Kuvassa lajike ’san marzano’.

Taimikasvatus

esikasvatetaan meillä aina ja siemenet kylvetään tavallisesti kausihuonetta varten maaliskuun alussa. Avomaalle istutettavat kylvetään myöhemmin, huhtikuun alussa tai puolivälissä. Hyvissä esikasvatusoloissa kasvaa 7-8 viikossa 15-20 cm korkeat ja tanakat taimet, jotka voi karaistuksen ja hallavaaran jälkeen istuttaa ulos. Kasvupaikan pitää olla lämmin ja tuulilta suojattu, sillä kylmät tuuletkin voivat vaurioittaa vastaistutettuja tomaatin taimia.

Tomaatin siemen kylvetään pinnallisesti ja idätetään 20-25 asteen lämpötilassa kuten paprikat, munahedelmät ja chilitkin, jolloin taimettuminen onnistuu, jos siemen on tuoretta. Peitä kylvöruukku melko tiiviisti lasilevyllä tai muovilla, koska tasainen kosteus on välttämätön idätettäessä lämpöä vaativia hyötykasveja. Toisinaan täytyy leikkiä “taimien päästäjää”, kun koko siemenerä on viallista, huonosti tuleentunutta mutta kuitenkin itävää. Hentoa siementainta on autettava aukaisemaan sirkkalehtensä pienillä pinseteillä ja skalpellilla. Kun taimi saa sirkkalehtensä auki vaikka vain osittain, yhteyttäminen alkaa ja taimesta kasvaa ihan kelpo. Harrastajien vaihtamien epätavallisten tomaattilajikkeiden siemenet ovat eritasoisia mutta auttaen selviytyviä.

Tomaatin taimet koulitaan heti, kun ne ovat riittävän suuria käsiteltäviksi. Kun tomaatit kasvavat kylvöruukussa ahtaasti liian monta päivää, niistä kehittyy honteloita. Hyvä valaistus esikasvatuksen aikana on tärkeää, ja ikkunalaudalla esikasvatettavat taimet tulisi kääntää säännöllisesti, jotta varret kasvaisivat suoraan. Pidä huolta, että lämpötila ei laske alle 10 asteen edes öisin, koska silloin kasvu pysähtyy ja taimi puutuu! Ihanteellinen päivälämpötila kesällä kausihuoneessa on 20-25 astetta, mutta avomaalla lämpötila on, minkä kesä suo, ja sillä taimien on kasvettava.

Taimet ovat istutusvalmiita, kun niissä on kukkiva terttu tai jo pienet raakileet. Älä istuta ylipitkiä taimia syvään vaan esimerkiksi vinoon makuuasentoon! Taimen latva kääntyy kyllä ylöspäin ja voit sitoa sen kestävään naruun tai tukikeppiin. Jos juuripaakku haudataan syvälle kylmään multaan, kasvu pysähtyy helposti. Pintaistutus ja varren multaus myöhemmin kesällä on minun neuvoni! Varresta kasvaa helposti uusia juuria ja juuripaakun toimivat juuret pitävät kasvun käynnissä alkukesän lämpiminä päivinä. Haravalla voi muodostaa jopa pienen harjun ennen istutusta, jotta maan lämpö varmasti riittää. Taimet voi suojata harsolla kylminä kesäöinä, muuten avomaan lämmitys on kallista. Perunaa ei saisi viljellä kovin lähellä avomaatomaattiriviä, koska lehtirupi leviää perunasta helposti tomaatin hedelmiin, jotka mustuvat vähitellen käyttökelvottomiksi.

