Terttu ja Osmo Tanner olivat juuri muuttaneet vastarakennettuun kerrostalohuoneistoonsa, kun tuttavapariskunta tuli vierailulle. Omakotitalossa asuvat ystävät ihastelivat valoisaa asuntoa ja toivoivat, että oma kotikin kiiltelisi uutuuttaan.

– Se on vain järjestelykysymys, Terttu tokaisi ja ehdotti asuntojen vaihtoa.

Kaikki neljä mieltyivät ideaan, ja niinpä Terttu ja Osmo saivat kodikseen omakotitalon ja 1 300 neliön rinnetontin Riihimäeltä. Aikaa muutosta on kulunut pian 30 vuotta.

Terttu oppi jo kotona viljelyn perusasiat. Sotavuosina lapsuudenkodissa ei kärsitty nälästä, kun kellarissa riitti juureksia. Tämä vaikutti nuoreen tyttöön niin paljon, että yhä edelleen Terttu pyrkii mahdollisimman omavaraiseen ruokavalioon.

Kaupan hedelmätiskistä pariskunta ostaa vain sitruunoita, avokadoja ja banaaneja. Talvella keittiön ikkunalla kasvaa versoja ja alakerrassa on tekeillä hapankaalia. Salaattiin päätyvät sekä punajuurien lehdet että kehäkukkien ja koristekrassien kukat ja lehdet.
– Aluksi ne maistuivat kirpakoilta, mutta olemme tottuneet makuun.


Terttu Tanner seurailee perhosia puutarhassaan. Punahattukasvusto houkuttelee runsain mitoin muun muassa neitoperhosia.

Omat viherjauheet

Hyötykasvikuivuri on Tertulla ahkerassa käytössä yrttien ja viherjauheiden kuivatuksessa. Basilika, sitruunamelissa, salvia, kiinansipuli, oregano, lipstikka, persilja, nokkonen ja lehtikaali sekä krassin ja kehäkukan lehdet ovat sekoituksissa yleisimpiä ja erinomaisia keittomausteita.

Aamupalapöydässä pääosassa on kulhollinen tehosekoittimessa hienonnettuja marjoja sekä luumu- ja omenalohkoja, jotka Terttu makeuttaa banaanilla. Marjat ja hedelmät hän säilöö raakoina lohkoina pakkaseen. Talon alakerrassa on kolme pakastinta ja keittiössä käsivarasto.

Mustaseljan kukinnoista Terttu valmistaa teetä. Hän kaataa kiehuvaa vettä kukkien päälle ja antaa niiden hautua muutaman minuutin. Makeahko juoma sopii nautittavaksi niin kuumana kuin kylmänäkin. Kukintoja voi myös pakastaa tai kuivata.


Karhunvatukka eli mustavatukka antaa seinustalla runsaan sadon.


Suosikkilajike on pihvitomaatti ’Marmande’. Alun perin Terttu toi Kyprokselta siemeniä, jotka itivät kymmeniä vuosia. Keltaisista mieluisin on ’Golden Jubilee’.

Aikaista satoa

Lämmin hiekkainen rinne, aamusta iltaan paistava aurinko ja kasvuharso takaavat sen, että täällä ei tarvitse odotella satoa pitkään. Esimerkiksi toukokuussa istutetut perunat ehtivät katteen alla juhannuspöytään.

Salaattia voi poimia jo toukokuun lopussa lasikannella varustetusta lavasta, jonne Terttu istuttaa salaatintaimet toukokuun alkupuolella. Kehikossa lehtivihannekset varttuvat turvassa puutarhan pahimmalta vitsaukselta, lehtokotiloilta. Tätä nykyä lavassa kasvaa myös rukolaa eli sinappikaalia.

Puutarhan uusin hankinta on lasikatteinen kasvihuone. Se korvasi lähes 30 vuotta palvelleen huoneen, jonka koloissa ja raoissa kasvoi levää ja hometta, joiden puhdistaminen kävi mahdottomaksi.

’Marmande’-pihvitomaatin siemenet pääsevät multaan jo helmikuun lopussa ja huhtikuun puolella kasvihuoneeseen. Yleensä vapun aikoihin istutetuista tomaateista Terttu poimii ensimmäiset hedelmät juhannuksen aikoihin.

Mullassa oleva lämmityskaapeli ja termostaatilla varustettu puhallin pitävät kylmän poissa. Noin 70 sentin paksuisen kasvualustan Terttu ja Osmo vaihtavat kolmen vuoden välein, mutta parantavat sitä vuosittain kompostimullalla.


Terttu Tanner torjuu harmaahometta kasvihuonekurkuistaan käärimällä homekohdan päälle teepuuöljyllä kostutetun kääreen.

Kolmen lohkon tarha

– Ei ole sommittelua, on sekamelskaa, Terttu kuvailee kasvitarhansa suunnitteluperiaatteita.

Kasvupaikat hän merkitsee vihkoon, sillä kasvimaalla on ollut ongelmia kasvitautien kanssa. Tontin peräosa on palvellut pitkään hyötytarhana, joten Terttu joutuu pitämään viljelytaukoja tiettyjen lajien kasvatuksessa. Sipuli palasi viljelyyn muutaman vuoden jälkeen, porkkanaa ei ole viime aikoina ollut lainkaan, ja kaaleistakin hän kasvattaa möhöjuuren takia ainoastaan lehtikaalia ja toisinaan kyssäkaalia.

Syksyllä Terttu lannoittaa yhden lohkon kompostimullalla. Seuraavana vuonna siinä kasvaa muun muassa lehtikaalia. Yksi lohko on varattu perunalle ja kolmas keskinkertaista lannoitusta vaativille lajeille, kuten punajuurelle ja retiisille. Vihannekset ja kukat pärjäävät oman kompostimullan ja nokkosveden voimalla.

Samettikukkia, kehäkukkia ja koristekrasseja Terttu istuttaa sinne tänne harhauttamaan tuholaisia.

Keväisin Osmo ja Terttu tuovat metsäretkeltään mukanaan hirvenlantaa, jota he sekoittavat lähinnä perennojen ja pelargonien multaan. Annostelun kanssa saa olla tarkkana, sillä viime vuonna ukonhattu näivettyi saatuaan sitä reilun satsin.

Elämää pihalla

Terttu on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä lähes kolmekymmentä vuotta, joten hän touhuaa päivät puutarhassaan. Pihalle ovat löytäneet tiensä niin naapuruston lapset kuin kokonaiset koululaisryhmätkin opettajan johdolla.
– Tuolta mäkeä pitkin lapset tulevat, Terttu viittoo rinteeseen päin.

Kesäaamuina Terttu kipaisee yöpaidassa pihalle heti aamusta. Kun sisälle palaaminen juolahtaa mieleen, päivä on monesti jo pitkällä.


Alkukesällä kylvetyt maariankellot kukkivat seuraavana kesänä.


Jo 18-vuotias Muru-kissa saa lökötellä rauhassa pahimmalta paahteelta omassa kopissaan. Myös siileille Terttu on rakentanut ruokintapaikan.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.