Ostin kauan haluamani kasvihuoneen viime keväänä. Nykyajan mallin mukaan eteeni tuotiin kasa erilaisia pahvipakkauksia ja niin olin hämmästynyt ja onnellinen kasvihuoneen omistaja.

Paketit muhivat varastossa koko kevään ja ihmettelimme erilaisia nippeleitä ja muuta materiaalia huuli pyöreänä. Sain kuitenkin alas kuuluvan kehikon taiteltua jonkinlaiseksi suorakaiteeksi.

Tuli vävy käymään ja katseli myös tavarakasaa jonkin aikaa ja kun on ammatiltaan mies joka joutuu työkseen kasaamaan erinäisia osia kokonaisuuksiksi. Hän ilmoitti että taitaa olla niin että hän tämän kasaa.

Ja niinhän hän sen kasasi ja tottavie meiltä se olisi saanut olla osina varmaan määrittelettömän ajan, tokko olisi kasassa vieläkään. Tosin minä tein perustukset, ja viimeisen päälle, kaivoin sokkelin ja muurasimme miehen kanssa lekaharkot ympärille, valoimme sementtipohjan, laitoin viemärin, että on sitten hyvä pestä ja puhdistaa kun vesi menee kunnolla pois.

Ei sitä arvaa innostuksissaan että kasaushommat ovat aika kimurantteja sellaisille jotka eivät niitä hommia kovin paljon joudu tekemään. Päätä pyörryttää jo se erilaisten osien ja tarvikkeiden ja ohjeiden suma, kiinnitä tämä kohtaan b ja tämä kohtaan c yhdistä kohdat se ja se kiristä tämä ja tuo, mutta jätä kohta f odottamaan kohtaa k. Oi voi… onneksi on olemassa vävyjä jotka osaavat hommat kuin vettä vaan. Tomaatteja siellä sitten kasvatettiin ja paljon niitä saatiin ja olivat tosi maukkaita.