Pientaloasujan asialla – mitä saa remontoida itse?

Talo

Ammattilainen syö usein ison loven remonttibudjettiin, joten houkutus tehdä itse on monella suuri. Kaikkiin remontteihin ei silti kannata ryhtyä omin päin. Joidenkin töiden tekeminen ilman pätevää asentajaa tai tarvittavia lupia on jopa kiellettyä.

Monissa pientalon remonteissa pystyy itse tekemällä pihistämään kuluissa, ja lähes kaikkia remontteja saa myös tehdä itse. Näin vakuuttaa Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Mikko Juva. Samaa sanoo Ifin omaisuusvakuutusten projektipäällikkö Johannes Pulkki:

– Omakotitalon omistaja vastaa kiinteistönsä kunnossapidosta emmekä vakuutusyhtiönä poikkea viranomaisvaatimuksista sen suhteen, kuka saa tehdä ja mitä.

Kannattaa kuitenkin harkita, mitä tekee omin päin ja milloin palkkaa ammattilaisen. Pahin virhe remontoinnissa on tietämättömyys, jolloin virheiden korjauksesta voi joutua maksamaan pitkän pennin – tai remontointi on vähintäänkin tuskallisen hidasta. Juvan mukaan oman työn tuottavuus on parhaimmillaan töissä, jotka eivät vaadi harjoittelua. Suurimmat säästöt syntyvät esimerkiksi purkutöissä ja kodin pintojen kunnostuksessa.

– Laskutyömuotoinen urakka mahdollistaa myös oman työpanoksen käytön: kun itse avustaa tuntipalkkaista tekijää työmaalla, ammattilaisen työn tarve vähenee. Samalla saa myös neuvoja eri työvaiheisiin, Juva vinkkaa.

Kotivakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa asennus-, työ- tai rakennusvirheistä aiheutuneita vahinkoja. Remontit tulee siis tehdä oikein, tarkoitukseen sopivilla materiaaleilla ja rakentamisen säädösten ja määräysten mukaan.

– Esimerkiksi putkiasennukset, vedeneristystyöt, kantavien rakenteiden muutokset sekä kosteuden- ja lämmöneristyksen hallintaan liittyvät remontit vaativat erityisosaamista, ja virheellisesti tehdystä työstä voi tulla kallis lasku. Jos työvirheen tekee ulkopuolinen urakoitsija, korvausvastuukin on silloin urakoitsijalla, Pulkki huomauttaa.

Märkätilaremonttiin suositellaan ammattilaista

Asuntoyhtiöissä likimain kaikista remonteista on ilmoitettava isännöitsijälle. Omakotitaloasuja saa heilutella vasaraa vapaammin, tosin joihinkin remontteihin pitää hakea lupaa kunnan rakennusvalvonnasta.

Rakennuslupa tarvitaan isoihin korjaus- ja muutostöihin, jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen tai talon energiatehokkuuteen. Toimenpidelupa riittää yleensä pieniin muutoksiin, kuten rakennuksen julkisivun tai katteen muuttamiseen tai aidan rakentamiseen. Juva muistuttaa, että rakennuslupaa vaativiin remontteihin tarvitaan viranomaisluvan lisäksi vastaavan työnjohtajan nimeäminen hankkeelle.

Asunto-osakeyhtiöissä märkätilaremontteihin tarvitaan taloyhtiön lupa, ja yleensä yhtiöillä on tarkat ohjeet remontin tekemiseen. Usein edellytetään myös ulkopuolisen valvojan käyttämistä. Vastuukysymysten vuoksi märkätilojen remontointi suositellaan teettämään ammattilaisella.

– Omakotitaloaan remontoiva voi toki tehdä vedeneristyksetkin itse. Taloyhtiöiden ohjeissa sitä vastoin on yleensä vaatimus sertifioidusta vedeneristäjästä. Lisäksi vesijohtoverkkoon liitetyissä rakennuksissa on rakennusvalvontaviranomaisen vaatimuksena, että paineistettujen putkijohtojen asennusten tulee olla pätevän tarkastajan hyväksymiä, Juva sanoo.

Omatoimisten asennusten osalta on selvitettävä, mitä putkiasennuksiin liittyviä lähinnä avustavia töitä voi itse tehdä. Pienissäkin asennustöissä on syytä olla tarkkana.

– Tyypillisiä tapauksia ovat itse astianpesukoneen asentaneet, jotka unohtavat tulovesiputken liitoksen tiivisteen ja heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen keittiön lattia joudutaan uusimaan vesivahingon takia. Vakuutus ei korvaa tällaisia asennusvirheistä johtuvia vahinkoja, Pulkki muistuttaa.

Sähkötöihin palkattava sähköasentaja

Sähköasennuksia saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Sulakkeen vaihtoja ja joitakin muita pieniä sähkötöitä saa tehdä itse.

– Jos aikoo osallistua sähköjohtojen tai -putkitusten vetoihin, on näistä sovittava työhön palkatun pätevän asentajan kanssa ja määriteltävä, mitkä työvaiheet kuuluvat hänen vastuulleen, Juva kertoo.

Vakuutuksenottajan pitää noudattaa vakuutusehtojen suojeluohjeita. Ne ovat varotoimenpiteitä, joilla pyritään estämään vahingon syntyminen ja laajuuden rajoittaminen.

– Vakuutuskorvausta voidaan alentaa, jos suojeluohjeiden laiminlyönnillä on vaikutus vahinkoon. Ifin suojeluohjeissa on mm. mainittu, että sähköasennuksia eivät saa tehdä muut kuin hyväksytyt asennusliikkeet ja että nuohota saa vain valtuutettu nuohooja, Pulkki sanoo.

Sähkö- ja nuohoustöiden lisäksi on muitakin yksittäisiä toimia, joita ei kuka tahansa saa tehdä. Esimerkiksi materiaalien kuumennusta edellyttäviä työvaiheita saa tehdä ainoastaan henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti.

Pulkki mainitsee lisäksi uusimpana viranomaismääräyksenä tämän vuoden alussa tiukentuneen asbestilain.

– Ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa aina ennen purkutöitä täytyy selvittää asbestipitoisuudet eli paikalle tilataan asbestikartoitus, jossa selvitetään, ettei rakenteista löydy terveydelle vaarallista asbestia.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Uudisrakentamisessa vaaditaan tiettyjä suunnittelutöitä, mutta korjausrakentamisessa kokonaisuuden suunnittelu jää usein tekemättä.

– Liian myöhään tehty remontti on usein kustannuksiltaan moninkertainen verrattuna ajoissa huomattuun ja hyvin suunniteltuun remonttiin. Kulut karkaavat usein myös väärän työjärjestyksen takia, jolloin remontoituja kohteita joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen, Juva toteaa.

Suunnitteluunkin on hyvä pestata ammattilainen. Juva kertoo varoittavana esimerkkinä rintamamiestalon remontista, jonka alun perin 80 000 euron budjetti paisui 300 000 euroon. Tämä johtui siitä, että vanhojen rakenteiden purkamisen yhteydessä löytyi laajoja kosteus- ja lahovaurioita, jotka vaativat runkoranteiden purkamista ja uusimista. Korjaustarpeiden arviointiin on aina syytä ottaa ammattilainen mukaan.

– Jos kiinteistö olisi tutkittu kuntotutkijan kanssa, olisi suuret vauriot todettu ennakkoon ja rakennus luultavasti purettu. Remonttiin käytetyllä rahalla olisi tehty uusi ja tämän päivän tarpeita vastaava talo samalle tontille. Tällaisesta ratkaisusta saisi myös omansa pois, jos talon myynti tulisi ajankohtaiseksi, Juva kiteyttää.

Teksti: Elina Turunen, kuva: toimitus


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

omakotitalon remontti remontin kustannukset remontinti remontoida remontti remonttivirhe

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta