Satojen miljoonien edestä ruokaa päätyy vuosittain roskakoriin

Piha

Hävikillä rasitamme ympäristöä ja kukkaroa. Pois heitetyn ruoan kilohinta on korkeampi kuin ostetun. Sopivankokoisilla pakkauksilla ja ostomäärillä voidaan vähentää ruokahävikkiä ja säästää satoja euroja. Lue lisää!

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n johtamassa ECOPAF-tutkimuksessa selvitettiin ruokahävikin ja pakkausvalintojen välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineistona oli 380 suomalaisen kotitalouden ruokahävikki- ja ostostiedot. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin kuluttajien ajatuksia hävikistä yksilö- ja ryhmähaastatteluissa.

– Tutkimuksen mukaan kotitaloudet kantavat ruokaa kotiin vuosittain yli 400 kiloa henkilöä kohden ja peräti 23 kiloa tästä ruoasta päätyy roskakoriin, tutkija Hanna Hartikainen MTT:sta kertoo.

Kun ruokahävikkiä tarkastellaan kunkin tuoteryhmän sisällä, hävikki on suhteutettuna ostetun ruoan määrään suurin perunassa, leivässä, hedelmissä, marjoissa ja vihanneksissa. Lähes joka kymmenes peruna, leipäpala ja hedelmä päätyy roskakoriin.

Poisheitettävän ruoan osuus (%) ostetusta ruoasta kussakin tuoteryhmässä

Ruokahävikki rasittaa kotitalouden kukkaroa

Syödyn ruoan kilohinta nousee korkeammaksi kuin se ostettaessa oli, jos osa ruoasta päätyy roskiin. Kuluttajat vertailevatkin usein ruoan kilohintoja kaupassa, mutta kotona ruoan hintaa ajatellaan vähemmän. Kaikki kotitaloudet eivät koe ruokahävikkiä taloudellisena menetyksenä.

Yhden hengen talouksissa ruokahävikki vie vuodessa noin 100 euroa, pariskunnilla noin 150 euroa ja lapsiperheissä peräti 280 euroa. Reilu kolmannes ruokahävikistä koostuu kasviksista, hedelmistä ja leivästä. Nämä tuotteet vastaavat myös kolmannesta hävikin myötä roskiin menevistä euroista. Eläinperäisten tuotteiden, eli liha- ja maitotuotteiden hävikki on pienempi, mutta korkean kilohinnan vuoksi nekin vastaavat lähes kolmannesta roskiin menevistä euroista.

Pakkausten ympäristövaikutukset pieniä pois heitettävään ruokaan verrattuna


Ilmastopäästöissä kotitalouksien ruokahävikki vastaa jopa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Miellämme pakkaukset usein vain jätteeksi, vaikka oikeanlainen pakkaus estää tuotteen pilaantumisen ja ehkäisee turhien ympäristövaikutusten syntymistä. Pakkauksen tuotannosta ja hävittämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat pieniä verrattuna pois heitettävän ruoan ympäristökuormaan. Ilmastopäästöissä kotitalouksien ruokahävikki vastaa jopa noin 100 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

– Tärkeintä on, että pakkaus suojaa elintarviketta riittävästi ja on kuluttajalle sopiva. Silloin elintarvike tulee kokonaan käytetyksi ja sen kokonaisympäristövaikutukset pienenevät, korostaa tutkimuksen vastaava johtaja Juha-Matti Katajajuuri MTT:sta.

– Pakkauksen rooli on oleellinen, jotta tuote saadaan kuluttajalle asti. Pakkausta ei saisi siis vähätellä, Jalliina Järvinen tutkimuksessa mukana olleesta HKScanista painottaa.

Ostammeko liikaa ruokaa?


Ruoan ostomäärillä näyttäisi olevan yhteys ruoan pilaantumiseen ja päiväyksien vanhentumiseen, jotka ovat keskeisimmät syyt kotitalouksien ruokahävikkiin.

Tutkimuksessa analysoitiin tuoteryhmäkohtaisesti erilaisia pakkausratkaisuja, erityisesti pakkauskokoja, ja tutkittiin miten ne vaikuttavat siihen, kuinka ruoka tulee syödyksi. Pienet kotitaloudet ostavat useissa tuoteryhmissä samankokoisia pakkauksia kuin suuret taloudet.

– Yhden hengen kotitalouksista yli puolet koki, että ostamalla pienempiä pakkauksia he voisivat vähentää oman taloutensa ruokahävikkiä. Lapsiperheistä näin koki vain joka kuudes, Hartikainen kertoo.

Ruoan ostomäärillä näyttäisi olevan yhteys ruoan pilaantumiseen ja päiväyksien vanhentumiseen, jotka ovat keskeisimmät syyt kotitalouksien ruokahävikkiin. Tutkimuksessa selvisi, että suurin ruokahävikki syntyy niissä kotitalouksissa, joissa ostetaan eniten ruokaa henkilöä kohden ja käytetään eniten rahaa ruokaan henkilöä kohden.

– Kotitalouksien olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota päivittäisiin rutiineihin ja miettiä, voisiko ruokahävikkiä jatkossa välttää suunnittelemalla ruoankulutusta paremmin ja ostamalla pienempiä määriä. Parhaimmassa tapauksessa tilanteen tarkastelu voi poikia mukavasti säästöjä, Hartikainen vinkkaa.

Lisätietoja: www.mtt.fi/ecopaf

ECOPAF (Pakkausratkaisun ja -koon merkitys kotitalouksien ruokahävikin ja elintarvikeketjun ympäristövaikutusten vähentämisessä) -tutkimuksessa olivat mukana: Tekes, MTT, Pakkaustutkimus – PTR, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR, Metsä Board, Ruokakesko, Stora Enso, HK Ruokatalo ja Atria. ECOPAF-tutkimus oli jatkoa FOODSPILL-hankkeessa tehdylle tutkimukselle.

Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

jätteiden lajittelu ruokahävikki ruokajäte

Ei liitettyjä avainsanoja.