Pientaloasujan asialla – Miksi jätevesisaneeraus on tärkeää?

MökkiTalo

Jätevesihuollon tehostaminen hidastaa järvien ja jokien rehevöitymistä sekä parantaa kaivovesien laatua ja vesistöjen virkistysmahdollisuuksia. Jätevesijärjestelmän säännöllisellä huollolla varmistetaan järjestelmän toimivuus ja pitkä käyttöikä.

Haja-asutusalueiden jätevesiasetus luo puitteet viemäriverkoston ulkopuolisten pientalojen jätevesien käsittelylle. Asetuksella halutaan turvata vesien laatu ja ympäristön viihtyisyys. Vuodesta 2004 uusiin taloihin on rakennettu nykyisten määräysten mukaiset järjestelmät, vanhojen kiinteistöjen jätevesikäsittelyn pitää täyttää puhdistusvaatimukset viimeistään maaliskuussa 2018. Jätevesiasetuksessa on määritelty jätevesissä olevien haitta-aineiden, kuten fosforin ja typen, poistamisen vähimmäisvaatimukset.

– Perinteinen 1960-luvulta perua oleva menetelmä on laskeuttaa jätevedestä kiintoainetta saostussäiliöissä. Tämä käsittely ei puhdista jätevettä, vaan poistaa siitä muun muassa vessapaperin. Käsittelyn parantaminen ei ole monimutkaista, ja usein menetelmäksi sopii esimerkiksi maaperään imeyttäminen, suunnitteluinsinööri Johanna Kallio Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu noin miljoona suomalaista, ja jätevesisaneerausta kaipaavia vakituisesti asuttavia kiinteistöjä Suomessa on vielä noin 120 000. Haja-jätevesiasetuksessa on lievennyksiä muun muassa iäkkäille kiinteistönomistajille.

– Tyypillinen remonttikohde on ennen vuotta 2004 rakennettu omakotitalo, jossa on betoniset vuotavat sakokaivot ja jätevesi johdetaan puhdistamattomana suoraan ojaan, Jussi Timonen Avalon Nordicilta kertoo. Vestellin Joona Linna lisää, että yleensä ympäristömääräykset rantakohteissa vaativat tehostamaan harmaiden jätevesien käsittelyä sekä ohjaamaan wc-vedet umpisäiliöön. Myös kuivakäymälä voi olla vaihtoehtona.

Jätevesisaneeraus on ympäristön ja ihmisten parhaaksi

Jätevesikeskustelussa takerrutaan usein lainsäädäntöön, vaikka kannattaisi keskittyä omaan ja lähiympäristön hyvinvointiin – siksi jätevesien puhdistamista halutaan tehostaa.

– Jätevesien puhdistamisella varmistetaan oman ja naapurin talousvesikaivojen, lähivesistöjen ja pohjavesien säilyminen puhtaana itselle ja tuleville sukupolville. Jätevesien käsittely on tärkeintä rantojen ja suojeltavien pohjavesialueiden lähellä, Linna kiteyttää.

Jätevedenkäsittelyn tehostaminen hidastaa vesistöjen rehevöitymistä, sillä jätevesien fosfori ja typpi ovat levien herkkua.

– Jätevesissä on runsaasti lika-aineita, etenkin jos käytössä on vesivessa. Viisihenkinen perhe tuottaa noin 4 000 grammaa fosforia vuodessa, josta suurin osa on kasveille ja leville käyttökelpoisessa muodossa. Jäteveden typpi on myös leville käyttökelpoinen ravinne, ja orgaaninen aines (BOD7 eli BHK7) kuluttaa vesistöissä happea, Kallio sanoo.

Hajajätevesistä kiistellessä nostetaan usein esille myös maatalouden rooli saastuttajana. Kallio huomauttaa, että haja-asutus on toiseksi suurin vesistöjen fosforikuormittaja maatalouden jälkeen, mutta paikallisesti ihmisten jätevedet voivat olla jopa merkittävämpi rehevöitymisen syy kuin maatalous. Sekä ihmisten jätöksistä että lehmänlannasta päätyy ravinteita ympäristöön, joten molempien levitystä säädellään lainsäädännöllä. Ihmisten jätöksissä on enemmän taudinaiheuttajamikrobeita kuin lehmänlannassa.

