14 kompostoinnin kuumaa kysymystä
Omatoiminen kompostointi yleistyy nopeasti omakotialueilla. Puutarhakompostin rinnalle on monelle pihalle ilmestynyt kompostori keittiöjätteitä varten – vapaaehtoisesti tai viranomaisten vaatimuksesta. Miten sitten kompostointi normaalioloissa sujuu ja miten sen pitäisi sujua? Entä mitä tehdä kompostin tuottamalla mullalla?
Teksti Kaj Paavola
Kuvat valmistajien
Biolan-kompostori
Luonnollisen kiven näköinen Biolanin maisemakompostori Kivi maastoutuu helposti pieneenkin pihaan. Noin 300 euroa maksavan kompostorin tilavuus on 450 litraa, korkeus 95 senttiä, leveys 114 ja syvyys 95 senttiä.

1) Miten valitaan sopiva kompostori?

Puutarhajätteille kelpaa määräysten mukaan avokasa, lautakehikko tai tehdasvalmisteinen kompostori. Tärkeää on, että kehikko tai kompostori on suuri, sillä puutarhajätteitä tulee yleensä paljon kerralla. Tehdasvalmisteinen puutarhakompostori on helppo ja pitkäikäinen vaihtoehto. Hyvä kompostori on siistin näköinen, pitää massan kosteana ja varmistaa sen ilmansaannin. Näin kompostin hoito on helpompaa.

Keittiöjätteille sitä vastoin täytyy ehdottomasti hankkia kunnollinen, lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori, josta käytetään myös nimitystä lämpö- tai kuumakompostori. Sopiva tilavuus yhden perheen tarpeisiin on 200-400 litraa.

Kuumakompostorin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ennen kaikkea helppokäyttöisyyteen sekä lämpöeristyksen paksuuteen. Jatkuvatoiminen, joko alta tyhjennettävä tai kaksilokeroinen laite on erityisen kätevä keittiöjätteiden kompostoinnissa.

Jos kompostorilla on pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki, se on takuu siitä, että laite on läpäissyt virallisen pakkastestin. Tällainen kompostori on muutenkin varma valinta, sillä Joutsenmerkki-kompostorilla on oltava 5 vuoden takuu.

2) Mitä muuta tarvitaan kompostorin lisäksi?
Kompostoinnin perustarvikkeisiin kuuluu kuivike, jolla varmistetaan massan ilmavuus, sekä möyhennin, jolla sekoitetaan massaa. Lämpömittari ei ole välttämätön varuste, mutta sillä on helppo seurata kompostin toimintaa.
3) Mihin komposti on järkevintä sijoittaa?
Puutarhajätekomposti kannattaa sijoittaa puutarhaan lähelle kasvimaata tai muuta jätteiden syntypaikkaa. Keittiöjätekompostorin oikea paikka on mahdollisimman lähellä keittiön ovea – talvellakin auki pidettävän kulkureitin varrella.
4) Koska kompostoinnin voi aloittaa?
Kompostoinnin voi aloittaa mihin vuodenaikaan tahansa. Talvella aloitettaessa jätemassa saattaa aluksi jäätyä, mutta kun jätteitä kertyy enemmän, massa yleensä sulaa ja -käynnistyy- itsestään. Muussa tapauksessa auttaa ämpärillinen kuumaa vettä.
5) Mitä jätteitä kompostiin voi laittaa?
Kompostiin kelpaa kaikki, mikä aikaisemmin on ollut elävää: esimerkiksi ruuantähteet, lihat, kalat, pilaantuneet hedelmät, kahvinsuodatinpussit. Myös kananmunan kuoret ja luut voi laittaa kompostiin, vaikka ne eivät siellä täysin hajoakaan.

Kompostiin ei saa laittaa mitään sellaista, mitä pieneliöt eivät voi syödä tai mikä voi olla niille myrkyllistä: ei esimerkiksi muovia, nahkaa, kumia, lasia, metallia, tuhkaa eikä lääkkeitä.

6) Mitä muuta kompostiin laitetaan jätteiden lisäksi?
Hajottajapöpöt tarvitsevat happea. Liian tiivis tai märkä massa alkaa mädäntyä kompostoitumisen sijasta – ja haju on sen mukainen.

Kompostin kuohkeus varmistetaan kuivikkeella eli seosaineella, jota lisätään tiiviiden jätteiden sekaan. Kuivikkeen merkitys kompostin toiminnassa on suuri. Hyvä kuivike on karkeaa ja imukykyistä.

Biolanin pikakompostori
Alakautta tyhjennettävä, niin sanottu jatkuvatoiminen kompostori on kätevin ratkaisu keittiöjätteiden kompostointiin. Kotimainen, Joutsenmerkitty Biolanin pikakompostori vetää 200 litraa. Sen korkeus on 120 senttiä, pohjan ala 61 x 61 senttiä ja hinta noin 500 euroa.

7) Mistä tietää, että kompostissa on kaikki kunnossa?

Jos kompostin lämpömittari näyttää lukemaa 30 ja 60 asteen väliltä, jos nenään ei tule pahaa hajua ja massan pinta laskee koko ajan, kaikki on hyvin. Hyvin toimiva komposti on todellinen Molokin kita. Jätteiden tilavuus pienenee kuukaudessa noin 50 prosenttia, ja lopulta alkuperäisestä tilavuudesta jää jäljelle vain noin kymmenesosa.

Lämpömittarin lisäksi nenä kertoo paljon kompostin tilasta. Hyvin toimiva komposti ei haise mädäntyneeltä eikä yleensäkään pahalta. Mädäntyneen haju on aina merkki ilmattomuudesta, joka johtuu siitä, että massa on liian märkää tai tiivistä.

8) Kuinka lämmin kompostin kuuluu olla?
Hyvin eristetyssäkompostorissa lämpötila nousee jopa yli 70 asteeseen, mutta kompostin voidaan sanoa toimivan jo silloin, kun lämpötila on 30 asteen vaiheilla. Paras lämpötila on noin 55 astetta. Silloin hajoaminen on nopeaa, minkä lisäksi myös taudinaiheuttajat ja rikkaruohojen siemenet kuolevat.
9) Kuinka nopeaa kompostoitumisen kuuluu olla?
Kompostoitumisen nopeus riippuu jätteistä. Ruohonleikkuujätteet kompostoituvat jopa parissa viikossa levityskelpoiseen kuntoon. Sen sijaan kokonaiset puunlehdet ja neulaset vaativat jopa vuosia, ennen kuin ne hajoavat kokonaan. Keittiöjätteet hajoavat hyvin toimivassa kuumakompostorissa parissa kuukaudessa.
10) Miten kompostoitumista voi nopeuttaa?
Kosteus on avainsana, ja siitä kannattaa huolehtia. Liian kuivassa massassa pieneliöiden toiminta pysähtyy – kuivaaminenhan on yleinen säilöntätapa. Hyvin usein komposti on liian kuiva.

Kompostoitumista voi nopeuttaa pilkkomalla jätteet. Massaa hajottavilla pöpöillä ei ole hampaita, vaan ne sulattavat jätteet omilla ”ruuansulatusnesteillään”. Kun jätteet silputaan murskaamalla tai hakettamalla, pieneliöt saavat enemmän tartuntapintaa ja kompostoituminen nopeutuu huomattavasti. Esimerkiksi puunlehdet hajoavat nopeimmin, kun ne silputaan ruohonleikkurilla ennen haravointia.

Puutarhajätteiden hajoamista voi nopeuttaa lisäämällä massaan kompostiherätettä tai kanankakkaa. Niistä irtoavat ravinteet nopeuttavat kompostoitumista ja parantavat valmiin mullan maanparannusarvoa.

11) Miten onnistuu talvikompostointi?
Kunnollisessa kuumakompostorissa kompostointi onnistuu vuodenajasta riippumatta. Hyvä lämpöeristys ja toimiva, säädettävä ilmanvaihto varmistavat hajoamisen jatkumisen kylmilläkin keleillä.