Tomaatin kasvualustaa ei voi kerralla lannoittaa koko kesän tarvetta varten, vaan säännöllisellä syväkastelulla, lannoittamisella ja avomaaleikkaustavalla saadaan runsas tai tyydyttävä sato. Tomaatille annetaan luonnonlantarakeita keväällä noin 90-150 g/ m². Jos syyslannoitus on ollut runsas, esimerkiksi luonnonlannalla, on lannoitemäärä pienempi. Ravinteiden runsauden tomaatti ilmaisee tarhurille kiemurtelevilla latvalehdillä, kun taas heikkoravinteisella taimella lehdet ovat suoria kuin kuusen oksat. Anna ravinnetta lisää vain nälässä! Seuraa taimia pari päivää lannoituksen jälkeen niin huomaat latvalehtien olevan taas kippurassa. Odota viikko tai pari ennen kuin taas lannoitat. Kun levität lisää joko apulantaa tai luonnonlantaa, kastele maa aina vedellä, joka on lämmennyt tynnyrissä. Jos vesisäiliö on palstalla, voi sen pitää aina täynnä mietoa lannoitevettä. Vesiastia onkin syytä pitää tomaattikasvuston vieressä, jolloin voi kastella tarvittaessa kannullakin. Lannoiterakeet helpottavat avomaaviljelyä ja erityisesti tomaatin viljelyä, koska se on “suursyömäri”. Rakeita levitetään tarpeen mukaan kasvualustan pintamaahan, minkä jälkeen levitetty ruohosilppukate pitää maan tasakosteana ja tuo ravinnelisääkin. Muista tarkkailla latvalehtiä, ennen kuin annat ravinteita lisää kesällä. Taimia kastellaan vain tarpeen mukaan, jolloin ravinteet vähenevät mullasta taimien ja raakileiden kasvuun.

Istutus isoon ruukkuun viljelykauden alussa sopii kausihuoneeseen. Tomaatin taimet istutetaan 3-5 litran muoviruukkuun, jossa on isot reiät pohjassa. Multa ruukuissa lämpenee ilman lämpöiseksi nopeasti ja taimi kasvattaa juuret pohjamaahan, kun se kesän edistyessä lämpenee riittävästi. Älä siirrä ruukkuja, vaan anna kasvaa samalla paikalla koko kesä niin, että juuret kasvavat lopulta ruukun rei’istä pohjamaahan. Jos istutat tomaatintaimet valmiisiin, makaaviin taimipusseihin, aukaise pussin pohja puukolla pituussuuntaan, niin että juuret pääsevät pohjamaahan. Näin taimet selviävät pari päivää ilman kasteluakin. Jos automaattinen tippukastelujärjestelmä on hankittu, pussit voi jättää rikkomatta.


’San marzano’.

Taimikasvatus

Tomaatit esikasvatetaan meillä aina ja siemenet kylvetään tavallisesti kausihuonetta varten maaliskuun alussa. Avomaalle istutettavat kylvetään myöhemmin, huhtikuun alussa tai puolivälissä. Hyvissä esikasvatusoloissa kasvaa 7-8 viikossa 15-20 cm korkeat ja tanakat taimet, jotka voi karaistuksen ja hallavaaran jälkeen istuttaa ulos. Kasvupaikan pitää olla lämmin ja tuulilta suojattu, sillä kylmät tuuletkin voivat vaurioittaa vastaistutettuja tomaatin taimia.

Tomaatin siemen kylvetään pinnallisesti ja idätetään 20-25 asteen lämpötilassa kuten paprikat, munahedelmät ja chilitkin, jolloin taimettuminen onnistuu, jos siemen on tuoretta. Peitä kylvöruukku melko tiiviisti lasilevyllä tai muovilla, koska tasainen kosteus on välttämätön idätettäessä lämpöä vaativia hyötykasveja. Toisinaan täytyy leikkiä “taimien päästäjää”, kun koko siemenerä on viallista, huonosti tuleentunutta mutta kuitenkin itävää. Hentoa siementainta on autettava aukaisemaan sirkkalehtensä pienillä pinseteillä ja skalpellilla. Kun taimi saa sirkkalehtensä auki vaikka vain osittain, yhteyttäminen alkaa ja taimesta kasvaa ihan kelpo. Harrastajien vaihtamien epätavallisten tomaattilajikkeiden siemenet ovat eritasoisia mutta auttaen selviytyviä.

