Kuten arvata saattaa, rivi- tai kerrostalossa vuokralla asuttaessa ei tarvitse paljon pohtia, millä torppaa lämmittäisi. Koti on aina lämmin ja kuumaa vettä saa, kun vain hanasta vääntää, joten mikäs siinä nyt on niin ihmeellistä…?

Omakotiasuja joutuu miettimään näitä asioita hieman eri näkövinkkelistä. Mökkiähän voi lämmittää yllättävän monella tavalla, ja varsinkin uutta taloa rakennettaessa lämmityshelvetti voi aiheuttaa päänsärkyä: otettaisiinko tuo vai sittenkin tämä toinen. Ainakaan meille ei ole oikein selvinnyt, mikä kaikista hyvistä järjestelmistä on helpoin ja edullisin.

Toisaalta sitten, kun hankimme omakotitaloa, ei uuden rakentaminen tullut kysymykseen. Olimme myyjän armoilla; meillä oli lämmitysjärjestelmistä jonkinlainen käsitys, mutta se ei ollut ainoa kulmakivi, jonka perusteella päätimme talon ostaa. Sitten kävi niin, että ostamassamme talossa oli öljylämmitys. Se on 1950-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen talo, jossa on neliöitä noin 110. Alakerrassa on myös vuolukivitakka, jonka lämmitysteho on noin 80 neliötä.

Kyllä meitä vähän hirvitti, kun lämmitystä hoidettiin 20 vuotta vanhoilla laitteilla. Osa pelonsekaisesta kunnioituksesta johtui siitä, että aiheeseen ei ollut aikaisemmin tarvinnut perehtyä, ja jo putkistoviidakko pannuhuoneessa herätti jos jonkinmoisia tuntemuksia, kun yritimme selvittää sen saloja.

Toisaalta talossa ennen asunut LVI-insinööriperhe oli tehnyt remonttia jo monta vuotta, ja esimerkiksi kaikki putkistot ja lämpöpatterit oli uusittu, ja laitteista oli muutenkin pidetty hyvää huolta.

Edelliset asukkaat olivat myös selvittäneet mahdollisia kuluja maakaasuun siirryttäessä; lähin maakaasuliittymä kun sijaitsee noin sadan metrin päässä. Päätimme kuitenkin hylätä vaihtoehdon ainakin näin alkuvaiheessa.

 

Elämää öljyn kanssa

Öljylämmitys on osoittautunut melko huolettomaksi, ellei lasketa öljyn hintakehitystä. 2000-luvun alussa muuttaessamme öljyn litrahinta oli 32 senttiä/litra, ja aika pian se oli pompannut 40 -51 senttiin. Nyttemmin (v. 2012) hinnat ovat yleisimmin yli euron. Paikkakuntakohtaisesti hinnat vaihtelevat runsaastikin. Ajankohtaiset hintatiedot löytyvät esimerkiksi polttoainenetin sivuilta.

Polttoöljyn litrahintavaihtelut ovat siis arkipäivää. Katselimme kaihoisasti merkintöjä kellarin öljysäiliön vieressä – joskus litrahinta oli pyörinyt 16 sentin kieppeillä. Toisaalta hintamuutoksia tapahtuu muissakin lämmitysmuodoissa – ja harvoin alaspäin.

Meillä kuluu öljyä vuodessa noin 2 000 litraa. Tosin talvisin lämmitämme taloa melko paljon pelkästään puulla ja vuolukivitakalla, eivätkä lämpöpatterit ole kunnolla päällä oikeastaan muualla kuin lastenhuoneissa ja tulipalopakkasilla.

On meille yksi lievä katastrofikin sattunut. Eräänä talviaamuna, kun emäntä oli juuri saanut väriaineet peruukkiinsa ja oli menossa suihkuun huuhtelemaan, huomasimme, että öljypoltin oli yön aikana sanonut itsensä irti.

Ei muuta kuin soitto huoltomiehelle. Kikka viitosella ja rautaisella ammattitaidolla saatiin poltin tilapäisesti korjatuksi, mutta eihän siinä muu auttanut kuin panna uusi poltin tilaukseen saman tien. Siitä koitui liki tuhannen euron ylimääräinen kuluerä, mutta jos polttimella taas pärjää 15 vuotta tai kauemminkin, ei hinta ole hassumpi.

 

Öljyn kulutuskokemuksia kavereilta

Olemme keskustelleet kavereiden kanssa, kuinka paljon öljyä kuluu vuodessa. Olemme havainneet, että patterien ja automatiikan uusimisen ja kenties myös takan ansiosta öljyä kuluu meillä vähemmän kuin joillakin tutuilla. Enimmillään kaverilla on ollut jopa kolminkertainen öljynkulutus vastaavan kokoisessa talossa, kun lämmitysjärjestelmä on remontoimaton.

Öljylämmitykseen on ainakin meillä oltu tyytyväisiä. Jos laitteista pitää huolta, ne toimivat varmasti, eikä ikäviä yllätyksiä tule usein vastaan. Lisäturvaa tuo öljypolttimen kupeesta löytyvä 6 kW:n vastus. Jos poltin ”tilttaa” vaikka talven lomareissun aikana, lämmitys hoituu vian korjaukseen saakka sähköllä, eivätkä putket jäädy.

Hintapoliittinen vatvominen onkin jo mutkikkaampi juttu, eikä varmasti lakkaa koskaan. Vuonna 2011 (Tilastokeskus) 8 % pientaloista lämpenee öljyllä.

Käytetyt energialähteet 61 884 GWh.

Ryhmä Muu sisältää seuraavat energialähteet: maakaasu 0,6 %, turve 0,2 %, raskas polttoöljy 0,1 % ja hiili 0,01 % asumisen energiankulutuksesta.

Lähde: Asumisen energiankulutus 2011, Tilastokeskus

Teksti Kasperi Salonen