Mitä paksumpi kasvualusta, sen helpompaa on hoito. Turvetta tai multaseosta olisi hyvä olla 40 senttiä, jollei käytetä esimerkiksi tihkuletkuja.

Kasvihuone on superyksikkö, jonka neliöitä hyödynnetään tehokkaasti. Muhevaan kasvualustaan satsataan, jotta kasvit kukoistavat ja pysyvät terveinä. Rakenteiden puhdistus vähentää kasvitauteja ja tuholaisia.

– Huone kannattaa kuurata keväällä mäntysuopa- tai tolueenivedellä. Ne ovat tavallisia yleispuhdistusaineita tehokkaampia. Desinfiointiaineita en suosittele harrastajakäyttöön. Myös tukinarut ja erilaiset kankaat kannattaa puhdistaa tai vaihtaa uusiin, sillä ne ovat tuholaisille mieluisia paikkoja, kertoo vanhempi tutkija Irmeli Markkula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisilta.

Erityisesti kuumalla saippuavedellä harjaamisesta on etua, sillä se tehoaa myös tuholaisten muniin toisin kuin sumutettu tai kylmä liuos. Se pesee pois myös kasvinjätteet mahdollisine taudinaiheuttajineen. Kasvusto ja maahan karisseet lehdet viedään huoneesta jo syksyllä.

Paine- ja kuumapesuri puhdistavat ahtaatkin raot. Viime vuosina yleistyneet höyrypesurit kannattaa ottaa avuksi myös kasvihuoneessa. Puhdistus tosin vie paljon aikaa, mutta lopputulos on hyvä.

– Jos pakkaset eivät riitä tappamaan tuholaisia, keväällä voi kokeilla huoneen kuumentamista, luomuasiantuntija Mikko Rahtola Puutarhaliitosta kehottaa.

Kun aurinko paistaa, luukut ja ovet suljetaan ja huone lämmitetään mahdollisimman kuumaksi.

Milloin kasvualusta kannattaa vaihtaa?

Irmeli Markkula lupaa helpotusta tarhureille. Jos kasvit ovat pysyneet terveinä, kasvualustan vaihtoon ei tarvitse ryhtyä.

Kitulias kasvu ja tumma juuristo viittaavat juuristo- ja lakastumistauteihin, jotka voivat säilyä maassa ja kasvin juuristossa. Tällöin paras ratkaisu on uusi, puhdas kasvuturve. Samalla pohjalle kannattaa levittää rei’itetty muovi, joka estää tautien pääsyn pohjamaasta juuriston ulottuville. Muovin alla olevan sorakerroksen tai suodatinkankaan läpi juuret eivät kasva pohjamaahan.

Pintamulta kannattaa vaihtaa vuosittain tai vanhan kasvualustan päälle vain lisätään uutta turvetta. Tällöin taimi ehtii vahvistua ja tukevoitua ennen kuin juuret kasvavat vanhaan multaan, joten se ei ole yhtä altis kasvitaudeille kuin juuri istutettu kasvi.

Ennen istutusta kasvualustaan levitetään ravinteita joko kivennäis- tai luonnonlannoitteiden muodossa. Kalkkia lisätään parin kolmen vuoden välein. Kivennäislannoitteita käyttävä saa rapisuttaa kalkkipussia useammin.


Hevosenlantaa vai kivennäislannoitteita tai kenties molempia? Hyvään tulokseen pääsee monella tavalla.

Kasvihuone on superyksikkö, jonka neliöitä hyödynnetään tehokkaasti. Muhevaan kasvualustaan satsataan, jotta kasvit kukoistavat ja pysyvät terveinä. Rakenteiden puhdistus vähentää kasvitauteja ja tuholaisia.

– Huone kannattaa kuurata keväällä mäntysuopa- tai tolueenivedellä. Ne ovat tavallisia yleispuhdistusaineita tehokkaampia. Desinfiointiaineita en suosittele harrastajakäyttöön. Myös tukinarut ja erilaiset kankaat kannattaa puhdistaa tai vaihtaa uusiin, sillä ne ovat tuholaisille mieluisia paikkoja, kertoo vanhempi tutkija Irmeli Markkula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta Jokioisilta.

Erityisesti kuumalla saippuavedellä harjaamisesta on etua, sillä se tehoaa myös tuholaisten muniin toisin kuin sumutettu tai kylmä liuos. Se pesee pois myös kasvinjätteet mahdollisine taudinaiheuttajineen. Kasvusto ja maahan karisseet lehdet viedään huoneesta jo syksyllä.

Paine- ja kuumapesuri puhdistavat ahtaatkin raot. Viime vuosina yleistyneet höyrypesurit kannattaa ottaa avuksi myös kasvihuoneessa. Puhdistus tosin vie paljon aikaa, mutta lopputulos on hyvä.