Tomaatin taimet koulitaan heti, kun ne ovat riittävän suuria käsiteltäviksi. Kun tomaatit kasvavat kylvöruukussa ahtaasti liian monta päivää, niistä kehittyy honteloita. Hyvä valaistus esikasvatuksen aikana on tärkeää, ja ikkunalaudalla esikasvatettavat taimet tulisi kääntää säännöllisesti, jotta varret kasvaisivat suoraan. Pidä huolta, että lämpötila ei laske alle 10 asteen edes öisin, koska silloin kasvu pysähtyy ja taimi puutuu! Ihanteellinen päivälämpötila kesällä kausihuoneessa on 20-25 astetta, mutta avomaalla lämpötila on, minkä kesä suo, ja sillä taimien on kasvettava.

Taimet ovat istutusvalmiita, kun niissä on kukkiva terttu tai jo pienet raakileet. Älä istuta ylipitkiä taimia syvään vaan esimerkiksi vinoon makuuasentoon! Taimen latva kääntyy kyllä ylöspäin ja voit sitoa sen kestävään naruun tai tukikeppiin. Jos juuripaakku haudataan syvälle kylmään multaan, kasvu pysähtyy helposti. Pintaistutus ja varren multaus myöhemmin kesällä on minun neuvoni! Varresta kasvaa helposti uusia juuria ja juuripaakun toimivat juuret pitävät kasvun käynnissä alkukesän lämpiminä päivinä. Haravalla voi muodostaa jopa pienen harjun ennen istutusta, jotta maan lämpö varmasti riittää. Taimet voi suojata harsolla kylminä kesäöinä, muuten avomaan lämmitys on kallista. Perunaa ei saisi viljellä kovin lähellä avomaatomaattiriviä, koska lehtirupi leviää perunasta helposti tomaatin hedelmiin, jotka mustuvat vähitellen käyttökelvottomiksi.

Tomaatin kasvualustaa ei voi kerralla lannoittaa koko kesän tarvetta varten, vaan säännöllisellä syväkastelulla, lannoittamisella ja avomaaleikkaustavalla saadaan runsas tai tyydyttävä sato. Tomaatille annetaan luonnonlantarakeita keväällä noin 90-150 g/ m². Jos syyslannoitus on ollut runsas, esimerkiksi luonnonlannalla, on lannoitemäärä pienempi. Ravinteiden runsauden tomaatti ilmaisee tarhurille kiemurtelevilla latvalehdillä, kun taas heikkoravinteisella taimella lehdet ovat suoria kuin kuusen oksat. Anna ravinnetta lisää vain nälässä! Seuraa taimia pari päivää lannoituksen jälkeen niin huomaat latvalehtien olevan taas kippurassa. Odota viikko tai pari ennen kuin taas lannoitat. Kun levität lisää joko apulantaa tai luonnonlantaa, kastele maa aina vedellä, joka on lämmennyt tynnyrissä. Jos vesisäiliö on palstalla, voi sen pitää aina täynnä mietoa lannoitevettä. Vesiastia onkin syytä pitää tomaattikasvuston vieressä, jolloin voi kastella tarvittaessa kannullakin. Lannoiterakeet helpottavat avomaaviljelyä ja erityisesti tomaatin viljelyä, koska se on “suursyömäri”. Rakeita levitetään tarpeen mukaan kasvualustan pintamaahan, minkä jälkeen levitetty ruohosilppukate pitää maan tasakosteana ja tuo ravinnelisääkin. Muista tarkkailla latvalehtiä, ennen kuin annat ravinteita lisää kesällä. Taimia kastellaan vain tarpeen mukaan, jolloin ravinteet vähenevät mullasta taimien ja raakileiden kasvuun.

