Pientalotohtori – kylpyhuoneremontti vaatii osaamista

Kylpyhuone

Hyvin suunniteltu ja huolellisesti toteutettu märkätila kestää nykyaikaisilla materiaaleilla isältä pojalle. Mitä asioita pitää huomioida, kun remontoidaan tai rakennetaan pientalon pesutiloja?

Suunnitellun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, kun rakennetaan tai remontoidaan märkätiloja. Vanha sanonta ”hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty” pitää tässä jos missä paikkansa. Suunnittelun merkitys korostuu varsinkin vanhempaa märkätilaa remontoitaessa. Suunnittelussa tulee silloin huomioida pintojen uusimisen lisäksi muun muassa mahdolliset tilamuutokset, ilmanvaihto, putkien uusiminen, rakenteiden kuivaustarve ja mahdollisten haitta-aineiden (asbesti, kreosootti) kartoittaminen ennen purkutöitä.

Jos tilan käyttötarkoitusta muutetaan esimerkiksi laajentamalla pesuhuonetta tai vesi- ja viemäripisteiden paikkoja siirretään, vaaditaan työlle yleensä toimenpidelupa ja joissain tapauksissa jopa rakennuslupa. Asia on syytä selvittää rakennusvalvonnasta heti suunnittelun alkuvaiheessa. Remontti kannattaa tehdä myös kokonaisvaltaisesti koko tilaan, eli sekä lattiat että seinät korjataan samalla kertaa, jotta vedeneristys saadaan yhtenäisiksi. Toinen suunnittelun tärkeä lähtökohta on se, että vanhojen pinnoitteiden päälle ei kannata asentaa uusia pinnoitteita, oli sitten kysymyksessä laatta tai muovimatto tai -tapetti.

Suunnittelun jälkeen jatketaan purkutöillä

Seuraavana vaiheena ammattitaitoisen urakoitsijan löydyttyä ovat purkutyöt. Pölyn leviämistä voidaan hallita osastoimalla ja alipaineistamalla remontoiva alue. Tästä löytyy hyvät ohjeet RT-korteista. Mikäli rakenteissa on haitta-aineita, kuten asbestia tai kreosoottia, on purkutyöt annettava sellaiselle urakoitsijalle, jolla on niin sanottu haitta-ainepurun pätevyys.

Purkutöiden yhteydessä pitää selvittää olemassa olevien rakenteiden kunto. Mikäli pintamateriaalien alla on levy, on paras tapa purkaa pinnoitteet levyineen, jotta päästään tarkistamaan runkorakenteiden kunto. Vaurioituneet rakenteet on tässä vaiheessa helppo uusia.

Purkutöiden yhteydessä selvitetään myös rakenteiden kosteus ja arvioidaan mahdollinen kuivatustarve. Kastuneet puurakenteet on järkevintä uusia, mutta kiviainesrakenteista mahdollinen kosteus kuivataan koneellisesti pois.

Jos rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, niiden syy tulee selvittää. Rakenteisiin päässyt suihkuvesi ei välttämättä aina ole kosteuden tai vaurion syynä. Esimerkiksi maanvastaisissa rakenteissa syypää voi olla ulkopuolelta tuleva maakosteus. Jos tällaisessa tapauksessa uusitaan pelkästään märkätilan vedeneristeet ja pinnoitteet, voi rakenne vaurioitua hyvinkin lyhyen ajan sisällä uudestaan ulkopuolisesta maakosteudesta. Rakenteen kuivaksi saaminen vaatii siis ensin ulkopuolisen maakosteuden hallintaan saamista, mikä käytännössä tarkoittaa rakennuksen vierustojen auki kaivamista, salaojituksen korjaamista ja maanvastaisten rakenteiden vedeneristeiden uusimista. Myös mahdollinen putkivuodon mahdollisuus kannattaa selvittää.

Pohjat ensin kuntoon

Ennen uusien vedeneristeiden ja pintamateriaalien asennusta levytykset tulee tehdä uudestaan. Vaihtoehtoja on paljon. Markkinoilla on tarjolla myös erittäin käyttökelpoisia niin sanottuja märkätilalevyjä, joiden ideana on se, että levy itsessään toimii jo vedeneristeenä. Kiviainesrakenteisissa seinissä seinäpinnat joudutaan tasoittamaan ja tarvittaessa oikaisemaan märkätiloihin tarkoitetuilla tasoitteilla.

Pohjien teon tärkein vaihe on lattian kallistuksen tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen. Tänä päivänä minimivaatimus on 1:100, eli 1 cm metrin matkalla. Valitettavasti jatkuvasti tulee vastaan tilanteita, joissa riidan aiheena on puutteellinen kallistus, jopa uusissa ja vasta remontoiduissa märkätiloissa. Mikäli lattiassa on käyttöikänsä päässä oleva kupari- tai teräsputkilla toteutettu vesikiertoinen lattialämmitys, on putkisto syytä uusia remontin yhteydessä kasvavan vuotoriskin vuoksi.

010 009

Purkutöiden yhteydessä paljastui seinärakenteista kosteusvaurioita. Saunan seinän alaosassa on kosteusvaurioita. 

