Asetuksen toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta liikkuu paljon erilaisia huhuja ja mielipiteitä. Mielipiteillä ja faktoilla on usein varsin vähän tekemistä toistensa kanssa ja niin on asianlaita tässäkin tapauksessa.

Vesiensuojelu on kokonaisuus, jossa useista toimenpiteistä koostuvalla summavaikutuksella pyritään parantamaan pinta- ja pohjavesistöjemme tilaa. Nostamme esille muutamia, usein mielipiteissä huomiotta jääviä asioita.

Miksi hajajätevesiasetus on ylipäätään laadittu?

Suomen ympäristökeskus SYKE (www.ymparisto.fi): ”Haja-asutusalueilla elää miljoona suomalaista talouksissa, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon. Lisäksi noin miljoona kansalaista asuu osa-aikaisesti loma-asunnoissa viemäriverkostojen ulkopuolella. Heidän jätevetensä käsitellään kiinteistökohtaisesti. Valtaosa jäteveden käsittelylaitteista on kuitenkin vanhentuneita, ne eivät toimi tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta.”

Ympäristöministeriö 2003: ”Yhden viemäri-verkoston ulkopuolella olevan henkilön jätevedet kuormittavat vesiä orgaanisen aineen ja fosforin osalta keskimäärin 6-8 kertaisesti viemäriverkoston piirissä olevan henkilön jätevesikuormitukseen verrattuna.”

Paljonko hajajätevesiasetus nopeuttaa tilanteen paranemista?

Ympäristöministeriö 2003: ”Asetuksella nopeutettaisiin jätevesijärjestelmien tehostamista 200 000 – 250 000 käytössä olevassa kiinteistöissä 10-14 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Nykyisellä käytännöllä kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tehostaminen samalle ympäristönsuojelun tasolle tapahtuisi arviolta 20-40 vuodessa.”

Seuraavalla sivulla: paljonko ympäristökuormaa tavoitellaan pienennettävän haja-asutuksen osalta?

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Green Rock Oy:n kanssa.
www.greenrock.fi

 

Paljonko ympäristökuormaa tavoitellaan pienennettävän haja-asutuksen osalta?

Ympäristöministeriö 2003:

”Saostuskaivokäsittelyn jälkeen kiinteistön keskimäärin 3 asukkaan jätevesistä purkupaikkaan aiheutuva orgaanisen aineen vuosittainen kuormitus biologisena 7 vuorokauden hapenkulutuksena mitattuna (BHK7) on vuodessa noin 25 kg. Purkupaikan läheisyydessä jätevedet heikentävät ympäristön hygieenistä laatua, aiheuttavat hajuhaittoja ja lisäävät terveysriskejä keskimäärin noin 100 – 200 m2 alalla. Tämä usein takapihaksi nimetty alue on poissa normaalista asuinympäristökäytöstä. Kun talousjätevedet käsitellään asetusehdotuksen käsittelyvaatimusten edellyttämällä tavalla, jätevesistä ympäristöön joutuva keskimääräinen vuotuinen orgaanisen aineen kuorma olisi pienempi kuin 5,5 kg BHK7, jolloin jätevesistä asuinympäristön käytölle aiheutuvat käyttörajoitukset vähenisivät keskimäärin noin 30 m2:n alalle.

Jätevesistä aiheutuvat haitat asuinympäristössä vähenisivät koko maassa nykyisestä yhteensä noin 2500-4000 hehtaarista noin 600 – 800 hehtaariin. Parantuvan hygieenisen ja esteettisen laadun lisäksi tehostuneella jätevesien käsittelyllä vähennettäisiin talousvesikaivojen pilaantumisriskejä ja siten parannettaisiin edellytyksiä hankkia hyvälaatuista talousvettä.

Vesiin joutuva fosfori aiheuttaa yleisesti vesien rehevöitymistä. Noin miljoonan asukkaan kiinteistökohtaisesti käsitellyistä jätevesistä ympäristöön joutuva vuotuinen fosforikuorma on noin 600 tonnia, josta noin 350 – 400 tonnia joutuu pintavesiin. Tämä fosforimäärä on yli puolitoistakertainen verrattuna koko teollisuuden tai vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin liittyneiden 4,2 miljoonan asukkaan jätevesien fosforikuormitukseen ja noin 10-15 % ihmisperäisestä fosforin kokonaiskuormituksesta vesiin.

Asetuksen vaikutuksesta ja ottaen huomioon kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien lukumäärän vähentymisen haja-asutuksen talousjätevesistä aiheutuvat vuotuiset fosforipäästöt ympäristöön alenisivat alle 150 tonnin. Ihmisperäiset vesistöjä rehevöittävät fosforin kokonais-päästöt vähenisivät nykyisestä noin 6 – 7 prosenttiyksikköä 10-14 vuoden siirtymä-ajan kuluessa.”

Entä jo asetus asettaa haja-asutusalueen asukkaan kohtuuttomaan tilanteeseen?

Ympäristöministeriö 2003:

”Tämän vuoksi [ympäristönsuojelulain] 18 §:ää on tarkoitus muuttaa siten, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella olisi mahdollisuus myöntää yksittäistapauksissa lykkäystä asetuksen vaatimusten määräaikoihin, kun laissa mainittavat edellytykset ovat olemassa. Näin turvattaisiin tapauskohtaisesti asukkaan taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden asianmukainen huomioon otto silloin, kun asianosaiselle aiheutuisi kohtuuttomia ongelmia käsitellä jätevedet asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Lykkäyksen myöntäminen rajoitettaisiin asetuksen voimaantulohetkellä käytössä oleviin jätevesijärjestelmiin.”

