittäin lehtiä. Jos alustoilla kasvaa sipulikukkia, pensaiden alla olevat liiskaantuneet lehdet, etenkin vaahteranlehdet, voivat haitata kevätkukkien esiinmarssia.

 

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden kanssa. www.kotipuutarha.fi


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

lehdet lehtikarike lehtimulta puutarhajäte

Ei liitettyjä avainsanoja.