Kompostille tai kompostorille ei sinänsä ole vaaraksi, vaikka massa jäähtyy tai jopa jäätyy. Jäätyneessä kompostorissa jätteet odottavat ”pakastettuna” lämpimämpiä kelejä. Jäätynyttä kompostoria voi käyttää normaalisti. Jätteiden sekaan pitää muistaa lisätä myös kuiviketta.

Massan jäätyminen on kuitenkin kiusallista siksi, että kompostori täyttyy nopeasti, kun jätteet eivät painukaan kasaan. Sitä paitsi massa saattaa keväällä sulaessaan ruveta haisemaan ennen kompostoitumisen käynnistymistä.

Jäähtyneen kompostin saa heräteltyä lämpimällä vedellä. Ämpärilliseen kuumaa vettä sekoitetaan pari kourallista kompostiherätettä, vesi kaadetaan tasaisesti kompostoriin ja massaa sekoitetaan. Jos komposti on jo ennestään liian märkä, veden lisäämisestä on tietysti haittaa.

Turvallisempi kompostin herätyskeino on kuumalla vedellä täytetyn kanisterin hautaaminen massan pintakerrokseen. Lämpö saa pieneliöt heräämään, ne alkavat tuottaa lämpöä ja niin edelleen – komposti starttaa.

Tara Lahti -kompostori, Säkkiväline
Säkkivälineen Tara Lahti sopii kotitalousjätteiden ympärivuotiseen kompostointiin. Tilavuus on 245 litraa, halkaisija 80 senttiä ja korkeus 92 senttiä. Tara Lahti maksaa ostopaikasta riippuen n. 300-350 euroa.

12) Miten komposti pidetään hengissä talvella?

Kompostorin toiminta talvikaudella riippuu monesta asiasta: kompostorin rakenteesta, sille syötettävästä jätemäärästä, massan laadusta sekä säistä. Kompostoinnissa on muistettava, että kaikki kompostin energia tulee jätteistä. Jos jätteitä tulee vähän, myös energiaa on vähän ja massa jäähtyy.

Samoin käy, jos kompostissa on jokin vialla, eivätkä pieneliöt ole tehokkaimmillaan. Silloin eliöiden lämmöntuottokyky heikkenee ja massa jäähtyy. Jäähtyminen heikentää pöpöjen toimintaa, mikä taas jäähdyttää jätemassaa ja niin edelleen. Talvikaudella melko pienikin vika tai häiriö voi johtaa kompostin nopeaan sammumiseen.

Kompostori on hyvä pitää talvikaudella mahdollisimman täynnä. Sitä voi tyhjentää tarvittaessa, mutta kannattaa ottaa vain pieniä määriä kerralla. Kun kompostin kunnosta huolehditaan, sen lämmöntuotto pysyy hyvänä. Sekoittaminen useimmiten nostaa kompostin lämpötilaa vähäksi aikaa.

13) Koska kompostimulta on käyttökelpoista?
Kompostimullan käyttötapa riippuu käytetyistä raaka-aineista sekä massan iästä. Yleissääntönä voidaan sanoa, että mitä ”köyhemmistä” aineksista komposti on tehty (puunlehdet, heinä, turve), sen valmiimpaa on massan oltava, jotta sitä voi käyttää turvallisesti kasveille.

Hyvin toimivan kuumakompostorin jäljiltä massa on käyttökelpoista jopa noin kuuden viikon ”hauduttamisen” jälkeen. Komposti ei tässä vaiheessa näytä mullalta, vaan on hyvinkin karkeaa ja tikkuista, eikä sitä pidäkään käyttää kuin kukkamultaa. Raaka komposti käytetään maan pinnalla kateaineena. Sitä ei saa haudata maahan, jossa se voi edelleen hajotessaan haitata kasvien kasvua.

14) Mitä valmiilla kompostimullalla voi tehdä?
Kompostimulta on oivallinen maanparannusaine, mutta useimmiten heikko lannoite. Sen sisältämät helppoliukoiset ravinteet eivät riitä reheväkasvuisille puutarhakasveille. Mullan lannoitusvaikutusta voi täydentää kanankakkarakeilla, niin lopputulos on hyvä.