(Ympäristönsuojelulaki 18 §) Lakimuutos on tehty vuonna 2005.

Seuraavalla sivulla: millä toimenpiteillä asetuksen voimaantuloa voitasiin edesauttaa?

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Green Rock Oy:n kanssa.
www.greenrock.fi

 


  Kuva: Greenrock

Millä toimenpiteillä asetuksen voimaantuloa voitaisiin edesauttaa?

  1. Jätevesijärjestelmän saneeraaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvonnasta. Asetus antaa kuitenkin mahdollisuuden kunnan omissa rakennusmääräyksissä käyttää myös toimenpideilmoitusta. Tämä vähentäisi lupakäsittelyn byrokratiaa, pienentäisi asiakkaan maksamia kustannuksia ja helpottaisi oleellisesti sekä viranomaisten että saneeraajien lupamenettelyä.
  2. Kunnan oman jätevesineuvonnan lisääminen edistäisi myös asetuksen toimeenpanoa. Neuvonnasta kuntalainen saisi helposti oman kiinteistönsä osalta tiedot käsittelyjärjestelmän vaatimustasosta. Kunta on ainoa puolueettomaan neuvontaan kykenevä taho.
  3. Erilaisten jäteveden käsittelylle asetettavien vaatimustasojen käyttöönotto kunnan ympäristösuojelumääräyksissä kohtuullistaisi monissa kiinteistöissä investoinnin suuruutta. Jos kiinteistö sijaitsee kaukana ranta- ja pohjavesialueilta voisi järjestelmään riittää madalletun vaatimustason puhdistustehon täyttävä käsittelyjärjestelmä. Nykyisin valtaosa alueista on määritelty perusvaatimustason eli tiukennetun vaatimustason alueiksi. Asetus mahdollistaa vaatimustasomäärittelyn.

Mitkä ratkaisut sitten täyttävät asetuksen vaatimukset?

Kaikilla markkinoilla yleisesti myytävillä laitepuhdistamoilla voidaan saavuttaa asetuksen vaatimukset jätevesien puhdistamiselle. Puhdistustulosten huonommuudella tai paremmuudella ei ole sinällään merkitystä, koska erot ovat pieniä. Laitteet testatataan olosuhteissa, jotka eivät vastaa normaalia käyttöympäristöä.

Mikään merkki tai testi ei ole yksielitteinen tae laitteen toimivuudesta. Laite tulee asentaa ja huoltaa oikein. Siksi hankintahinnan lisäksi kiinteistön omistajan on syytä kiinnittää huomiota tekniseen ratkaisuun, mm. huollettavuuteen.

Perinteisesti helppohoitoisena pidetyn maasuodattamon ongelmana on sen rajallinen käyttöikä. Puhdistusteho laskee jo kolmen (3) vuoden jälkeen ja suodattamo on tiensä päässä yleensä noin kahdeksassa vuodessa. Etuna on sähköosien puuttuminen, mutta uusintainvestointi pitää tehdä useammin (pelkkä kenttä noin 5000 euroa, aloitusinvestointi 8000-10000 euroa). Rakentamisen ja uusimisen yhteydessä kenttä kaivetaan aina myös auki, jolloin myös muun pihan rikkoontuminen on mahdollista.

Seuraavalla sivulla: kuinka järjestelmän saneeraamisessa kannattaisi edetä?

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Green Rock Oy:n kanssa.
www.greenrock.fi

 

Kuinka järjestelmän saneeraamisessa kannattaisi edetä?

SYKE on julkaissut aiheesta tuoreen oppaan, jossa annetaan yksinkertaiset ohjeet kuinka kiinteistön omistajan kannattaa asiassa edetä. Ensin kannattaa tutustua markkinoilla myytäviin ratkaisuihin päällisin puolin. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hankintahintaan, tekniikan määrään ja tarvittaviin huoltotoimiin. Kun on löytänyt sopivan ratkaisun, kannattaa ottaa yhteyttä laitevalmistajaan. Kaikilla laitevalmistajilla on päteviä ja ammattitaitoisia suunnittelijoita tai yhteistyötahoja, jotka voivat laatia jätevesisuunnitelman. Myös ammattitaitoista asennuspalvelua kannattaa kysyä laitevalmistajalta.

Mitä virheitä kannattaa välttää?

Ylihintaisia järjestelmiä kannattaa varoa. Jos yhden kiinteistön jätevesijärjestelmän saneeraamiseen annetaan yli 10 000 euron kustannusarvio, kannattaa kysyä kilpailevaa tarjousta. Normaalisti järjestelmän saneeraaminen maksaa 3000-9000 euroa riippuen, mitä vaiheita pystyy itse tekemään ja kuinka nykyistä järjestelmää voidaan hyödyntää. Esim. betoniset saostuskaivot ovat laillisia ja niitä saa rakentaa halutessaan myös uudiskohteisiinkin.

Myös netin keskustelupalstoilla esitettyihin väitteisiin kannattaa suhtautua varauksellisesti. Valitessaan pitkään alalla toimineen laitetoimittajan varmistuu siitä, että varaosien ja huoltojen saatavuus on taattu myös kymmenen vuoden päästä.

Linkkejä ja lisätietoa:

SYKE:n ohjeet

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=414891&lan=FI

Kuluttajaviraston-tiedote

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/eko-ostaja/jatehuolto/jatevedet/

Tukesin tiedotteet:

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Rakennustuotteet/Uutiskirjeet/Pienten-jatevedenpuhdistamoiden-CE-merkinta/

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Green Rock Oy:n kanssa.
www.greenrock.fi