Nyt on aika tilata radonmittaus

Talo

Radioaktiivisen radonkaasun pitoisuuden mittauskausi on asuntojen lämmityskauden aika marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee, että radon mitataan kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa.

Noin 300 suomalaista sairastuu joka vuosi keuhkosyöpään sisäilman radioaktiivisen radonkaasun takia. Koska radon on hajutonta ja näkymätöntä, ainoa tapa tarkistaa oman kodin radonpitoisuus on mitata se. Helpointa ja edullisinta se on tehdä  radonmittauspurkkien avulla. Kaksi kuukautta asunnossa pidettävissä purkeissa on sisällä materiaalia, johon ilman radioaktiiviset aineet jättävät jälkensä. Jälkien määrästä voidaan laskea huoneilman radonpitoisuus.

Radonmittauksen voi tilata jostain palvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. Mittaus tehdään yleensä kahdella mittauspurkilla, pienissä asunnoissa riittää yksi. Kun purkit ovat saaneet olla asunnossa vähintään kaksi kuukautta, ne palautetaan mitattavaksi laboratorioon.

Uusi direktiivi tuo tiukemmat vaatimukset

Radon kulkeutuu asuntoihin maaperästä rakennusten alapohjien rakojen kautta. Korkeita pitoisuuksia voi löytyä kaikkialla Suomessa, mutta suurimmalla todennäköisyydellä niitä löytyy Etelä-Suomesta ja Pirkanmaan alueelta. Radonongelmasta kärsivät talot voidaan   korjata yleensä varsin yksinkertaisin keinoin. Tietoja radonkorjauksista löytyy STUKin internetsivuilta.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Uuden EU-direktiivin tultua voimaan vuoteen 2018 mennessä, enimmäisarvo lasketaan 300 becquereliin kuutiometrissä tai sen alapuolelle. Uudet rakennukset on rakennettava niin, että radonpitoisuus on alle 200 becquereliä kuutiometrissä.

STUK on mitannut vuosien kuluessa 113 000 suomalaisen pientaloasunnon radonpitoisuuden. Kuntien ja postinumeroalueiden mittaustulokset löytyvät STUKin nettisivuilta.

Ilman radonia -kampanja alkaa Pirkanmaalla joulukuussa

STUK järjestää yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Pirkanmaan kuntien kanssa Ilman radonia -kampanjan joulukuussa. Kampanjakunnissa STUKin tarjoaman radonmittauksen saa normaalihintaa edullisemmin. Kampanjaan kuuluu myös radonturvallisen rakentamisen ja radonkorjaamisen koulutusta rakennusammattilaisille. Kampanjasta tiedotetaan kampanjakunnissa lähempänä sen alkua.

STUK kysyy, mitä suomalaiset tietävät radonista

Radonmittauskauden aluksi STUK myös kysyy suomalaisilta,  kuinka paljon he tietävät sisäilman radonista sekä siihen liittyvistä terveysriskeistä. Nettikyselystä saatavia tuloksia STUK käyttää tehostaakseen viestintäänsä radonin riskeistä.

Linkki radonriskikyselyyn on STUKin internetsivuilla. Linkki on myös Omakotiliiton, Hengitysliiton, Asumisterveysliiton sekä Kiinteistöliiton viestintäkanavilla. Osallistu kyselyyn tästä >

nayttokuva-2016-09-08-kello-15-06-06

Radon Suomessa

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bg/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta.

Asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on Suomessa 96, Ruotsissa 108, Norjassa 106, Tanskassa 77, Saksassa 50, Ranskassa 66 ja Englannissa 20 Bq/m³.

nayttokuva-2016-09-08-kello-15-04-16
Radonpitoisuuden keskiarvot ja ylitysprosentit sekä arviot sellaisten talojen lukumäärästä, joissa radonpitoisuudet ylittävät 200, 400 ja 800 Bq/m³ (Säteilyturvakeskuksen otantatutkimus vuosilta 2006 – 2007).

Radon (Rn-222) on radioaktiivinen kaasu, joka kuuluu uraanisarjaan. Se syntyy uraanista (U-238) useiden hajoamisten kautta. Radonia hajoamissarjassa edeltävä alkuaine on radium (Ra-226). Radon hajoaa itse useiden välivaiheiden kautta, ja sarja päättyy stabiiliin lyijyyn (Pb-206).

Graniittisen kallio- ja maaperämme uraanipitoisuus on suurempi kuin koko maailmassa keskimäärin.  Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.

Hyvin ilmaa läpäisevät sora- ja hiekkaharjut ovat radonpitoisen ilman ehtymätön lähde. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovatkin selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa. Radonin kannalta pahimpia alueita ovat kohomuotoiset ja jyrkkärinteiset soraharjut kuten Pispalanharju Tampereella ja eräät Salpausselän alueet.

Suurimmat radonpitoisuudet Etelä-Suomen harjuilla

Enimmäisarvon 400 Bq/m3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80% kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta.

Kaikki näillä harjualueilla sijaitsevat pientaloasunnot, kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnot sekä vastaavat työpaikat kannattaa mitata. Suurimmat mitatut radonpitoisuudet ovat asunnoissa olleet yli 30 000 Bq/m3 (koko vuoden keskiarvo).

Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 – 100 000 Bq/m3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia,  jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä.

Radonmittauspalveluja:

STUKin verkkokauppa >

STUKin hyväksymät radonmittausmenetelmät ja niitä käyttäviä toimijoita >

STUKin mittaamien asuntojen radonpitoisuus kunnittain ja postinumeroalueittain >

Lisätietoja:

Säteilyturvakeskus STUK

www.stuk.fi

Lähde: STUK


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

radon radonkorjaus radonmittaus radonpitoisuus radonsaneeraus

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta