Pientalotohtori – Kodin paloturvallisuus kuntoon

Lämmitys Talo
Pientalotohtori – Kodin paloturvallisuus kuntoon
Tuhoisat tulipalot vievät mennessään ihmishenkiä ja mittavia aineellisia omaisuuksia. Miten paloturvallisuutta voidaan parantaa, ja mitä tulipaloriskejä pientalossa piileekään?
MAINOS
MAINOS LOPPUU
16.9.2016

Saamme lukea jatkuvasti tiedotusvälineistä pientalojen tulipaloista, joissa pahimmillaan menetetään jopa ihmishenkiä. Materiaalivahingotkin ovat monesti mittavia. Palovahinkoriskiä voidaan vähentää jo rakentamisvaiheessa ja remonteissa huomioimalla voimassa olevat määräykset sekä ohjeet ja kiinnittämällä erityistä huomiota paloturvallisuuden kannalta tiedossa oleviin riskipaikkoihin.

Määräyksillä ja ohjeilla paloturvallisiin ratkaisuihin

Rakentamista koskevilla rakennusmääräyksillä ja -ohjeilla pyritään ohjaamaan rakennusten paloturvallisuutta. Suomen rakentamismääräyskokoelmasta (RakMK) löytyy määräyksiä yhteensä yhdeksän kappaletta, osat E1–E9, joista pientalojen kannalta olennaisimpia ovat E1 (Rakennusten paloturvallisuus, 2011), E3 (Pientalojen savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, 2007) ja E8 (Muuratut tulisijat, 1985).

E1-määräykset sisältävät yleisiä määräyksiä ja ohjeita mm. palokuormista, paloluokista, palon leviämäisen estämisestä, syttymisen estämisestä ja poistumisesta palon sattuessa. E3 ja E8 sisältävät savupiippuja ja muurattuja tulisijoja koskevia ohjeita.

kuva5

↑ Takka on asennettu suoraan laminaatin päälle. Lisäksi se on haljennut ja luukut ovat irronneet.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Hormien ja tulisijojen paloturvallisuus vanhoissa pientaloissa

Pientalojen asuntokauppaan liittyvissä tarkastuksissa paloturvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota lähinnä aistinvaraisin havainnoin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tulisijojen tulipesät tarkistetaan näkyviltä osin. Hormit tarkistetaan yleensä valokuvaamalla piipun päästä vesikatolta. Lisäksi kiinnitetään huomiota mahdollisiin halkeamiin ja tulisijojen edustoilla kipinäsuojauksen riittävyyteen.

Tyypillinen vanhemmassa pientalossa eteen tuleva asia on ikääntynyt hormisto, joka on jo osittain alkanut yläosastaan rapautua. Savuhormin tekninen käyttöikä on KH-kortin mukaan 50 vuotta ja vesikaton yläpuolisilla hormin osilla vain 30 vuotta, minkä jälkeen hormin uusimiseen tai kunnostamiseen tulee jo varautua. Tämä koskee nimenomaan muurattuja hormeja. Savupiipun teknistä käyttöikää voidaan jatkaa sadehatun avulla, mikä vähentää yläosan rapautumista merkittävästi.

Tulisijoissa on tullut vastaan mm. tapaus, jossa vuonna 2010 rakennetussa kohteessa takka oli asennettu suoraan puurakenteisen rossipohjalattian päälle ja jopa lattian pinnoitteena olleen laminaatin päälle. Lattia takan vierellä oli lähtenyt taipumaan ja takka oli haljennut. Halkeamat oli ennen talokauppaa kitattu akryylimassalla ja maalattu päälle. Ongelma tuli esille, kun takka halkesi uudestaan uuden omistajan asuttua talossa noin puoli vuotta.

Muotiin tulleet teräshormit voivat aiheuttaa myös merkittävän paloturvallisuusriskin, jos hormin asennus on tehty vastoin valmistajan asennusohjeita. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että teräshormin lämpötila vielä suojapellinkin päältä nousee matalaenergiatalon yläpohjassa eristetilan sisällä erittäin korkeaksi. Tämän vuoksi suojaetäisyydet palaviin rakenteisiin tulee olla kunnossa, samoin riittävä palovillalla tehty suojaus.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

kuva1

↑ Eristämätön kurttuputki keittiön liesituulettimen hormina 1950-luvun talossa.

Hormikorjauksiin on olemassa vaihtoehtoja

Vanhan hormin tiiviydessä on myös usein puutteita. Asiaa voidaan selvittää esimerkiksi savukokeilla. Vanha hormi on mahdollista pinnoittaa ilman, että sitä tarvitsee kokonaan rakentaa uudestaan. Menetelmiä löytyy useita: mm. sukitus, massaus ja putkitus. Tehtiinpä hormiston kunnostus millä menetelmällä tahansa, on hyvä muistaa, että pinnoitus ei poista vuosittaista nuohousvelvoitetta.