Istutus isoon ruukkuun viljelykauden alussa sopii kausihuoneeseen. Tomaatin taimet istutetaan 3-5 litran muoviruukkuun, jossa on isot reiät pohjassa. Multa ruukuissa lämpenee ilman lämpöiseksi nopeasti ja taimi kasvattaa juuret pohjamaahan, kun se kesän edistyessä lämpenee riittävästi. Älä siirrä ruukkuja, vaan anna kasvaa samalla paikalla koko kesä niin, että juuret kasvavat lopulta ruukun rei’istä pohjamaahan. Jos istutat tomaatintaimet valmiisiin, makaaviin taimipusseihin, aukaise pussin pohja puukolla pituussuuntaan, niin että juuret pääsevät pohjamaahan. Näin taimet selviävät pari päivää ilman kasteluakin. Jos automaattinen tippukastelujärjestelmä on hankittu, pussit voi jättää rikkomatta.


Satoa korjattuna: tomaatteja, paprikoita, chilejä ja tomatilloja.

Avomaalta satoa

Jos tomaattia aikoo istuttaa avomaalle eikä kausihuoneeseen, lajikkeen on ehdottomasti oltava avomaalle sopiva. Ruissalon kokemusten perusteella avomaantomaattilajikkeista Carteslebenin ‘Apollo’ on ollut runsassatoisimpia, sen jälkeen parhaimpia ovat olleet italialaistyyppiset pomodorotomaatit. Unkarilainen ‘San Marzano’ -lajike kuuluu myös satoisimpien joukkoon. Pihvitomaatti ‘Jubileum’ on suuri keltainen lajike, jota kutsun melonitomaatiksi ja joka on ollut erittäin varma ja satoisa. Kirsikkatomaateista on menestynyt hyvin ‘Gardener’s Delight’ -lajike, jonka hedelmä on peukalonpään kokoinen. Lajike pitää tosin leikata eri tavalla kuin muut avomaantomaattilajikkeet. Samassakin lajikkeessa voi olla pieniä eroja riippuen siementen hankintapaikasta. Parhaat ja lajikkeeltaan aidoimmat siemenet saa siemenliikkeistä. Tomaattivalikoimassa on mm. japanilaisia, raidallisia lajikkeita ja myös banaani-, luumu- ja päärynätomaatteja, joiden väri vaihtelee keltaisesta punaiseen.

Avomaalle tomaatit istutetaan toukokuun viimeisellä viikolla tai kesäkuun 10. päivän tienoilla riippuen kasvupaikasta. Ne tarvitsevat hyvin muokatun ja lannoitetun kasvualustan joko seinustalla tai muussa lämpimässä paikassa. Harva kasvusto kuivuu aamulla nopeasti kasteesta ja pölyttäjät löytävät tomaatin pienet kukat. Kesälämpötila ei saisi nousta yli 28 asteen eikä laskea öisin alle 10-13 asteen. Etenkin pienissä kausihuoneissa ylilämpö on keskikesällä usein ongelma. Kovin epätasainen kastelu tai sateinen kesä taas aiheuttaa tomaattien halkeilun.

Taimet on ehdottomasti tuettava, ja tuenta on tehtävä ajoissa. Avomaalla tarvitaan yleensä aina tukeva keppi, johon taimi sidotaan, tai taimirivin päälle pingotettu rautalanka, johon tukinaru keppeineen voidaan kiinnittää. Varsien sitominen löysästi on erittäin tärkeää tomaateille, koska varret kasvavat paksuutta kesän aikana. Kun kesäkuussa levitetään vielä ruohosilppukatetta viljelyharjun pinnalle, tomaatin juurilla on hyvät olot: lämpöä, ravinteita, kuohkeutta ja happea. Katetta joudutaan lisäämään, jos se lahoaa nopeasti. Kasvualustalla ei saa kävellä eikä sitä saa tiivistää millään tavalla viljelyn aikana. Kausihuoneessa ei ole pahoja tuholaisia, jos tuuletus ja kastelu hoidetaan kunnolla.

Tomaattisato heikkenee varmasti,

  • jos latva pääsee roikkumaan ja heilumaan sinne tänne ilman tukea.
  • jos sidonta on liian tiukka ja lyhyt.
  • jos lannoitus on riittämätöntä tai epäsäännöllistä kasvukauden aikana.
  • jos valaistus on heikko.
  • jos varkaita ei poisteta säännöllisesti.

Ilman ajoissa tehtyjä hoitotoimenpiteitä ei sato ole sellainen, kuin lajikkeelta odotetaan. Tomaateille oikein ajoitetut hoitotoimenpiteet ovat avomaalla erittäin tärkeitä, koska kesä tahtoo olla niille muutenkin liian lyhyt ja kylmä. Kasvuolot ovat optimaaliset, kun aurinkoisia päiviä on viikossa riittävän monta, maan kosteus ja ravinnemäärä pidetään sopivalla tasolla ja ilman lämpötila on riittävän korkea. Tällöin voi odottaa kohtuullista määrää riittävästi kehittyneitä tomaatteja. Kaikki eivät ehdi syksyllä aina punertua ilmojen jo kylmetessä, mutta ne kypsyvät huoneenlämmössä omaan tahtiinsa. Näin saadaan maukkaampia tomaatteja omasta maasta sekä tuore- että ruokakäyttöön.

Avomaantomaatti leikataan eri tavalla kuin kasvihuonelajike. Lehtiä poistetaan hyvin säästeliäästi: vain täysin kehittyneiden hedelmäterttujen kohdalta lehtiä voi lyhentää tai poistaa rungosta asti, ei ylempää varresta. Varkaat poistetaan kasvukaudella viikoittain ja latva leikataan poikki vasta elo-syyskuulla. Jäljelle jäävä iso lehtimassa jatkaa veden ja ravinteiden kuljetusta, kun lämpöä on riittävästi, mikä auttaa kypsyttämään kehittyviä terttuja. Pakkasen yllättäessä syyskuun lopulla kasvuston voi suojata sadettimella yhden yön yli, mutta sato on parasta kerätä ajoissa suojaan leikkaamalla tertut kokonaisina laatikoihin. Tertuista kerätään pois pilaantuneet ja kypsät hedelmät, raa’at jätetään kypsymään.

Omat, sisätiloissa jälkikypsyneet tomaatit kelpaavat pizzan päälle, keittoihin, papuruokiin, wokkiruokiin, soseeksi ja ketsuppiaineeksi. Hedelmien ulkonäkö ja mehukkuus kärsivät sisäkypsytyksestä, mutta ne sopivat hyvin ruoanlaittoon. Yhdessä kerroksessa pahvilaatikossa säilytettyinä tomaatit kypsyvät valossa ja huoneenlämmössä ennen pitkää punaisiksi. Taitava viljelijä saa kypsää satoa usein joulukuulle asti. Punaiset, kovat ja toriraa’at tomaatitkin kannattaa lisäkypsyttää syöntimakeiksi sisällä ennen käyttöä. Vihreitä tomaatteja voi myös konservoida säilyketölkkeihin. Keitetty kypsä tomaatti on helppo pakastaakin talven käyttötarpeisiin muovirasioissa.

Ruissalossa viljeltyjä lajikkeita

  • ‘Banane’: Hyvä, banaaninmallinen, noin 15 cm pitkä hedelmä.
  • ‘Black Plum’: Melko mustanpunainen.
  • ‘Härän sydän’: Pihvitomaatti, iso, tummanpunainen.
  • ‘Jubileum’: Melonitomaatti, iso, keltainen.
  • ‘Karmin Violet’: Pihvitomaatti, punainen.
  • ‘San Marzano’: Puikulamainen, ei vetinen.
  • ‘Super Marmade’: Pihvitomaatti, punainen.

Solanum lycopersicum tomaatti/tomat

  • koisokasvit
  • yksivuotinen viljelyssä
  • siemenlisäys
  • esikasvatus
  • taimiväli 40 cm
  • riviväli 60-100 cm
  • pH 6,0-7,0
  • hedelmä syödään

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Arnon keittiökasvit (© Arno Kasvi, Simo Laine ja Kustannusosakeyhtiö Tammi ISBN 978-951-31-4256-8). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi