Voiko sisääntulo olla hurmaavampi? Samettikukkien, hopeahärkkien, vuorenkilpien ja erilaisten kesäkukkien kukittama tuloväylä houkuttelee astumaan peremmälle.

Aapeli ja Seija Pääkkönen ostivat Degerbystä 5 200 neliön kuivanmaan tontin kesäasuntoa varten vuonna 1981. Ensimmäiseksi valmistui sauna. Asuintalon jälkeen pystytettiin vielä aitta. Kaikki puut hirsitaloihin sahattiin rinnetontilta omin käsin ja rakennukset tehtiin itse. Eläkevuosina kesämökistä on tullut vakituinen koti.

Työkalut huutokaupasta

– Hankimme tänne yksinkertaisia rakennustyökaluja huutokaupasta, kuten pitkän, molemmista päistä vedettävän sahan, ”juusterin”, jolla männyt kaatuivat vauhdilla. Rinnetontilla kasvoi 40 suurta mäntyä, joista saimme rakennusainekset aina sisäseinien paneeleita myöten, Seija Pääkkönen muistelee huvittuneena.

Kun rakennukset olivat valmiit ja tontti samalla raivattu, päästiin pihatöihin. Ennen kasvien istuttamista kalliotontille piti tuoda kuormakaupalla multaa ja miettiä rinnepihan ratkaisut.

Kolmessa tasossa oleva piha on nyt kadehdittavan kaunis, vaikkakaan ei tekijöidensä mielestä kuitenkaan vielä valmis. Jo tuloportaiden vierellä värikkäät kukkaistutukset kertovat suuresta rakkaudesta puutarhaa kohtaan. Asuinrakennuksen edessä on etupiha ruukkutarhoineen ja levähdyspaikkoineen.

Kun etupihalta laskeudutaan betoniportaita alas, päästään toiselle oleskelupaikalle suihkukaivon ja lummelammen tuntumaan. Etupihalta nousevat portaat pihan perälle. Niitä pitkin noustaan saunalle ja hyötytarhaan pihan korkeimmalle tasolle. Tälle puolelle on sijoitettu hedelmä- ja marjatarha, kasvimaa ja pari kasvihuonetta.

Koristealtaan ympäristössä sinistä ja valkoista

Kirkasvetisen koristealtaan ympäristön päävärejä ovat sininen ja valkoinen. Ritarinkannuksen sininen toistuu turkoosi-pohjaisen suihkualtaan ympärillä muissakin kasveissa, kuten keväällä sinivuokoissa ja sipulikasveissa ja kesällä ukonputkissa, kellokärhöissä ja Arabella-jalokärhöissä. Sinisyys jatkuu ylätasanteella koristeellisen rauta-aidan vierelle sijoitetuissa pihakalusteissa. Aitan seinustalla vuosia levinnyt, pitsikukkainen köynnöshortensia ja ylempänä komea pallohortensia loistavat valkoisina.

Romanttista tunnelmaa pihapiiriin tuovat rauta-aidan viereen istutetut pensasruusut, hehkuvanpunaiset Robusta-ruusut sekä vaaleanpunaiset ja punaiset neilikkaruusut, jotka emäntä juurrutti aikoinaan oksista. Robusta-ruusut ovat ystävien tupaantuliaislahja.

”Itetaiteilu” rakasta emännälle

Erilaiset metallityöt ovat Aapeli Pääkkösen lempiharrastus. Niinpä pihapiirissä on toinen toistaan sievempiä amppelitelineitä, köynnöskasvien tukirakennelmia ja pihavalaisimien komeita rautajalustoja. Portaiden koristeelliset kaiteet ja romanttiset rauta-aidat ovat kaikki hänen takomiaan.

– Miehelläni on kellarissa pieni verstas, jonne hän vetäytyy heti, kun vain muilta töiltä jää aikaa. Tilauksia on tullut paljon myös tuttavilta, Seija Pääkkönen kertoo.

Seija-vaimo on myös oman määritelmänsä mukaan ”itetaiteilija”. Milloin rinteeseen ilmestyy kivestä tehty ukko tai talon nurkalle moottorisahalla veistetty vaivaisukko. Osa kukkapylväistä ja puolentusinaa kesäkukka-amppeleista ovat hänen tekemiään.

– En osaa olla täällä tekemättä. Välillä istun kangaspuiden ääreen poppanaa kutomaan tai tartun pensseliin ja annan mielikuvituksen lentää. Myös mosaiikki- ja olkityöt kiehtovat minua.


Alapihan syvässä luonnonlammessa sameassa pohjalietteessä lumpeet ja ruutanat menestyvät jään alla talvenkin yli. Lammen rantakasveina ovat sormivaleangervot, neilikkaruusut, alppikärhöt, tarha-alpit ja monenlaiset kivikkokasvit.

Kasvituliaisia Venäjältä

Pihan kasvit ovat peräisin mitä ihmeellisimmistä paikoista, kaukaisimmat Venäjältä asti.

