Oikein toteutettu passiivitalo on turvallinen – VTT tutki Suomen ensimmäiset passiivitalot

Lämmitys

Neljä vuotta sitten rakennettujen Suomen ensimmäisten passiivitalojen soveltuvuudesta Suomen ilmastoon on julkaistu VTT:n tutkimusraportti, joka esittelee rakennusten lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta.

 Energiatehokkaita eristeratkaisuja kehittävä ja valmistava Paroc Group rakensi neljä vuotta sitten Suomen ensimmäiset passiivitalot. Nämä passiivitalot ovat edelleen ainoat julkisessa jatkuvassa seurannassa olleet passiivitalot. Niiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta on valmistumisensa jälkeen mitattu sekä VTT:n että yhtiön toimesta.

Kaksi konseptikehityksen kohteena ollutta passiivitaloa toteutettiin VTT:n Suomen ilmastoon sovittaman passiivistandardin mukaisesti Vantaan Tikkurilaan ja Valkeakoskelle.

Seurannassa olleet passiivitalot kuluttivat hyvin vähän lämmitysenergiaa

VTT:n erikoistutkija Ilpo Kouhian mukaan sekä betonirunkoinen kaksikerroksinen passiiviparitalo että puurunkoinen passiiviomakotitalo osoittautuivat seurantamittausten perusteella hyvin vähän lämmitysenergiaa kuluttaviksi. Paroc Passiivitalojen kokonaisenergiankulutusta mitattiin rakennusten valmistumisesta lähtien kahden talvikauden aikana.

”Lämmitysenergiaa kuluu passiivitaloissa vain neljännes nykyisten määräysten mukaisten uusien talojen kulutuksesta. Tutkituissa kohteissa myös rakenteiden kosteustekninen toimivuus oli hyvä. Tuloksena asuntoihin saatiin hyvälaatuinen, vedoton ja tasaisen lämmin sisäilma”, Ilpo Kouhia toteaa.

Oikein toteutettuna passiivirakentaminen ei sisällä riskejä

VTT:n Kouhian mukaan vain kohtuullisia lisäkustannuksia aiheuttava passiivirakentaminen soveltuu Suomen ilmastoon. Toteutus ei sisällä varsinaisia riskejä, kunhan rakentamisen laatuun ja laitejärjestelmien toimivuuteen ja säätämiseen muistetaan kiinnittää riittävästi huomiota.

Rakennuksen vaipan tiiviydellä on ratkaiseva merkitys rakenteiden toimivuudelle ja lämmitysenergian tarpeelle, joka VTT:n Suomen ilmastoon kehittämän passiivitalomääritelmän mukaan saa olla enintään 20 kWh Etelä-Suomessa, 25 kWh Keski-Suomessa ja 30 kWh pohjoisessa neliömetriä kohden. Primäärienergian kulutuksen rajat ovat vastaavasti 130 kWh, 135 kWh ja 140 kWh. Kummassakin pilottikohteessa vaatimustaso toteutui.

Passiivitalojen rakenteiden tavanomaista matalammat U-arvot ja vaipan alhainen ilmanvuotoluku n50 (50 on alaviitta)<0,6 1/h on mahdollista saavuttaa huolellisen rakentamisen ja yhteisen hankesuunnittelun avulla. Arkkitehti-, rakenne- ja LVISA -suunnittelun osapuolien nykyistä tiiviimpi yhteistyö on VTT:n mukaan välttämätöntä passiivitalojen tuotteistamiseksi.

”Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on erityisesti ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän säädöt ja siten toimivuus rakennuksen edellyttämällä tavalla. Käytettävissä olevia energialähteitä kuten esimerkiksi poistoilmaa, maalämpöä ja lämmitysenergiaa tulee käyttää optimaalisella tavalla”, Kouhia kertoo.

Passiivirakentaminen nostaa kustannuksia vain 5-7 prosenttia


Suurimmat energiansäästömahdollisuudet liittyvät uudisrakennuksiin, jotka myös Suomessa pyritään tulevaisuudessa rakentamaan vähintään passiivitasoon.

VTT:n arvion mukaan passiivirakentaminen nostaa rakentamisen kustannuksia tavanomaiseen pientaloon verrattuna vain 5-7 prosenttia. Vantaalle valmistuneen Paroc Passiivitalon lisäkustannukset olivat 85 euroa neliöltä, kun rakentamisen kokonaiskustannukset olivat luokkaa 2000 euroa neliöltä.

Passiivirakentaminen perustuu erinomaiseen vaipan lämmöneristykseen ja sen hyvään ilmatiiviyteen, lämpöteknisesti korkeatasoisiin ikkunoihin ja oviin, tehokkaaseen lämmön talteenottoon ilmanvaihdon poistoilmasta sekä lisälämmön tuottamiseen poistoilmalämpöpumpulla. Esimerkiksi Vantaan paritalokohteessa raitisilmaa esilämmitetään maalämmöllä. Pilottikohteissa sisälämpötila on pysynyt tasaisena läpi vuoden. Kummassakaan kohteessa ei ole käytetty kesäaikaista jäähdytystä.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää primäärienergian kulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät uudisrakennuksiin, jotka myös Suomessa pyritään tulevaisuudessa rakentamaan vähintään passiivitasoon.

”Lämmityskulut vain 100 euroa kuukaudessa”

Vantaalla sijaitsevan passiivitalon omistaja, Jorma Vuoritsalo, iloitsee 194-neliöisen paritalon puolikkaansa hyvästä sisäilmasta sekä matalista asumiskustannuksista. Sähkönkulutus on saatu VTT:n seurantatutkimuksen jälkeenkin laskemaan laitteistoja säätämällä.

Vuotuinen kokonaisenergian kulutus lähentelee jo 9000 kWh. Ostoenergian osuus maksaa perheelle kuukaudessa vain 100 euroa. Laitteistojen säädöissä kannattaa Vuoritsalon mielestä olla tarkkana.

”Alussa ilmanvaihtokone ja lämmitysyksiköt pyörivät mielestäni liiankin korkealla teholla. Kokeilujen kautta olemme oppineet hyödyntämään termostaatilla toimivaa lattialämmitystä ja muutenkin optimoimaan ilmanvaihdon ja lämmön tarvetta”, Vuoritsalo kertoo.

www.paroc.fi

www.vtt.fi

 

VTT:n sertifioima Paroc Passiivitalo -konsepti
VTT:n sertifioima Paroc Passiivitalo -konsepti on osa Parocin Energiaviisas Talo™ -konseptia. Alan ammattilaisia ja kuluttajia palveleva energiaviisaan rakentamisen ohjeisto sisältää toteutusvaihtoehtoja matala- ja passiivienergiatalojen uudisrakentamiseen sekä remontointiin.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

energian säästö passiivienergiatalo passiivirakentaminen passiivitalo

Ei liitettyjä avainsanoja.