Tuokio sitten loppunut ukonilma on kastellut perniöläisen maiseman läpikotaisin, kun ajamme hiekkatietä kohti vesimeloniviljelmää. Litisevän märässä maassa on tiheänä mattona avomaan kurkkua muistuttavaa harmaanvihertävää kasvustoa. Hetken tiirailun jälkeen silmä erottaa kookkaiden ja rehevien lehtien seasta suuren vihreän pallon, sitten toisen ja kolmannen. Suuria ja vielä suurempia vesimeloneja (Citrullus lanatus) on maassa tiheässä.

– Tänä vuonna nämä ovat erittäin makeita ja kasvavat nopeasti, kasvattaja kehuu esitellessään muhkeaa satoaan.

Aurinko on hellinyt avomaalla kasvavia vesimeloneja lähes koko kesän. Samanlainen lämmin kesä oli silloinkin, kun kasvattaja ensimmäistä kertaa päätti kokeilla, kasvaisiko Afrikan lämmöstä kotoisin oleva kasvi varsinaissuomalaisella pellolla.

Ja kasvoihan se. Oli hyvä kesä, ja kokeilu tuotti heti satoa. Sen innostamana kasvattaja hankki seuraavina vuosina Sugar Baby -lajikkeen lisäksi muidenkin lajikkeiden siemeniä kokeiltavaksi.

Nyt viisi vuotta myöhemmin vesimelonimaalla kasvaa myös Fabiola- ja Candan-lajikkeita.

Aurinko makeuttaa

Aluksi osa vesimeloneista sai pysytellä kasvihuoneessa koko kesän. Kasvattaja ei millään uskonut, että ne pärjäisivät avomaallakin. Kasvihuoneissa melonit kyllä kasvoivat, mutta ei niistä kasvattajan mielestä tullut niin makeita kuin ulkona kasvaneista.
– Kyllä se aurinko on, mikä niitä kypsyttää.

Tummanvihreäkuorisen, kauniin pyöreän hedelmän kasvattava ’Sugar Baby’ on Suomessa suosittu aikainen lajike, jonka siemeniä on yleisimmin harrastajan saatavilla. Myös isohedelmäinen ’Fabiola’ ja kauniin raidallinen ’Candan’ ovat aikaisia ja ehtivät meillä tuottaa satoa. Hedelmien malloissa ei juuri näy eroavaisuuksia, paremmin ne erottaa ulkomuodon ja kuoren värityksen perusteella.

Vesimeloni eli arbuusi on subtropiikin ja tropiikin alueilla kaupallisesti tärkeä viljelytuote, ja lajikkeita löytyy tuhansittain. Kaupallisessa viljelyssä suositaan siemenettömiä lajikkeita, mutta ne on jalostettu niin suuriksi, että ne eivät meillä oikein ehdi kypsiksi. Kasvattaja on kokeillut Omega- lajiketta, mutta sen hedelmät jäivät happamiksi ja mauttomiksi.

Lämpimissä maissa vesimelonin siemenet kylvetään suoraan maahan, mutta Suomessa kasvi vaatii pitkän esikasvatuksen. Perniöläinen kasvattaja kylvää siemenet jo maaliskuussa. Kasvihuone on taimikasvatuksessa ehdoton. Joskus vesimelonin taimia näkee myynnissä puutarhakaupoissa, mutta kasvattajan mukaan ne osoittautuvat aika usein verkkomelonin taimiksi.

Vesimeloni vaatii melko paljon kastelua, eivätkä hedelmät kehity suuriksi köyhässä maassa. Kasvattaja lannoittaa melonimaansa keväällä puutarhalannoitteella, mikä riittää koko kesäksi. Hedelmät kasvavat mustan muovikatteen päällä, joka pidättää kosteutta ja lämpöä sekä estää rikkaruohojen kasvua. Kasvattaja levittää harson hyvin hallanarkojen taimien päälle ja poistaa sen vasta, kun kukinta alkaa heinäkuun paikkeilla. Hyönteispölytteisenä kasvina vesimelonin kukat kaipaavat pölyttäjiä.
– Moni unohtaa pölyttämisen tärkeyden ja saa siksi sadoksi vain yhden tai kaksi palloa, hän opastaa.

Aluksi saattaa näyttää siltä, että vesimelonipallo jää pieneksi, mutta kasvattaja vakuuttaa, että se pullistuu muutamassa viikossa uusiin mittoihin. Kun päivät tulevat täyteen, pienimmätkin kypsyvät. Kukan aukeamisesta kypsän hedelmän kasvamiseen menee noin puolitoista tai kaksi kuukautta.

Vesimeloni on 93-prosenttisesti vettä. Tropiikin maiden tärkeä viljelykasvi on erinomainen janonsammuttaja.
Vesimeloni on 93-prosenttisesti vettä. Tropiikin maiden tärkeä viljelykasvi on erinomainen janonsammuttaja.

Satoa kilokaupalla

Mistä tietää, että vesimeloni on kypsä poimittavaksi? Kasvattajalla on siihen useita konsteja. Kypsä vesimeloni tuoksuu makealta ja sen kasvu pysähtyy. Hedelmää lähinnä oleva kärhi alkaa ruskistua ja kuivua. Jotkut tarkkailevat vesimelonien kypsymistä myös koputtelemalla niitä. Kypsän ääni muuttuu kumeaksi.

Sadonkorjuu vaatii kovaa kuntoa, sillä kypsät vesimelonit painavat melkoisesti. Painavia hedelmiä ei kuitenkaan sovi käsitellä kovakouraisesti. Jos ne saavat kolhuja, ne alkavat heti mädäntyä.

Liian aikaisin korjatun raa’an vesimelonin hedelmäliha on vaaleankeltaista ja mautonta, ylikypsän rakeista. Hedelmäsokerit käyvät liian kypsissä vesimeloneissa nopeasti alkoholiksi, varsinkin lämpimässä.

Vesimeloni säilytetään noin kymmenessä asteessa. Paksu kuori suojaa sitä haihtumiselta, joten kokonainen hedelmä pysyy hyvänä noin kaksi viikkoa.

Kasvattaja ei satoaan kauaa säilytä. Osa siitä menee perheen omaan käyttöön, ylimääräiset hän myy ja jakaa lähitienoon herkkusuille.
– Kolme lastani syö pallon päivässä. Joskus myös lahjoitan vesimeloneja lähikoululle välipalaksi.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarha-lehti.