– Laivaristeilyllä meille tarjoiltiin pehmeäkuorista tomaattia, johon ihastuin oitis. Erottelin siemenet makeasta hedelmästä lautasliinan väliin ja toin tullessani. Kotona ripottelin rikotuille siemenille hiekkaa ja multaa ja annoin siementen itää. Sirkkataimet istutin astiaan, koulutin vielä taimet ja siirsin ne lopuksi kasvihuoneeseen.

Samaa venäläistä lajiketta meillä on edelleen. Otan aina siemenet talteen seuraavaa vuotta varten.

– Kasvatan tomaatit ja paprikat kompostoidusta hevosenlannasta ja turpeesta sekoitetussa vahvassa alustassa. Näin saan suuria ja maukkaita vihanneksia. Kasvatan myös kesäkurpitsat, härkäpavut ja kaikki kesäkukat omista siemenistä. Savitaipaleen musta härkäpapu on tuottanut satoa jo vuosia. Kerään siemeniä omasta pihasta tai missä vain näen mielenkiintoisia kasveja. Saan niitä myös ystäviltä. Olen saanut heiltä myös paljon alkuja ja jakanut omia kasvejani tai juurruttanut uusia taivukkaista.

Seija Pääkkönen kertoo napsineensa kulkiessaan erilaisia koristepensaiden oksia, joista saa juurruttamalla uusia kasveja. Pihaan ovat näin kulkeutuneet neilikkaruusut, sireenit ja monet muut koristepensaat.

– Kerran katkaisin jostakin mukaani muka japaninsireenin oksan ja kehuin, että nyt minullakin on tämä harvinaisuus. Kun se alkoi kukkia, se olikin tavallinen unkarinsireeni!

Ruutanoita lummelammessa

Turkoosipohjainen koristeallas on Aapeli Pääkkösen tekemä. Betonipohjaisen altaan seinämissä on kaksi halkaistua kaivonrengasta apilanlehden muotoon asetettuna. Altaan pohja koristeltiin lasitiilipaloilla. Pari kertaa kesässä allas on puhdistettava, jotta vesi pysyy kirkkaana eivätkä suuttimet tukkeudu. Vieressä on myös tummavetinen lummelampi, jonka pohjalle on laitettu allasmatto.

– Istutin lumpeet suoraan pohjaliejuun. Ne saavat talvehtia puolitoista metriä syvässä altaassa, joka ei jäädy koskaan pohjaan asti. Sekä lumpeet että lammessa uiskentelevat ruutanat kaipaavat syvää vettä. Kalat talvehtivat hyvin jään alla. Aapeli suunnittelee kaarisiltaa lammen ylle, Seija Pääkkönen paljastaa uusimman projektinsa.

Keväällä veden partaalla kukkivat sinivuokot ja monenlaiset sipulikasvit. Lummelammen reunalle on istutettu paljon erilaisia kasveja, mutta kirkasvetisen koristealtaan äärellä kasveja on käytännön syistä vähemmän.

Hyötytarhan eksotiikkaa

Juurikasvit, mausteyrtit, viinimarjapensaat, karviaiset, omenapuut, mansikkamaat ja vadelmarivit sijaitsevat hyötytarhassa. Eksotiikkaa tuovat kiivihedelmät, tyrnipensaat, karpalot, pensasmustikat ja viiniköynnökset.

– Japanin- ja kiinankiiveistä olemme saaneet satoa litrakaupalla. Minihedelmistä olen tehnyt vitamiinipitoista, maukasta hilloa. Osan jätän linnuille. Kiinankiivin juuristo on talvisuojattava, sillä se on arka kevään päivä- ja yölämpötilojen suurille vaihteluille.

– Beta-viinirypäle kotiutui tänne hyvin. Se on levinnyt valtavasti auringon lämmittämällä kalliolla, missä rypäleet ehtivät kypsyä ennen pakkasia. Olemme saaneet rypäleitä ämpärikaupalla ja jakaneet niitä ystäville. Leikkaan aina kuivat oksat pois. Juuret ovat jo syvällä maassa eikä se enää juurikaan kaipaa kastelua, kuten alkuvuosina.

Hyötytarhan tyrninmarjat, Raisa ja Rudolf, ovat tuottaneet jo mukavasti satoa. Myös pensasmustikasta ja karpalosta on päästy maistelemaan marjoja. Kahdesta kasvihuoneesta on ollut suuri ilo. Niissä on kaksinkertaiset lasiseinät, joten lämpötila voi nousta tammikuussakin 30 lämpöasteeseen. Jo maaliskuussa tiloja hyödynnetään täydellä teholla hyöty- ja koristekasvien taimikasvatuksessa. Myöhemmin vahvaan multaan istutetaan tomaatit, paprikat ja muut lehtivihannekset.

Kasvihuoneissa pidetään jatkuvasti lähes tuhat litraa vettä parinsadan litran saaveissa. Auringon lämmittämä vesi pitää huoneet lämpimänä yölläkin.