Myös pientalon talotekniikasta löytyy paloturvallisuusriskejä

Ilmanvaihtokanavien osalta tulee monesti vastaan taipuisaa alumiiniputkea, ns. ”kurttuputkea”, jota on käytetty mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Kurttuputki ei täytä IV-kanavan materiaalille asetettuja vaatimuksia ja on varsinkin liesituulettimen poistokanavaksi asennettuna merkittävä paloturvallisuusriski. Kanava ei kestä nuohoamista eikä palotilanteessa kuumuutta riittävästi. Kanavan pinta on epätasainen ja siinä on poimuja tai taitteita, joihin pöly ja rasva jäävät helposti kiinni.

Toinen erittäin usein tarkastuksissa vastaantuleva riski on ns. pannuhuoneet, joiden osastoinneissa on puutteita. Välillä on tullut vastaan kohteita, jossa kellarin pannuhuoneesta lähtevät putkiläpiviennit ovat lämmityskattilan päältä suoraan auki puurakenteiseen välipohjaan. Pannuhuoneen oven tulisi olla palo-ovi ja sen tulisi sulkeutua ja salpautua itsestään. Yleensähän pannuhuoneet toimivat hyvänä kuivauspaikkana isännän haalareille ja muille talonpidon kannalta tärkeille tykötarpeille. Pannuhuoneeseen ei kuitenkaan, houkutuksesta huolimatta, tulisi varastoida palavaa materiaalia.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Myös sähköpalojen riski kasvaa järjestelmän ja kodinkoneiden ikääntymisen myötä. Tyypillisiä riskejä ovat ikääntyneet pyykinpesukoneet, televisiot ja jääkaapit. Jääkaapin ja muiden kodinkoneiden taustat ja alusta olisikin syytä imuroida pölyistä säännöllisesti.

kuva2 kuva3

Pahasti rapautunut hormi on paloturvallisuusriski.

Älä remontoi käyttöullakostasi surmanloukkua

Tarkastuksissa ja riitatapauksissa tulee vastaan tilanteita, joissa alun perin kylmäksi suunniteltu käyttöullakko halutaan ottaa lämpimään käyttöön. Tällainen käyttötarkoituksen muutos vaatii ehdottomasti rakennuslupamenettelyn, jossa huomioidaan mm. paloturvallisuus. Hätäpoistumistien järjestäminen tilasta on yleensä hankala toteuttaa. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että ullakolta tulee päästä poistumaan turvallisesti tilanteessa, jossa alakertaan johtava porrasaukko on tulen vallassa. Yleensä näihin lisätiloihin asutetaan lapset, minkä vuoksi hätäpoistumistiejärjestelyt tulee tehdä niin helpoksi, että myös lapset pystyvät niitä käyttämään.

Panostus alkusammutukseen ja hätäpoistumiseen

Omalla toiminnalla ja varautumisella pahimpaan on mahdollista ennaltaehkäistä tulipaloja ja palon sattuessa ainakin varmistaa henkilöturvallisuus.

MAINOS
MAINOS LOPPUU

Kotiin kannattaa hankkia alkusammutuspeitteitä ja mielellään myös sammutin, joilla niin sanottu alkusammutus on helppo hoitaa. Palovaroittimet kannattaa testata säännöllisesti.

Vähintään kaksikerroksisissa rakennuksissa on syytä myös varmistaa, että yläkerroksista on hätäpoistumistiet helposti käytettävissä. Hätäpoistumistieikkunoissa tulee olla helposti avattavat kiinteät kahvat ja ikkunan pitää olla niin iso, että aikuinen mahtuu siitä vaivatta poistumaan. Alkusammutuskaluston käyttöä ja hätäpoistumista olisi myös hyvä harjoitella etukäteen.

kuva4

↑ Takan halkeama on korjattu vain kittaamalla ja maalaamalla.

5 tyypillistä paloturvallisuusriskiä pientalossa

  1. Ikääntynyt tulisija tai hormi
  2. Ikääntyneet tai omatoimiset sähköasennukset
  3. Ikääntyneet pölyiset kodinkoneet
  4. Käyttöullakoiden muuttaminen asuinkäyttöön
  5. Puutteet pannuhuoneen palo-osastoinnissa

Älä tee näin

  • Älä kuivata pyykkiä saunassa.
  • Älä jätä kodinkoneita päälle valvomatta.
  • Älä tee omatoimisia sähköasennuksia.

Erinomaista lisätietoa paloturvallisuuteen liittyen löytyy Suomen pelastusalan keskusjärjestön sivuilta www.spek.fi

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa