Automaatio: luotettava lomittaja kasvihuoneeseen

Piha

Harrastekasvihuoneen voi automatisoida lähes kuin ammattiviljelmän. Tomaatin, kasvihuonekurkun, verkkomelonin ja paprikoiden kastelu ja lämmönsäätö hoituvat ajallaan silloinkin, kun isäntäväki lomailee.

Yhä useampi varustaa kasvihuoneensa automatiikalla helpottamaan kesähoitoa. Harrastehuoneiseen voi hankkia lähes kaiken sen tekniikan, mitä ammattiviljelijätkin käyttävät. Tuuletusluukun avaajat saattavat olla kasvihuonepaketissa vakiovaruste, mutta automaattisesti toimivat lämmitys- ja kastelulaiteet on ostettava erikseen.

Minna Ruoni-Mäkelä ja Esa Mäkelä ovat asentaneet lämmityskaapelit kasvihuoneensa pohjalle betoniverkkoon. Lämmitystä on käytetty kesän aikaistamiseen ja maan sulattamiseen. Sillä on myös nostettu maan lämpötila kurkulle sopivaksi, noin +20-asteiseksi. Lämmitys on ajastettu toiminaan yösähköllä.

 

Pumppu Magneettiventtiili
Pumppu käynnistyy automaattisesti, kun hana avataan tai ajastimessa oleva magneettiventtiili aukeaa ja vesi virtaa putkistoon. Magneettiventtiili toimii paristoilla. Laitteeseen tulee yläkautta putki pumpusta ja alakautta se lähtee paineentasaajaan, jossa on viimeinen suodatin. Se myös tasaa veden paineen 1,5 baariin.

Pohjalämpö on päällä kolmisen viikkoa ja kytketään päälle aina huhtikuun alkupuolella. Kun maa on +6…+8-asteista, Minna kylvää huoneeseen porkkanaa, salaattia ja istuttaa sipulit. Tomaatti päästään istuttamaan, kun kasvualustan lämpötila nousee +15…+18 asteeseen. Sisällä esikasvatetut taimet Minna siirtää kasvihuoneeseen yleensä huhtikuun puolivälissä, viime keväänä hän vei ne sinne jo maaliskuun lopulla. Kasvihuonevihannesten taimet hän istuttaa paikoilleen vasta maan lämpötilan kohottua tarpeeksi. Kasvualustan lämpötilan kertoo maalämpömittari.

Kylmistä kausista kennolevyhuoneessa selvitään termostaatilla varustetulla lämpöpuhaltimella. Lämpötilaa Minna ja Esa seuraavat minimi-maksimi-mittarilla. Puhallin myös kierrättää ilmaa, jolloin kasvustoon ei pesiydy kosteina kausina tauteja.

 

Lämpöpuhallin Kasteluajastimen ohjauskortti
Lämpöpuhallin hoitaa huoneen lämmittämisen. Se myös kierrättää ilmaa, mistä on apua kosteina kausina, kuten syysviljelyssä. Kasteluajastimen ohjauskorttiin on helppo asettaa halutut toiminnot, eli kuinka usein ja kuinka paljon kasveille annetaan vettä.

 

Esa Mäkelä Tippasuuttimet
Esa kertoo, että koko laitteiston hinnaksi tuli noin 700 euroa. Investointi kannatti, sillä näin pääsee myös lomailemaan. Tippusuuttimia valmistetaan eri vesimäärille, mutta Esan ja Minnan huoneessa on vain yhtä kokoa olevia suuttimia. Sumuna annettua pintakastelua vähennetään, sillä yökosteus riittää pitämään huoneen sopivan kosteana.

Kastelu toimii automatiikalla

Kasteluautomatiikka on vakuuttava. Huoneen lähellä olevaan luiskaan Esa on upottanut tuhannen litran säiliön sadevesien keräämistä varten. Nyt hän on hankkinut toisen astian, jolloin 150 kattoneliöltä kerätyt vedet riittävät kuivanakin kesänä koko viljelykaudeksi.

Vesi nostetaan säiliöstä pumpulla ja veden puhtaus varmistetaan kolmella eri suodattimella: yksi on imuputken päässä, toinen pumpussa ja lisäksi on erillinen suodattimella varustettu paineentasaaja. Likainen vesi nimittäin tukkii nopeasti herkät kastelusuuttimet.

Viime kesänä Esa ja Minna kastelivat kerran vuorokaudessa, tänä kesänä kastelu ajastetaan toimimaan kahdesti päivässä. Tippu-, suihku- ja sumusuuttimilla varustetuista letkuista vesi tulee säädetyn ajan ohuena vesinorona tai yksittäisinä pisaroina suoraan kasvin tyvelle.

 


Vesi johdetaan letkua ja runkoputkea pitkin haaroittumisputkistoon, johon on asennettu suihku-, tippu- ja sumusuuttimia jakamaan vettä kasteluajastimella automaattisesti ja sopivina määrinä eri kasvilajeille.
Esa huomauttaa, että sumukastelu aiheuttaa voimakasta levän kasvua erityisesti syksyllä. Siksi tänä kesänä käytössä ovat suuttimet, joista vesi tulee isoina pisaroina.

Myös huoneen kosteutta mitataan. Riittävän kosteassa tuholaiset, kuten vihannespunkki, eivät viihdy, ja sopiva kosteus edistää muun muassa tomaatin siitepölyn itämistä.

Magneettiventtiilillä varustettu ajastin ohjaa kastelua käynnistämällä pumpun automaattisesti. Esa tähdentää, että säädöt on sovellettava omien olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi veden annostelu on määriteltävä itse, sillä siihen vaikuttavat muun muassa lämpötila ja kasvilajien vedenkulutus.

Tuuletuksesta huolehtivat automaattiset luukunavaajat ja helteillä auki pidettävä ovi. Ilmankierto on tarpeen, sillä liian lämpimässä ja kosteassa kasvihuonevihannekset lopettavat hengityksen ja kasvu pysähtyy.

– Kasvihuoneen hoito on helppoa, kun laitteet ovat yhteensopivia, vakuuttavat Esa ja Minna.

Tämän artikkelin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Puutarhaliiton kanssa. Artikkelin Copyright Kotipuutarhalehti.


Julkaisuun liitetyt avainsanat:

alusta aste astia betoni halli ilma imu istuttaa kana kasvi kasvihuone kasvu katto kosteus kupu laite levy lvi maali pohja salaatti sipuli suihku suora syksy tiili tila tukki tuuletus venttiili

Ei liitettyjä avainsanoja.