– Jos pakkaset eivät riitä tappamaan tuholaisia, keväällä voi kokeilla huoneen kuumentamista, luomuasiantuntija Mikko Rahtola Puutarhaliitosta kehottaa.

Kun aurinko paistaa, luukut ja ovet suljetaan ja huone lämmitetään mahdollisimman kuumaksi.

Milloin kasvualusta kannattaa vaihtaa?

Irmeli Markkula lupaa helpotusta tarhureille. Jos kasvit ovat pysyneet terveinä, kasvualustan vaihtoon ei tarvitse ryhtyä.

Kitulias kasvu ja tumma juuristo viittaavat juuristo- ja lakastumistauteihin, jotka voivat säilyä maassa ja kasvin juuristossa. Tällöin paras ratkaisu on uusi, puhdas kasvuturve. Samalla pohjalle kannattaa levittää rei’itetty muovi, joka estää tautien pääsyn pohjamaasta juuriston ulottuville. Muovin alla olevan sorakerroksen tai suodatinkankaan läpi juuret eivät kasva pohjamaahan.

Pintamulta kannattaa vaihtaa vuosittain tai vanhan kasvualustan päälle vain lisätään uutta turvetta. Tällöin taimi ehtii vahvistua ja tukevoitua ennen kuin juuret kasvavat vanhaan multaan, joten se ei ole yhtä altis kasvitaudeille kuin juuri istutettu kasvi.

Ennen istutusta kasvualustaan levitetään ravinteita joko kivennäis- tai luonnonlannoitteiden muodossa. Kalkkia lisätään parin kolmen vuoden välein. Kivennäislannoitteita käyttävä saa rapisuttaa kalkkipussia useammin.


Tomaatti pitää ravinteikkaasta mullasta. Istuta tomaatti ja paprika mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan. Kastele taimet lämpimällä vedellä, jotta maa ei jäähdy.

Voiko tomaattia kasvattaa vuosia samassa mullassa?

– Kyllä voi, toteavat mustiolaiset luomuviljelijät Katja ja Jukka Juhola.

He kertovat tomaatin viihtyvän samassa kasvualustassa vuodesta toiseen. He kääntävät penkkeihin eloperäistä ainesta, kuten kompostimultaa tai karjanlantaa. Maa paranee ja pieneliötoiminta vilkastuu. Pariskunnan periaatteena on hoitaa maata, jotta kasvit saavat siitä kaiken tarvitsemansa.

Myös Varkaudessa asuva tietokirjailija ja puutarhaharrastaja Ulla Lehtonen istuttaa tomaatin taimet samaan kasvualustaan vuodesta toiseen. Hän kuorii pintakerroksen pois ja tuo tilalle kompostia. Maan orgaanisen aineksen ylläpitäminen on erityisen tärkeää juuri kasvihuoneessa, jossa sen hajoaminen on nopeampaa kuin avomaalla.

Ulla on luomuviljelijä, joten hän ravitsee kasveja myös nokkosuutteella, ruohosilpulla, kananlantarakeilla ja tuhkalla. Jos kompostimullan ainesosana ei ole ollut karjanlantaa, hän sekoittaa maahan kananlantaa. Heti kun on mahdollista, Ulla laittaa penkkien katteeksi reilun 10 sentin kerroksen ruohosilppua. Ensimmäiset nokkosen versot hautuvat pihatähtimön kanssa 40 litran saavissa kaksi viikkoa. Ulla laimentaa uutteen 1:10 ja kastelee taimet tällä liuoksella. Toisen satsin vuoro on 3–4 viikon kuluttua.

– Tomaatit ovat olleet äärettömän terveitä. Viime vuonna perunaruttoa oli ensimmäistä kertaa. Tautia esiintyi vain tuttavalta saaduissa taimissa, joiden lajike ei ollut tiedossa. Lajikkeilla taitaa olla eroa rutonalttiuden suhteen, Ulla epäilee.

Perunarutto aiheuttaa hedelmiin ruskeita, sisäänpainuneita laikkuja. Kaikki kasvinjätteet kannattaa viedä pois huoneesta, sillä tauti säilyy niissä. Kasvualustan pintakerros kuoritaan pois ja tilalle tuodaan uutta turvetta tai kompostimultaa.

Perunarutosta on kehittynyt myös mullassa säilyvä, mutta toistaiseksi vielä melko harvinainen tyyppi.


Istuta venähtänyt taimi vinoon ja syvään, niin se kasvattaa varteen uusia juuria. Paprika tekee huonosti jälkijuuria, joten sen juuripaakku peitetään vain ohuesti mullalla.

Milloin kurkut ja tomaatit voi istuttaa kasvihuoneeseen?