001 002_muokattu

Epätiivis vanhan valurautaisen lattiakaivon liitos. Laatan taustalle imeytyneen kosteuden seurauksena alimman seinälaattarivin sävy on muuttunut juuri remontoidussa kylpyhuoneessa. Syynä laatan epätäydellinen kiinnitys ja laatan poikkeuksellisen kova vedenimukyky. 

Vedeneristäminen osaaviin käsiin

Nykymääräysten mukaiset vedeneristeet märkätiloissa ovat olleet vaatimuksena vuodesta 1999 lähtien RakMK/C2-määräysten tultua voimaan. Sitä ennen märkätiloissa käytettiin eristeenä pääasiassa kosteussulkusivelyjä. Vedeneristäminen kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Vedeneristäjältä on hyvä myös vaatia VTT:n myöntämää sertifikaattia.

Tyypillisiä virheitä vedeneristämisessä ovat liian ohut vedeneristyskalvo, väärin tehty lattiakaivon liittymä tai puutteellinen kynnyskorotus kuivaan tilaan päin. Voi myös olla, ettei vedeneristyksen tekijä tunne tuotteen asennusohjeita. Virheet voidaan välttää huolellisella työn valvonnalla, jossa valitettavasti moni pyrkii säästämään.

Vedeneristyskalvon paksuus on luotettavasti todennettavissa vain ottamalla valmiista vedeneristeestä koepala ja mittaamalla sen ns. kuivakalvopaksuus ja vertaamalla sitä vedeneristevalmistajan vaatimuksiin. Mikäli kalvopaksuus on liian ohut, ei vedeneriste välttämättä pidä vettä yhtä hy­vin kuin vaatimusten mukaisella kalvopaksuudella. Kalvo­ paksuudet vaihtelevat vedeneristetoimittajasta riippuen 0,4–1,0 mm:n välillä, eli toleranssia on silmin mahdotonta todeta ilman asianmukaisia mittalaitteita.

Ensin kannattaa vedeneristää ja laatoittaa seinät alinta laattariviä lukuun ottamatta. Vasta sen jälkeen vedeneris­tetään ja laatoitetaan lattia. Tällaisella työjärjestyksellä vä­hennetään lattian suojaamistarvetta, kun seinien laatoitus­ vaiheessa ei tarvitse varoa lattian vedeneristystä.

Huoliteltu viimeistely kruunaa remontin

Laatoitustyön ja saumausten viimeistelyyn kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Laatukriteeristö työlle löytyy muun muassa SisäRYL 2013 ­kirjasta, joka määrittelee niin sanotun hyvän rakennustavan. Valmis pinta on se, mikä näkyy jokaiselle tilan käyttäjälle, oli sitten kyseessä raken­nusalan ammattilainen tai maallikko. Siistiä viimeistelyä ar­vostavat myös ostajaehdokkaat mahdollisessa myyntitilan­teessa, ja tarkka valvontadokumentaatio helpottaa kohteen myyntiä. Remontissa kannattaa siis panostaa ammattitaitoi­ seen suunnitteluun ja valvontaan.

004

Kylpyhuoneen seinät on jo laatoitettu ja lattia vedeneristetty.

Tekniset käyttöiät: märkätilat (KH 90-00403)

Rakenne tai järjestelmä / Käyttöikä vuosissa

  • Muovimatto, lattiassa / 15-25 v.
  • Laatta ja kosteussulku, lattiassa / 15-20 v.
  • Laatta ja massamainen vedeneriste, lattiassa / 20-40 v.
  • Laatta ja kosteussulku, levyrakenteinen seinä / 10-20 v.
  • Laatta ja kosteussulku, kiviainesrakenteinen seinä / 12-24 v.
  • Laatta ja massamainen vedeneriste, seinässä 20-40 v.
  • Muovitapetti, seinässä / 8-15 v.
  • Pesuhuoneen panelointi / 8-20 v.
  • Saunan panelointi / 10-30 v.

5 tyypillistä kylpyhuoneen virhettä tai puutetta

  • Vedeneristyksen puuttuminen tai ikääntyminen
  • Lattiakaivon liitos lattiaan ei ole tiivis
  • Lattian kallistuksen puutteet
  • Laatoitus irti alustastaan (kopo-laatat eli ilmataskut)
  • Riittämätön ilmanvaihto

Muistilista kylpyhuoneremonttiin

  • Teetä remontista työselitys tai suunnitelma.
  • Tee remontti kokonaisvaltaisesti, ei osakorjauksia.
  • Selvitä haitta-aineiden (asbesti, kreosootti) olemassaolo ennen purkutöitä. Tarkista olemassa olevien rakenteiden kunto, pura riittävästi.
  • Käytä vedeneristyksissä sertifioitua asentajaa.
  • Käytä remontissa ulkopuolista valvojaa.
  • Tarkistuta vedeneristys ulkopuolisella asiantuntijalla ennen laatoittamista. Varaudu remonttiaikataulussa myös kuivaukseen.
  • Uusi remontin yhteydessä myös vanhat putket.

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

kylpyhuone kylpyhuoneremontti pesuhuone

Ei liitettyjä avainsanoja.


Lisää samasta aiheesta