Ritva Kattelus

Fiuuh! Ritva Kattelus kiitää punaisella Tunturi-pyörällään viljelypalstalleen Annalassa Helsingin Vanhassakaupungissa. Matka kesäkortteerista palstalle kulkee joutuisasti kaupungin halki polkien. Pyörä on kovassa käytössä, sillä elämäntapaviljelijä ajaa sillä pitkin kaupunkia, kasvimaalta toiselle. Usein mukana kulkee kuormaakin, kuten rulla kanaverkkoaitaa tai korillinen vihannessatoa säilöttäväksi.


Palstoilla kasvatetaan sekä terveellistä vatsan täytettä että suloista silmänruokaa. Värikkäistä kukkapenkeistä kerätään kesän kimppuaineksia.

Annalan palstan ohella Ritva viljelee maata myös Talin siirtolapuutarhamökillään, jonne hän muuttaa kesäksi asumaan. Aiemmin edestakaisin suhaamista oli enemmän, sillä parhaimmillaan – tai pahimmillaan – Ritva huolehti viljelyksistään neljässä eri paikassa. Nyt Sammatin mökin kasvimaa ja Itä-Helsingin Vartiosaaren puutarhapalsta ovat muiden käsissä.

– Vartiosaaren palstasta luovuin suosiolla, kun siellä käymiseen meni soutumatkan kanssa koko päivä, Ritva kuvailee huimalta kuulostavaa urakkaansa.

Vaikka Annalaan ja Taliin valitut viljelyskasvit hieman poikkeavat toisistaan, on Ritvan luomuviljelmillä aina hyötynäkökohta. Joka vuosi hän kasvattaa ainakin sipulia, punaista lehtikaalia, mustakaalia ja mangoldia, josta valmistuu myös kahdeksan lapsenlapsen herkuksi maammon mangoldimuhennosta.


Erilaiset pavut ovat Ritvan suosikkeja. Komeana levittäytyvästä ruusupavusta kerätään palkoja syötäväksi ja kukkia koristeeksi.


Yksivuotisesta, hennon nukan peittämästä kurkkuyrtistä (Borago officinalis) tulee monivuotinen yrttipenkin asukki, koska se leviää tehokkaasti kylväytymällä.

Satoa kertyy runsaasti talven varalle ja jopa lasten perheille jaettavaksi. Pakkaseen säilötyt kesän antimet muodostavatkin valtaosan iättömän oloisen rouvan ruokavaliosta, sillä Ritva kertoo herkuttelevansa enimmäkseen härkäpavuilla ja mangoldilla.

– Olen ollut 53 vuotta kasvissyöjä, hän huikkaa ja hypähtelee palstan kulmalta toiselle valikoiden aineksia kukkakimppuun.

Kepeän askeleen takaavat talviajan tanssitunnit, joita kertyy viikossa uskomattomat 16.
– Jotkut utelevat, miten jaksan niin paljon tanssia, mutta minä kysyn, miten jaksaa elää ilman tanssia? Mitä tanssia en harrastaisi! Ainakin jazztanssia, kantria, ulkomaisia kansantansseja, itämaista tanssia ja salsaa.


Harmaakäenkukka (Lychnis coronaria) putkahtaa esiin sinne minne haluaa. Kaksivuotinen perenna kylväytyy hyvin, joten sitä saattaa löytyä myös vieruspalstoilla.


Herkullisen värisistä mangoldeista tehty muhennos on Ritvan lastenlasten mieleen.

Keväällä iskee satosokeus

Kesällä Ritva ei tanssi askeltakaan, sillä viljelyinto iti hänessä jo lapsena.

– En osaa kuvitella elämää ilman viljelyä, ja tämä hulluus on periytyvää. Osalla lapsistani ja lastenlapsistakin on oma palsta tai muita viljelmiä.

Hän ryhtyy taimikasvatukseen maaliskuussa ja kasvattaa kaiken tarvitsemansa siemenestä asti. Töölön kerrostaloasunnon syvät ikkunalaudat ovat kuin taimikasvatukselle tehdyt. Ne taitavat olla tupaten täynnä, sillä Ritva kertoo aina keväisin iskevästä satosokeudesta.


Ritva Kattelus nimittää Annalan palstaansa tuotantolaitokseksi, jossa kasvaa lähinnä talveksi säilöttävää satoa. Mutta saa sieltä helposti ainekset myös persoonallisiin ja värikkäisiin kukkakimppuihin.

Osa siemenistä on kerätty talteen omasta sadosta, kuten hyväksi osoittautuneesta Siberia-tomaattilajikkeesta. Joka vuosi Ritva valitsee palstoilleen lähes saman lajivalikoiman kuin edellisvuosinakin, mutta muutamia kokeilujakin mahtuu mukaan. Hunajamelonista tuli eräänä vuonna hyvin satoa, kun sattui olemaan lämmin kesä. Taliin hankittu viiniköynnös antoi toisena kesänään yhden tertun, mutta seuraavana jo ämpärillisen. Viime kesänä pettymyksen tuotti Habanero-chili, joka ei tehnyt avomaalla satoa.


Kateviljely vähentää rikkakasvien määrää ja parantaa maanlaatua. Se varjelee myös kesäkurpitsoja likaantumasta.

Vihannesten lisäksi palstoilla kasvaa myös mehuaineksia. Annalan mansikkapaikka on nyt monen vuoden jälkeen raivattu pois, mutta Preussen-vadelmasta ja punaherukasta Ritva valmistaa yhä maammon suosittua punaista mehua.

Varsinkin ne palstaviljelijät, joilla ei ole omaa pihaa, kasvattavat palstoillaan usein myös kukkia. Ritvankin palstalla on koristekasveja, mutta nyt hän on kerännyt hyväntuoksuisen puntin koriantereista, koska pitää niiden pitsimäisistä kukista. Kukkakoristeinen olkihattu vaihtuu punaiseen pyöräilykypärään, kun Ritva lähtee matkaan kohti Talia. Korianterit hulmuavat ajoviimassa.


Syvänvihreä palmukaali ja punalehtinen lehtikaali ovat näyttäviä ja maistuvia Ritvan kasvipalstan komistuksia.

Miten saan oman palstan?

Palstaviljelyyn tarkoitetut maat ovat yleensä kuntien ja kaupunkien omistuksessa. Oman seudun palstaviljelymahdollisuuksista saat parhaiten tietoa ottamalla yhteyden kotipaikkasi rakennustoimeen.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.