Istutusajankohtaan vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi kasvualustan lämpötila. Ulla Lehtonen kastelee penkkejä lämpimällä vedellä viikon päivät ennen taimien istuttamista. Rutikuiva maa lämpenee hitaasti, joten kastelu saattaa huoneen nopeammin istutuskuntoon. Maan hän kastelee niin kosteaksi, että taimille riittää istutusvaiheessa vain tilkkanen vettä. Istutusaika on yleensä toukokuun 7. päivän paikkeilla.

Epävarma kasvattaja voi myös turvautua maalämpömittariin. Lukeman olisi hyvä olla tomaatilla +15 ja kasvihuonekurkulla +18 astetta. Käytännössä alhaisemmillakin lämpötiloilla pääsee hyvään tulokseen. Liian kylmässä taimet jurovat eli kasvu pysähtyy. Taimet kannattaa mieluummin istuttaa sisällä suurempiin ruukkuihin kuin viedä ne liian aikaisin kasvihuoneeseen.

Lämpöä vaativilla kasveilla, kuten paprikalla, kurkulla, melonilla ja tomaatilla, kasvu on heikkoa, kun kasvihuoneen lämpötila jää alle +10 asteen. Hetkellisesti lämpötila voi laskea tomaatilla muutamaan plusasteeseen tuhoa aiheuttamatta. Kurkku kärsii herkästi viileästä jaksosta.

Lajikevalinta on tärkeä, sillä sekä kurkuista että tomaateista saa vaateliaita, hyviin olosuhteisiin tarkoitettuja ja harrastajahuoneisiin sopivia lajikkeita.

Mikael Kivikangas Kivikangas Oy:stä suosittelee tilapäiseen lämmitykseen, kuten hallanestoon yön ajaksi, edullista valopetroolilämmitintä. Jatkuvaan lämmitykseen kasvihuonetarvikkeiden maahantuoja pitää kätevimpänä sähkölämmitintä. Matalatermostaatin avulla huonetta voi lämmittää vain sen verran, että vältytään kylmävioituksilta ja hallavaurioilta.

On muistettava, että kosteissa tiloissa käytettävän sähkölaitteen tulee olla suojattu tippuvedeltä. Myös hallaharso kannattaa ottaa avuksi moninkertaisena kylmää vastaan.


Spiraalimainen tukikeppi on kätevä. Istutusvaiheessa olisi hyvä olla näkyvissä yksi kukkaterttu.

Milloin kurkut ja tomaatit voi istuttaa kasvihuoneeseen?

Istutusajankohtaan vaikuttaa ilman lämpötilan lisäksi kasvualustan lämpötila. Ulla Lehtonen kastelee penkkejä lämpimällä vedellä viikon päivät ennen taimien istuttamista. Rutikuiva maa lämpenee hitaasti, joten kastelu saattaa huoneen nopeammin istutuskuntoon. Maan hän kastelee niin kosteaksi, että taimille riittää istutusvaiheessa vain tilkkanen vettä. Istutusaika on yleensä toukokuun 7. päivän paikkeilla.

Epävarma kasvattaja voi myös turvautua maalämpömittariin. Lukeman olisi hyvä olla tomaatilla +15 ja kasvihuonekurkulla +18 astetta. Käytännössä alhaisemmillakin lämpötiloilla pääsee hyvään tulokseen. Liian kylmässä taimet jurovat eli kasvu pysähtyy. Taimet kannattaa mieluummin istuttaa sisällä suurempiin ruukkuihin kuin viedä ne liian aikaisin kasvihuoneeseen.

Lämpöä vaativilla kasveilla, kuten paprikalla, kurkulla, melonilla ja tomaatilla, kasvu on heikkoa, kun kasvihuoneen lämpötila jää alle +10 asteen. Hetkellisesti lämpötila voi laskea tomaatilla muutamaan plusasteeseen tuhoa aiheuttamatta. Kurkku kärsii herkästi viileästä jaksosta.

Lajikevalinta on tärkeä, sillä sekä kurkuista että tomaateista saa vaateliaita, hyviin olosuhteisiin tarkoitettuja ja harrastajahuoneisiin sopivia lajikkeita.

Mikael Kivikangas Kivikangas Oy:stä suosittelee tilapäiseen lämmitykseen, kuten hallanestoon yön ajaksi, edullista valopetroolilämmitintä. Jatkuvaan lämmitykseen kasvihuonetarvikkeiden maahantuoja pitää kätevimpänä sähkölämmitintä. Matalatermostaatin avulla huonetta voi lämmittää vain sen verran, että vältytään kylmävioituksilta ja hallavaurioilta.

On muistettava, että kosteissa tiloissa käytettävän sähkölaitteen tulee olla suojattu tippuvedeltä. Myös hallaharso kannattaa ottaa avuksi moninkertaisena kylmää vastaan.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.