Viinirypäleiden istutus- ja muotoiluohjeet
Viiniköynnös leikataan aina vasta syksyllä, koska versot vuotavat keväällä. Leikkaamisen avulla kasvusto saadaan sopusuhtaiseksi ja versojen sekä juurten kasvu vahvistumaan. Kasvilla on syvälle työntyvä juuristo. Alkuvuosina köynnöstä on kasteltava, mutta vanha, paksurunkoinen kasvi imee itse maasta kosteutta, jolloin kastelu on miltei tarpeetonta. Kuivina kesinä viiniköynnös kaipaa kuitenkin vettä silloin tällöin.
viinirypälekuvaEnsimmäisen kesän jälkeen elokuussa versojen latvoja lyhennetään 10–15 senttiä. Näin kasvi työntää juurensa aina syvemmälle ja syvemmälle. Lokakuussa puutuneet versot katkaistaan pehmeään kohtaan asti, noin metrin korkeudelta. Ne taivutellaan kiepille ja painetaan maahan sekä peitetään kuivilla lehdillä, kasvuturpeella tai pakkaskankaalla. Viiniköynnöksen voi istuttaa ensin noin 40 senttiä syvään ruukkuun terassille ja pitää talven yli kellarissa tai varastossa (0-+5 astetta). Kasvi istutetaan vasta keväällä ulos lopulliseen paikkaansa.
Köynnöstä leikkaamalla siihen saadaan kehittymään 1–4 vahvaa, satoa tuottavaa perusversoa. Kun ensimmäiset tertut ovat kehittyneet, versot latvotaan tertun yläpuolella kasvavan ensimmäisen tai toisen lehden takaa. Tämä toistetaan pitkin kasvukautta. Kasvi kasvattaa Istutuksen jälkeen tyvestä vuosiversoja, jotka poistetaan sikäli kun niitä näkyy.
Leikkauksilla muotoiltu ihannetaimi on T:n muotoinen. Kasvin sivuversot tuottavat varsinaisen sadon. Niihin kehittyneet sivuoksat poistetaan ja jäljelle jätetään vain parhaiten kehittynyt oksa, johon pituutta saa jäädä 7-8 silmun verran. Näistä kasvaa jälleen uusia oksia seuraavan vuoden satoa varten. Varsinaisiin sivuversoihin voi jättää myös 2-3 kolmen silmun mittaisia, typistettyjä versotappeja, joista kasvavat uudet, pitkät ja satoa tuottavat versot seuraavana kesänä.
Hyvää satoa köynnös antaa jo kolmantena vuonna. Rypäleet kerätään heti, kun ne alkavat halkeilla ja ovat saaneet kauniin värin. Kun poimit niitä, leikkaa rypäleen mukana pieni pätkä versoa. Rypäleet kestävät jonkun asteen pakkastakin. Rypäleet ovat maukkaita tuoreena. Niistä voi puristaa mehua tai käyttää ne kotiviiniin.
Istuta viinirypäleet näin
Kastele astiataimi
Istuta taimet 0,3 metriä taustasta.
Jätä taimen ympärille 1-2 neliötä.
Kaiva ja kunnosta ½ metriä syvä ja ½ metriä leveä istutuskuoppa.
Lisää kuopan pohjalle hyvin palanutta karjanlantaa tai kompostimultaa.
Levittele juuret kuopan pohjalle ja täytä kuoppa humuspitoisella mullalla. Ei haittaa vaikka mullan joukossa olisi kiviäkin.
Kastele taimi hyvin istutuksen jälkeen.
Uusia viinirypälelajikkeita
Yksi suosituimpia lajikkeita on latvialainen, maultaan makea ja aromikas, sinimarjainen ’Zilga’, joka kestää 38 asteen pakkasta. Siitä voi saada satoa jopa 25–30 kiloa. Tämä, kuten muutkin uudehkot lajikkeet ovat itsepölyttäviä. Runsassatoinen, marjoiltaan vihertävänkeltainen, latvialainen lajike ”Supaga” kestää 25 asteen pakkasta.
Kaikki nämä ovat kokeilemisen arvoisia lämpimässä paikassa, mutta niiden versot kannattaa varmuuden vuoksi suojata pakkasilta, taivuttaa kiepille, laskea alas ja peitellä kuivilla lehdillä tai kasvuturpeella. Seinustalle jätetyn köynnöksen versot voi suojata myös pakkaskankaalla.
Talvenkestäviä, Suomessa jo kymmenen vuotta koeviljelyssä kasvatettuja ovat myös ’Summer Sweet’ ja ’Fabel’. Edellisellä on pienehköt, tummansiniset ja makeat marjat, jotka kypsyvät jo elo-syyskuussa. ’Fabel’ on aikainen, reheväkasvuinen ja punertavamarjainen.
Taimia voi kysellä hyvin varustetuista puutarha-alan liikkeistä. Hyvä valikoima on esimerkiksi Puutarhakeskus Kauppilalla, Kaurakatu 43, 20740 Turku. www.kauppila.fi, myynti@kauppila.fi.
Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Kustannus Oy Tammen kanssa.
MarjakirjaLähde: Saario Meeri: Kotipuutarhan marjat ja hedelmät
Kaikki tieto marjoista ja hedelmistä kotipuutarhurille Suomessa! Hedelmäpuiden ja marjapensaiden valikoima on Suomessa varsin laaja maamme pohjoisesta sijainnista huolimatta. Lajikevalikoimaan tulee koko ajan uutta ja markkinoille ilmestyy myös kokonaan uusia kasveja, joiden kasvattamisesta on vaikea löytää tietoa. Meeri Saarion ja Pentti Alangon kirja Pihan ja puutarhan marjat ilmestyi 11 vuotta sitten. Tähän kirjaan on nyt koottu päivitetty tieto Suomessa menestyvistä marjakasveista ja hedelmäpuista.Tekijä esittelee viljelytekniikan, perinteiset ja uudet lajikkeet sekä uudet viljelykasvit ja kertoo myös viljelykokemuksista. Kirja on kirjoitettu kotipuutarhurin näkökulmasta, mutta se tarjoaa arvokasta tietoa myös ammattiviljelijöille.