Sommersweet Rypäleet kypsyvät jo elokuussa

Toisinaan käy niin, että köynnöksen versot paleltuvat talven aikana. Taimi ei kuitenkaan kuole kokonaan, koska sillä on hyvin voimakas ja syvälle tunkeutuva juuristo, josta kesän aikana kasvaa uudet versot. Etenkin aitoviinilajikkeille käy vuodesta toiseen näin. Satoa ne eivät ehdi tuottaa koskaan, koska niissä ei ole koskaan vuotta vanhempia versoja. Viiniköynnös tuuheine lehtineen on kuitenkin hyvin kaunis kasvi, ja sitä kannattaa kasvattaa pelkästään lehvästönsäkin vuoksi köynnöskasvina.

Viiniköynnös menestyy melkein millaisessa maassa tahansa, kunhan se ei ole aivan läpipääsemätöntä savea. Kasvualustan tulee sisältää kuitenkin runsaasti humusta. Sitä kannattaakin vuosittain lisätä levittämällä keväällä köynnöksen tyvelle runsaasti kompostia, karjanlantaa, turvetta, ruohonsilppua, ym. Maan pH-luvun tulee olla 5,5-6,5. Kasvualusta saa olla kivinenkin, koska kivet keräävät tehokkaasti lämpöä ja parantavat siten maan lämpötaloutta.

Kuva yllä: ’Sommersweet’ on kaikkein aikaisin amerikkalaisista lajikkeista. Rypäleet kypsyvät jo elokuussa.  


Fabel on satoisa rypäleet kypsyvät syyskuun alussa

Taimien istuttaminen ja hoito muovihuoneessa

Taimet istutetaan melko lähelle muovihuoneen seinää, jonka tukirakenteisiin köynnös voidaan ohjata kasvamaan. Lepotilassa olevan taimen juuret levitetään istutuskuopan pohjalle ja peitellään kevyesti. Samalla lannoitteeksi voidaan antaa esimerkiksi PY 1:tä 20-30 g tainta kohden.

On tärkeää, että viiniköynnös pääsee heti keväällä voimakkaaseen kasvuun. Voimakkaan versonkasvun aikaan sillä on oltava myös riittävästi ravinteita käytettävissä. Seuraavina vuosi- na kevätlannoitukseksi kannattaa antaa PY1:tä 50-70 g tainta kohden. Lannoitetta voidaan antaa vielä alkukesällä lisääkin, jos kasvu näyttää heikolta ja lehdet ovat vaaleanvihreät. Myöhemmin kesällä tainta ei enää lannoiteta, jotta sen kasvu loppuisi ajoissa ennen syksyn tuloa. Viiniköynnös vaatii kasvaessaan melkoisesti tilaa ympärilleen, joten taimiväliksi on jätettävä vähintään yksi metri.

Istutuskesänä taimia on kasteltava, mutta myöhempinä vuosina kastelu ei yleensä ole tarpeen, koska köynnöksen juuret hakevat kyllä veden syvältä pohjamaasta. Vain keväällä, jos annetaan rakeisia lannoitteita, kastelu on tarpeen, jotta lannoitteet liukenisivat nopeammin. Viiniköynnökset ovat olleet Suomen oloissa hyvin terveitä, ja mitään kasvinsuojeluruiskutuksia ei ole tehty. Viiniköynnökset sopivat hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn.

Kuva yllä: ’Fabel’ (alla) on satoisa; vaaleanvihreät, hiukan roosaan vivahtavat rypäleet kypsyvät syyskuun alussa. 

Viiniköynnös amppelikasvina

Monet amerikkalaiset viiniköynnöslajikkeet ovat kasvutavaltaan hyvin rentoja ja soveltuvat siksi kasvatettavaksi myös amppelikasvina. Viiniköynnöksellä on kuitenkin hyvin voimakas juuristo, joten kasville on varattava riittävän suuri ruukku, vähintään 5-6 litran kokoinen. Myös tukeva ja tuulilta suojattu kasvupaikka on välttämätön.

’Valiant’ -lajike on yllä mainituista lajikkeista kaikkein hentoversoisin ja taipuu kauniisti kasvamaan myös alaspäin. Tämän lisäksi se tulee satoikään hyvin varhain. Ensimmäiset kukkatertut ilmaantuvat jo parin vuoden ikäiseen taimeen.

Artikkelin sisältö on ote kirjasta Kotipuutarhan hedelmät ja marjat (© Meeri Saario ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2008 ISBN 978-951-31-4147-9). Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannusosakeyhtiö Tammen kanssa.

Lisätietoja: www.tammi.fi