– Päästöjen vähentäminen kaikilla alueilla on tärkeää; myös miljoonan ihmisen jätevesillä on merkitystä. Jätevesillä on muitakin haittavaikutuksia kuin rehevöityminen, kuten hygieeniset haitat lähiympäristölle, täsmentää Kallio.

Kiinteistöjen jätevesien bakteerit voivat pilata oman tai naapurin kaivoveden, alueen pohjaveden tai läheisen uimarannan.

– Kaikki ovat ylpeitä vesikaivostaan ja varmoja vedenlaadusta, mutta Suomessa on runsaasti tapauksia, missä ulosteperäiset bakteerit ovat saastuttaneet kaivoja tai vaarantaneet pohjaveden, Pipelifen Aki Lause sanoo.

Kaikki järjestelmät tarvitsevat huoltoa

Jätevesijärjestelmät ovat osa talotekniikkaa ja järjestelmän toimivuus on kiinteistön, sen asukkaiden ja lähiympäristön etu. Asumismukavuutta ja kiinteistön arvon ylläpitoa ei pidä unohtaa.

– Jätevesijärjestelmästä kannattaa huolehtia samalla tavalla kuin huolehditaan vaikkapa lämmitysjärjestelmän, verhouksen ja katon kunnosta, toteaa Jussi Timonen.

Yleisimmin käytettyjä jätevesien puhdistusmenetelmiä ovat maaperäkäsittelyjärjestelmät ja pienpuhdistamot.

– Mökkien saneeraajat selviävät yleensä ilman investointeja, jos vähäiset vedet lämmitetään padassa. Paremmin LVI-varustetut mökit tarvitsevat biosuodattimen tai suodatus- tai imeytysjärjestelmän, Aki Lause kertoo.

Jätevesisaneeraus kannattaa aloittaa hankkimalla paikallinen jätevesisuunnittelija, joka tuntee alueen ympäristömääräykset ja selvittää, mikä järjestelmä kiinteistöön sopii parhaiten. Kaikkiin kiinteistöihin kaikki ratkaisut eivät sovi – eivätkä kaikille ihmisille, sillä toiset järjestelmät vaativat enemmän aikaa ja huolenpitoa kuin toiset. Käyttökustannukset vaihtelevat järjestelmittäin.

– Olipa käsittelymenetelmä mikä hyvänsä, järjestelmä tarvitsee säännöllistä huoltoa. Maaperäkäsittelyssä kertakustannus on suurehko ja pienpuhdistamossa huoltokustannukset jakaantuvat tasaisemmin. Maasuodatuskentän vaihtoikä on arvioitu olevan 10–20 vuotta ja vaihtokustannusarvio 2 500–4 500 € riippuen järjestelmästä, Timonen sanoo.

– Maaperäkäsittelyn pieni huoltotarve ja mekaanisten tai sähköä kuluttavien osien puuttuminen on monen kuluttajan mieleen, Lause toteaa. Järjestelmien huollon tarve vaihtelee puhdistusmenetelmän, säiliökoon, käytön ja tarvittavien kemikaalien vaihtovälin mukaan. Pienpuhdistamoihin tarvitaan fosforinsaostuskemikaalia, jonka kulutus on vuodessa n. 10 l asukasta kohden. Esimerkiksi Avalon Nordicilta tilattu 30 l:n toimituserä maksaa kotiin toimitettuna 128 €.

Kaikkien järjestelmien tärkein huoltotoimenpide on lietteiden tyhjentäminen. Tyhjennyksen hinta on 80–150 €, ja se vaihtelee paikkakunnittain. Pienoispuhdistamo huolletaan yleensä kerran vuodessa, maasuodattamo puolen vuoden välein ja kesämökkien järjestelmät kerran kaudessa.

Tärkeä osa huoltoa on myös tarkkailla jätevesijärjestelmän kuntoa itse. Esimerkiksi voimakas haju, purkupaikan liettyminen ja purkuveden likaisuus ovat merkkejä toimintahäiriöistä, joihin kannattaa puuttua heti.

Teksti: Elina Turunen, kuva: Avalon Nordic Oy


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

jätevesi jätevesiasetus jätevesijärjestelmä jätevesisaneeraus

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta